Eri versioita Raamatusta englannin kielellä
Roomalaiskatolisen kirkon DOUAY versio vuodelta 1582 sisältää 73 kirjaa. Useimmat protestantit eivät hyväksy tätä versiota Jumalan sanaksi, koska siinä on 7 kirjaa, joita kutsutaan apokryfikirjoiksi. Apokryfi tarkoittaa kyseenalaista. Siksi protestantit ovat jättäneet ne pois omista Raamatun versioistaan.
Hyvin yleisesti käytetty protestanttinen versio on Kuningas Jaakon versio (King James Version, alkuperäinen on vuodelta 1611, korjattu versio vuodelta 1881). Se sisältää 66 kirjaa. Sen lähteet ovat vanhoista käsikirjoituksista (n. 500-600 vuotta Kristuksen (AS) jälkeen).
Toinen yleisesti käytetty protestanttinen versio on Korjattu Tarkistusversio (Revised Standard Version). Sen lähteet ovat kaikkein vanhimmista käsikirjoituksista (n. 300-400 vuotta Kristuksen (AS) jälkeen). Vuoden 1952 versiossa on poistettu mm. jakeet:
1. Joh. 5:7: "… Taivaassa on kolme, jotka pitävät kirjaa teoista, Isä, Sana ja Pyhä Henki: ja nämä kolme ovat yksi." Tälle jakeelle perustuu pyhä kolminaisuusoppi.
Samoin on poistettu sana "siitetty" jakeesta Joh. 3:16: "Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan "siitetyn" poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän."
Mark. luku 16 päättyy jakeeseen 8 ja jakeet 9-20 on poistettu. Näiden poistettujen jakeiden joukossa on jae 19, jossa mainitaan Jeesuksen (AS) ylösnousemus.
Kuka on poistanut nämä edellä mainitut kohdat Raamatusta? Joku muslimiko? Ei suinkaan, vaan 32 korkea-arvoista kristittyä tutkijaa ja heitä on tukenut 50 yhteistyössä toimivaa kirkkokunnan jäsentä. Miksi he menivät poistamaan nämä jakeet? Koska he eivät löytäneet niitä kaikkein vanhimmista käsikirjoituksista ja huomasivat niiden olevan lisäyksiä ja väärennöksiä.
Vuoden 1971 versiossa nämä jakeet on tuotu takaisin entisille paikoilleen. Katuivatko tutkijat päätöstään? Ei, he eivät muuttaneet mieltään, mutta heidät pakotettiin laittamaan ne takaisin tai kirkon isät tulevat boikotoimaan RSV:tä.
Suomenkieliset Raamatut
Ensimmäisen Raamatun suomen kielellä on kirjoittanut Mikael Agricola. Hän käänsi Uuden Testamentin saksan kielestä. Se oli nimeltään "Se Wsi Testamenti" ja se ilmestyi vuonna 1548. Lisäksi hän käänsi useita Vanhan Testamentin kirjoja ja kirjojen osia.
Ensimmäinen kokonainen Raamattu suomenkielellä on vuodelta 1642. Sen teksteissä on saatettu tukeutua suurelta osin jokseenkin valmiisiin teksteihin.
Vuonna 1685 painettiin ns. Sotaraamattu, joka oli pienempi kooltaan. Sen suomenkielistä asua oli hieman korjailtu, mutta muuten se oli vastaava kuin edeltäjänsä.
Seuraava kokonainen Raamattu ilmestyi vuonna 1758. Sen kieliasua sekä käännöstä oli tarkistettu latinan- ja tanskankielisistä käännöksistä sekä alkuperäisteksteistä.
Vuonna 1776 ilmestyi seuraava Raamattu. Tätä kutsutaan ns. Vanhaksi kirkkoraamatuksi. Siinä oli tehty parannuksia ja korjauksia kieleen. Tämä oli kirkon virallinen Raamattu aina vuoteen 1938 asti. Tämä Raamattu tuli ensimmäisen kerran tavallisen kansan käyttöön.
Kirkkoraamattu on vuodelta 1938. Vanha Testamentti oli käännetty jo 1933, mutta Uusi Testamentti on vuodelta 1938. Pappien mukaan Vanha Testamentti on käännetty heprean kielisistä ja Uusi Testamentti kreikan kielisistä käsikirjoituksista.
Uusin suomenkielinen Kirkkoraamattu on vuodelta 1992, jolloin tehtiin uusi käännös. Siinä myös on käytetty heprean- ja kreikankielisiä käsikirjoituksia. Sen kielestä on tehty selkeämpää ja se on lähempänä nykykieltä. Kiinnostava seikka tässä vuoden 1992 Raamatussa on se, että siitä löytyy jakeita, jotka on hypätty yli vuoden 1938 Raamatussa, ja jakeiden kohdalla on alaviite.
Tämä tekee siitä version, koska käännös olisi eroavainen vain sanojen valinnassa. Esimerkiksi:
Matt. 17:21: "Tämä laji ei lähde muulla kuin rukouksella ja paastolla." Alaviitteessä sanotaan "Jae puuttuu vanhimmista käsikirjoituksista". Jae on hypätty yli vuoden 1938 Raamatussa.
Matt. 18:11: "Juuri sitä, mikä on kadonnut, Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan." Alaviitteessä sanotaan "Jae puuttuu vanhimmista käsikirjoituksista". Jae on hypätty yli vuoden 1938 Raamatussa.
Mark. 11:26: "Jos te ette anna anteeksi, ei teidän taivaallinen Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne." Alaviitteessä sanotaan: "Jae puuttuu luotettavimmista käsikirjoituksista". Jae on hypätty yli vuoden 1938 Raamatussa. Tämä pistää miettimään, että käsikirjoituksissa, joita Raamatussa käytetään, on luotettavia ja epäluotettavia!
Luuk. 9:54: "…niin kuin Eliakin teki." Alaviitteessä sanotaan: "Eräät käsikirjoitukset täydentävät tekstiä". Jakeen osa puuttuu vuoden 1938 Raamatussa. Tekstiin on tehty lisäyksiä, mutta kenen luvalla?
Luuk. 9:55: "…ja sanoi: 'Te ette tiedä, minkä hengen omat te olette. Ihmisen Poika ei tullut ihmisten sieluja kadottamaan vaan pelastamaan.' " Alaviitteessä sanotaan: "Eräät käsikirjoitukset täydentävät tekstiä". Jakeen osa puuttuu vuoden 1938 Raamatussa. Voiko Jumalan sanaan tehdä lisäyksiä tai poistoja?
Mark. 7:16: "Jolla on korvat, se kuulkoon." Alaviitteessä sanotaan: "Jae ei sisälly vanhimpiin ja luotettavimpiin käsikirjoituksiin". Jae on vuoden 1938 Raamatussa ilman kommenttia.
Joh. 7:53-8:11 kohdalla lukee: "Jakso puuttuu vanhimmista käsikirjoituksista. Se edustaa kuitenkin varhaista perimätietoa." Tämä jakso on vuoden 1938 Raamatussa ilman minkäänlaista kommenttia. Onko Raamattu Jumalan sanaa vai perimätietoa?
Mark. 16:9-20 kohdalla lukee "Markuksen evankeliumi päättyi alkuaan jakeeseen 16:8. Joku varhaiskristillinen kirjoittaja on täydentänyt evankelistan esitystä muualta tunnetulla, luotettavaksi katsotulla perimätiedolla." Jakso on vuoden 1938 Raamatussa ilman minkäänlaista kommenttia. Nämä jakeet ovat täsmälleen samoja, jotka on poistettu englanninkielisestä RSV:stä vuodelta 1952. 32 korkea-arvoista tutkijaa huomasivat niiden olevan lisäyksiä ja väärennöksiä. Kirkon isien painostuksen tuloksena jakeet kuitenkin palautettiin vuoden 1971 versioon.
Mark. 15:28: "Näin kävivät toteen kirjoitusten sanat: 'Hänet luettiin rikollisten joukkoon.' " Alaviitteessä sanotaan: "Jae sisältyy eräisiin käsikirjoituksiin". Jae on hypätty yli vuoden 1938 Raamatussa.
Luuk. 8:43: "…Hän oli kuluttanut kaikki varansa lääkäreihin, mutta kukaan ei ollut kyennyt parantamaan häntä." Alaviitteessä sanotaan: "Sanat 'Hän oli kuluttanut kaikki varansa lääkäreihin' puuttuvat joistakin merkittävistä käsikirjoituksista." Jae on vuoden 1938 Raamatussa ilman kommentteja. Onko käsikirjoituksissa merkittäviä ja vähemmän merkittäviä!
Joh. 5:3-4: "Nämä odottivat, että vesi alkaisi liikkua. Aika ajoin näet Herran enkeli laskeutui lammikkoon ja pani veden kuohumaan, ja se, joka ensimmäisenä astui kuohuvaan veteen, tuli terveeksi, sairastipa hän mitä tautia tahansa." Alaviitteessä sanotaan: "Osa käsikirjoituksista lisää tähän hakasulkeisiin merkityt sanat" (ne, jotka on kirjoitettu edellä). Jakeet on hypätty yli vuoden 1938 Raamatussa.
Tämä on malliesimerkki siitä, kuinka Raamatun tekstiä näpelöidään sumeilematta. Valitettavan harva on tietoinen tästä pelistä, ja luulee Raamattua lukiessaan lukevansa Jumalan sanaa. Todellisuudessa Raamattuun on sekoitettu erilaista tekstiä:
*
Tekstiä, joka kutsuu hyviin tapoihin, kuten ainoan Jumalan palvomiseen, samoin kuin tekstiä, joka varoittaa huonoista tavoista, kuten epäjumalien palvonnasta, huorinteosta, veren syömisestä ja niin edelleen, kuten Apostolien teot 15:20.
*
Tekstiä, jota voitaisiin pitää historiana, kaunokirjallisuutena, runoutena tai lauluina. Suurin osa Raamatun tekstistä kuuluu tähän tyyppiin. Raamatussa on useita lauluja, kuten syömälauluja, sadonkorjuulauluja, työntekoon liittyviä lauluja, kuten kuuluisa kaivolaulu (4. Moos. 21:17), häälauluja, kuten Laulujen laulussa, surulauluja ja lukuisia sotalauluja.
*
Tekstiä, jota voitaisiin pitää säädyttömyytenä. Koska ihmisten mieleen vaikuttaa se, mitä he lukevat, säädyttömien asioiden lukeminen saa heidät tottumaan moraalittomuuteen ja pitämään sitä tavanomaisena, ja sitä kautta moraalittomuus leviää ihmisten keskuudessa. Kuinka siis Jumala haluaisi liata kuuliaisten alamaistensa mielen kertomalla heille insestistä ja huorinteosta (yksityiskohtaisesti). Raamatussa on 10 insestitapausta (luulisi sen olevan insestin oppikirja!). Esimerkiksi Loot tyttäriensä kanssa 1. Moos. 19:33-35, Juuda miniänsä kanssa 1. Moos. 38:15-18, Daavidin poika siskonsa kanssa 2. Sam. 13:11-14, Ruben isänsä vaimon kanssa 1. Moos. 35:22 ja Daavidin poika isänsä vaimojen kanssa 2. Sam. 16:22. Hesekielin kirja luku 23 on kappale, jota kukaan siveä nainen ei pysty lukemaan punastumatta, eikä kukaan hurskas mies voi lukea morsiamelleen, tyttärelleen tai äidilleen häpeämättä.
*
Raamattu sisältää myös taruja, kuten Jotamin tarun (Tuom. 9:7-21).
Vanhan Testamentin viittä ensimmäistä kirjaa kutsutaan Mooseksen kirjoiksi. Mooses (AS) ei kuitenkaan kirjoittanut niitä. Yksi todiste on siinä, että teksti on kirjoitettu yksikön kolmannessa persoonassa eikä ensimmäisessä, kuten tulisi olla, jos Mooses (AS) olisi itse kirjoittanut ne. Esimerkiksi: "Näin Herra puhui Moosekselle Egyptissä: 'Minä olen Herra. Ilmoita faraolle, Egyptin kuninkaalle, kaikki mitä minä sinulle sanon.' Mutta Mooses vastasi Herralle: 'Minähän tuskin osaan suutani avata. Kuinka siis farao kuuntelisi minua?' " (2. Moos. 6:28-30). Herra puhui Moosekselle ja Mooses vastasi Herralle ovat kolmannen osapuolen sanoja. Lisäksi 5. Mooseksen kirja sisältää kertomuksen Mooseksen (AS) kuolemasta (luku 34). Jumalalle ei ole mahdotonta ilmoittaa profeetalleen milloin ja kuinka hän tulee kuolemaan, mutta silloin tekstin kuuluisi olla tulevassa aikamuodossa. Kuitenkin "Mooses, Herran palvelija, kuoli Moabin maassa, kuten Herra oli määrännyt." (5. Moos. 34:5) on menneessä aikamuodossa, eli kirjoitettu tapahtuman jälkeen.
Miksi evankeliumeja kutsutaan esimerkiksi nimellä "Evankeliumi Matteuksen mukaan"? Yleensä tekstin kirjoittaja ilmoitetaan seuraavalla tavalla "Aleksis Kiven Seitsemän veljestä", eikä Seitsemän veljestä Aleksis Kiven mukaan. Syy tähän on se, etteivät evankeliumien kirjoittajat allekirjoittaneet työtään, ne ovat nimettömiä! Aikaiset uskomukset liittivät ensimmäisen evankeliumin Jeesuksen (AS) opetuslapseen Matteukseen. Mutta 32 korkea-arvoista kristittyä tutkijaa hylkäävät tämän ajatuksen. He sanovat, ettei Matteus kirjoittanut sitä. Lisäksi he sanovat, että evankeliumi Matteuksen mukaan on osittain kopioitu evankeliumista Markuksen mukaan. Onko järkeenkäypää, mikäli Jeesuksen (AS) opetuslapsi Matteus olisi kirjoittanut tämän evankeliumin, että hän silminnäkijänä ja henkilönä, joka oli paikalla, olisi kopioinut 10-vuotiaan Markuksen tekstiä, kun Markus taas ei edes ollut paikalla Jeesuksen (AS) saarnatessa kansalle?
Evankeliumissa Matteuksen mukaan on toinen todiste, että Matteus (Jeesuksen (AS) opetuslapsi) ei kirjoittanut sitä. Matt. 9:9 kerrotaan, kuinka Jeesus (AS) tapasi Matteuksen: "Kun Jeesus kaupungista lähtiessään kulki tulliaseman ohi, hän näki Matteus-nimisen miehen istuvan siellä. Jeesus sanoi hänelle: 'Seuraa minua', ja hän nousi ja lähti seuraamaan Jeesusta." Kirjoittiko Matteus itsestään tämän? Miksei Matteus kirjoittanut esimerkiksi näin: "…Hän (Jeesus) näki minut, ja minun nimeni on Matteus. Olin istumassa tulliasemalla…"
Voimme lukea Raamatusta evankeliumista Luukkaan mukaan kirjoittajan sanat: "Jo monet ovat ryhtyneet työhön ja laatineet kertomuksia niistä asioista, jotka meidän keskuudessamme ovat toteutuneet, sen mukaan kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta alkaen olivat silminnäkijöitä ja joista tuli sanan palvelijoita. Niin olen nyt minäkin, otettuani alusta asti kaikesta tarkan selon, päättänyt kirjoittaa yhtenäisen esityksen sinua varten, kunnioitettu Teofilus, jotta tietäisit, kuinka luotettavaa sinulle annettu opetus on." (Luuk. 1:1-4). Henkilö, joka kirjoitti evankeliumin Luukkaan mukaan, sanoi itse, ettei hän ollut silminnäkijä ja tieto, jonka hän keräsi oli silminnäkijöiltä eikä Jumalan innoittamaa. Kun kirjoittaja itse todistaa näin, niin kuinka muut voivat väittää sen olevan Jumalan sanaa!
Me muslimit uskomme Jeesuksen (AS) yliluonnolliseen syntymään. Mutta jostain syystä Raamattu antaa Jeesukselle (AS) 67 esi-isää. Ensimmäinen sukuluettelo löytyy Matt.1:1-16 (27 nimeä, kun lasketaan Daavidista (AS) eteenpäin) ja toinen Luuk.3:23-31 (42 nimeä, kun lasketaan Daavidista (AS) eteenpäin). Jumala, jonka pitäisi olla hänen isänsä (kristittyjen mukaan), ei ole mainittuna näiden joukossa. Näiden kahden sukuluettelon joukossa on vain yksi yhteinen nimi (Daavidin (AS) jälkeen), Joosef, ja hänen ei edes kuuluisi olla siellä. Jos olen isä ja minulla on poika ja antaisin pojalleni 67 isää ja isoisää, mutta minua itseäni ei mainittaisi niiden joukossa, niin mitä minä oikein yrittäisin sanoa sinulle?
Lopuksi voidaan sanoa, että Raamattu on kokoelma kirjoja, joissa on huomattavan vaihtelevia jaksoja, ja joita esitetään historiana, sekä jotka on elävöitetty hyvien tarinoiden kertomisen tarpeesta. Niiden laatijat kykenivät tuomaan niihin sellaista suloa ja mielikuvitusta voidakseen esittää ne Jumalan sanana, vaikka todellisuudessa Raamattu vain suurin piirtein vastaa historiallisten tosiasioiden sarjaa ja vain paikoittain sopii yhteen järkevän ajattelun kanssa!
Roomalaiskatolisen kirkon DOUAY versio vuodelta 1582 sisältää 73 kirjaa. Useimmat protestantit eivät hyväksy tätä versiota Jumalan sanaksi, koska siinä on 7 kirjaa, joita kutsutaan apokryfikirjoiksi. Apokryfi tarkoittaa kyseenalaista. Siksi protestantit ovat jättäneet ne pois omista Raamatun versioistaan.
Hyvin yleisesti käytetty protestanttinen versio on Kuningas Jaakon versio (King James Version, alkuperäinen on vuodelta 1611, korjattu versio vuodelta 1881). Se sisältää 66 kirjaa. Sen lähteet ovat vanhoista käsikirjoituksista (n. 500-600 vuotta Kristuksen (AS) jälkeen).
Toinen yleisesti käytetty protestanttinen versio on Korjattu Tarkistusversio (Revised Standard Version). Sen lähteet ovat kaikkein vanhimmista käsikirjoituksista (n. 300-400 vuotta Kristuksen (AS) jälkeen). Vuoden 1952 versiossa on poistettu mm. jakeet:
1. Joh. 5:7: "… Taivaassa on kolme, jotka pitävät kirjaa teoista, Isä, Sana ja Pyhä Henki: ja nämä kolme ovat yksi." Tälle jakeelle perustuu pyhä kolminaisuusoppi.
Samoin on poistettu sana "siitetty" jakeesta Joh. 3:16: "Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan "siitetyn" poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän."
Mark. luku 16 päättyy jakeeseen 8 ja jakeet 9-20 on poistettu. Näiden poistettujen jakeiden joukossa on jae 19, jossa mainitaan Jeesuksen (AS) ylösnousemus.
Kuka on poistanut nämä edellä mainitut kohdat Raamatusta? Joku muslimiko? Ei suinkaan, vaan 32 korkea-arvoista kristittyä tutkijaa ja heitä on tukenut 50 yhteistyössä toimivaa kirkkokunnan jäsentä. Miksi he menivät poistamaan nämä jakeet? Koska he eivät löytäneet niitä kaikkein vanhimmista käsikirjoituksista ja huomasivat niiden olevan lisäyksiä ja väärennöksiä.
Vuoden 1971 versiossa nämä jakeet on tuotu takaisin entisille paikoilleen. Katuivatko tutkijat päätöstään? Ei, he eivät muuttaneet mieltään, mutta heidät pakotettiin laittamaan ne takaisin tai kirkon isät tulevat boikotoimaan RSV:tä.
Suomenkieliset Raamatut
Ensimmäisen Raamatun suomen kielellä on kirjoittanut Mikael Agricola. Hän käänsi Uuden Testamentin saksan kielestä. Se oli nimeltään "Se Wsi Testamenti" ja se ilmestyi vuonna 1548. Lisäksi hän käänsi useita Vanhan Testamentin kirjoja ja kirjojen osia.
Ensimmäinen kokonainen Raamattu suomenkielellä on vuodelta 1642. Sen teksteissä on saatettu tukeutua suurelta osin jokseenkin valmiisiin teksteihin.
Vuonna 1685 painettiin ns. Sotaraamattu, joka oli pienempi kooltaan. Sen suomenkielistä asua oli hieman korjailtu, mutta muuten se oli vastaava kuin edeltäjänsä.
Seuraava kokonainen Raamattu ilmestyi vuonna 1758. Sen kieliasua sekä käännöstä oli tarkistettu latinan- ja tanskankielisistä käännöksistä sekä alkuperäisteksteistä.
Vuonna 1776 ilmestyi seuraava Raamattu. Tätä kutsutaan ns. Vanhaksi kirkkoraamatuksi. Siinä oli tehty parannuksia ja korjauksia kieleen. Tämä oli kirkon virallinen Raamattu aina vuoteen 1938 asti. Tämä Raamattu tuli ensimmäisen kerran tavallisen kansan käyttöön.
Kirkkoraamattu on vuodelta 1938. Vanha Testamentti oli käännetty jo 1933, mutta Uusi Testamentti on vuodelta 1938. Pappien mukaan Vanha Testamentti on käännetty heprean kielisistä ja Uusi Testamentti kreikan kielisistä käsikirjoituksista.
Uusin suomenkielinen Kirkkoraamattu on vuodelta 1992, jolloin tehtiin uusi käännös. Siinä myös on käytetty heprean- ja kreikankielisiä käsikirjoituksia. Sen kielestä on tehty selkeämpää ja se on lähempänä nykykieltä. Kiinnostava seikka tässä vuoden 1992 Raamatussa on se, että siitä löytyy jakeita, jotka on hypätty yli vuoden 1938 Raamatussa, ja jakeiden kohdalla on alaviite.
Tämä tekee siitä version, koska käännös olisi eroavainen vain sanojen valinnassa. Esimerkiksi:
Matt. 17:21: "Tämä laji ei lähde muulla kuin rukouksella ja paastolla." Alaviitteessä sanotaan "Jae puuttuu vanhimmista käsikirjoituksista". Jae on hypätty yli vuoden 1938 Raamatussa.
Matt. 18:11: "Juuri sitä, mikä on kadonnut, Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan." Alaviitteessä sanotaan "Jae puuttuu vanhimmista käsikirjoituksista". Jae on hypätty yli vuoden 1938 Raamatussa.
Mark. 11:26: "Jos te ette anna anteeksi, ei teidän taivaallinen Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne." Alaviitteessä sanotaan: "Jae puuttuu luotettavimmista käsikirjoituksista". Jae on hypätty yli vuoden 1938 Raamatussa. Tämä pistää miettimään, että käsikirjoituksissa, joita Raamatussa käytetään, on luotettavia ja epäluotettavia!
Luuk. 9:54: "…niin kuin Eliakin teki." Alaviitteessä sanotaan: "Eräät käsikirjoitukset täydentävät tekstiä". Jakeen osa puuttuu vuoden 1938 Raamatussa. Tekstiin on tehty lisäyksiä, mutta kenen luvalla?
Luuk. 9:55: "…ja sanoi: 'Te ette tiedä, minkä hengen omat te olette. Ihmisen Poika ei tullut ihmisten sieluja kadottamaan vaan pelastamaan.' " Alaviitteessä sanotaan: "Eräät käsikirjoitukset täydentävät tekstiä". Jakeen osa puuttuu vuoden 1938 Raamatussa. Voiko Jumalan sanaan tehdä lisäyksiä tai poistoja?
Mark. 7:16: "Jolla on korvat, se kuulkoon." Alaviitteessä sanotaan: "Jae ei sisälly vanhimpiin ja luotettavimpiin käsikirjoituksiin". Jae on vuoden 1938 Raamatussa ilman kommenttia.
Joh. 7:53-8:11 kohdalla lukee: "Jakso puuttuu vanhimmista käsikirjoituksista. Se edustaa kuitenkin varhaista perimätietoa." Tämä jakso on vuoden 1938 Raamatussa ilman minkäänlaista kommenttia. Onko Raamattu Jumalan sanaa vai perimätietoa?
Mark. 16:9-20 kohdalla lukee "Markuksen evankeliumi päättyi alkuaan jakeeseen 16:8. Joku varhaiskristillinen kirjoittaja on täydentänyt evankelistan esitystä muualta tunnetulla, luotettavaksi katsotulla perimätiedolla." Jakso on vuoden 1938 Raamatussa ilman minkäänlaista kommenttia. Nämä jakeet ovat täsmälleen samoja, jotka on poistettu englanninkielisestä RSV:stä vuodelta 1952. 32 korkea-arvoista tutkijaa huomasivat niiden olevan lisäyksiä ja väärennöksiä. Kirkon isien painostuksen tuloksena jakeet kuitenkin palautettiin vuoden 1971 versioon.
Mark. 15:28: "Näin kävivät toteen kirjoitusten sanat: 'Hänet luettiin rikollisten joukkoon.' " Alaviitteessä sanotaan: "Jae sisältyy eräisiin käsikirjoituksiin". Jae on hypätty yli vuoden 1938 Raamatussa.
Luuk. 8:43: "…Hän oli kuluttanut kaikki varansa lääkäreihin, mutta kukaan ei ollut kyennyt parantamaan häntä." Alaviitteessä sanotaan: "Sanat 'Hän oli kuluttanut kaikki varansa lääkäreihin' puuttuvat joistakin merkittävistä käsikirjoituksista." Jae on vuoden 1938 Raamatussa ilman kommentteja. Onko käsikirjoituksissa merkittäviä ja vähemmän merkittäviä!
Joh. 5:3-4: "Nämä odottivat, että vesi alkaisi liikkua. Aika ajoin näet Herran enkeli laskeutui lammikkoon ja pani veden kuohumaan, ja se, joka ensimmäisenä astui kuohuvaan veteen, tuli terveeksi, sairastipa hän mitä tautia tahansa." Alaviitteessä sanotaan: "Osa käsikirjoituksista lisää tähän hakasulkeisiin merkityt sanat" (ne, jotka on kirjoitettu edellä). Jakeet on hypätty yli vuoden 1938 Raamatussa.
Tämä on malliesimerkki siitä, kuinka Raamatun tekstiä näpelöidään sumeilematta. Valitettavan harva on tietoinen tästä pelistä, ja luulee Raamattua lukiessaan lukevansa Jumalan sanaa. Todellisuudessa Raamattuun on sekoitettu erilaista tekstiä:
*
Tekstiä, joka kutsuu hyviin tapoihin, kuten ainoan Jumalan palvomiseen, samoin kuin tekstiä, joka varoittaa huonoista tavoista, kuten epäjumalien palvonnasta, huorinteosta, veren syömisestä ja niin edelleen, kuten Apostolien teot 15:20.
*
Tekstiä, jota voitaisiin pitää historiana, kaunokirjallisuutena, runoutena tai lauluina. Suurin osa Raamatun tekstistä kuuluu tähän tyyppiin. Raamatussa on useita lauluja, kuten syömälauluja, sadonkorjuulauluja, työntekoon liittyviä lauluja, kuten kuuluisa kaivolaulu (4. Moos. 21:17), häälauluja, kuten Laulujen laulussa, surulauluja ja lukuisia sotalauluja.
*
Tekstiä, jota voitaisiin pitää säädyttömyytenä. Koska ihmisten mieleen vaikuttaa se, mitä he lukevat, säädyttömien asioiden lukeminen saa heidät tottumaan moraalittomuuteen ja pitämään sitä tavanomaisena, ja sitä kautta moraalittomuus leviää ihmisten keskuudessa. Kuinka siis Jumala haluaisi liata kuuliaisten alamaistensa mielen kertomalla heille insestistä ja huorinteosta (yksityiskohtaisesti). Raamatussa on 10 insestitapausta (luulisi sen olevan insestin oppikirja!). Esimerkiksi Loot tyttäriensä kanssa 1. Moos. 19:33-35, Juuda miniänsä kanssa 1. Moos. 38:15-18, Daavidin poika siskonsa kanssa 2. Sam. 13:11-14, Ruben isänsä vaimon kanssa 1. Moos. 35:22 ja Daavidin poika isänsä vaimojen kanssa 2. Sam. 16:22. Hesekielin kirja luku 23 on kappale, jota kukaan siveä nainen ei pysty lukemaan punastumatta, eikä kukaan hurskas mies voi lukea morsiamelleen, tyttärelleen tai äidilleen häpeämättä.
*
Raamattu sisältää myös taruja, kuten Jotamin tarun (Tuom. 9:7-21).
Vanhan Testamentin viittä ensimmäistä kirjaa kutsutaan Mooseksen kirjoiksi. Mooses (AS) ei kuitenkaan kirjoittanut niitä. Yksi todiste on siinä, että teksti on kirjoitettu yksikön kolmannessa persoonassa eikä ensimmäisessä, kuten tulisi olla, jos Mooses (AS) olisi itse kirjoittanut ne. Esimerkiksi: "Näin Herra puhui Moosekselle Egyptissä: 'Minä olen Herra. Ilmoita faraolle, Egyptin kuninkaalle, kaikki mitä minä sinulle sanon.' Mutta Mooses vastasi Herralle: 'Minähän tuskin osaan suutani avata. Kuinka siis farao kuuntelisi minua?' " (2. Moos. 6:28-30). Herra puhui Moosekselle ja Mooses vastasi Herralle ovat kolmannen osapuolen sanoja. Lisäksi 5. Mooseksen kirja sisältää kertomuksen Mooseksen (AS) kuolemasta (luku 34). Jumalalle ei ole mahdotonta ilmoittaa profeetalleen milloin ja kuinka hän tulee kuolemaan, mutta silloin tekstin kuuluisi olla tulevassa aikamuodossa. Kuitenkin "Mooses, Herran palvelija, kuoli Moabin maassa, kuten Herra oli määrännyt." (5. Moos. 34:5) on menneessä aikamuodossa, eli kirjoitettu tapahtuman jälkeen.
Miksi evankeliumeja kutsutaan esimerkiksi nimellä "Evankeliumi Matteuksen mukaan"? Yleensä tekstin kirjoittaja ilmoitetaan seuraavalla tavalla "Aleksis Kiven Seitsemän veljestä", eikä Seitsemän veljestä Aleksis Kiven mukaan. Syy tähän on se, etteivät evankeliumien kirjoittajat allekirjoittaneet työtään, ne ovat nimettömiä! Aikaiset uskomukset liittivät ensimmäisen evankeliumin Jeesuksen (AS) opetuslapseen Matteukseen. Mutta 32 korkea-arvoista kristittyä tutkijaa hylkäävät tämän ajatuksen. He sanovat, ettei Matteus kirjoittanut sitä. Lisäksi he sanovat, että evankeliumi Matteuksen mukaan on osittain kopioitu evankeliumista Markuksen mukaan. Onko järkeenkäypää, mikäli Jeesuksen (AS) opetuslapsi Matteus olisi kirjoittanut tämän evankeliumin, että hän silminnäkijänä ja henkilönä, joka oli paikalla, olisi kopioinut 10-vuotiaan Markuksen tekstiä, kun Markus taas ei edes ollut paikalla Jeesuksen (AS) saarnatessa kansalle?
Evankeliumissa Matteuksen mukaan on toinen todiste, että Matteus (Jeesuksen (AS) opetuslapsi) ei kirjoittanut sitä. Matt. 9:9 kerrotaan, kuinka Jeesus (AS) tapasi Matteuksen: "Kun Jeesus kaupungista lähtiessään kulki tulliaseman ohi, hän näki Matteus-nimisen miehen istuvan siellä. Jeesus sanoi hänelle: 'Seuraa minua', ja hän nousi ja lähti seuraamaan Jeesusta." Kirjoittiko Matteus itsestään tämän? Miksei Matteus kirjoittanut esimerkiksi näin: "…Hän (Jeesus) näki minut, ja minun nimeni on Matteus. Olin istumassa tulliasemalla…"
Voimme lukea Raamatusta evankeliumista Luukkaan mukaan kirjoittajan sanat: "Jo monet ovat ryhtyneet työhön ja laatineet kertomuksia niistä asioista, jotka meidän keskuudessamme ovat toteutuneet, sen mukaan kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta alkaen olivat silminnäkijöitä ja joista tuli sanan palvelijoita. Niin olen nyt minäkin, otettuani alusta asti kaikesta tarkan selon, päättänyt kirjoittaa yhtenäisen esityksen sinua varten, kunnioitettu Teofilus, jotta tietäisit, kuinka luotettavaa sinulle annettu opetus on." (Luuk. 1:1-4). Henkilö, joka kirjoitti evankeliumin Luukkaan mukaan, sanoi itse, ettei hän ollut silminnäkijä ja tieto, jonka hän keräsi oli silminnäkijöiltä eikä Jumalan innoittamaa. Kun kirjoittaja itse todistaa näin, niin kuinka muut voivat väittää sen olevan Jumalan sanaa!
Me muslimit uskomme Jeesuksen (AS) yliluonnolliseen syntymään. Mutta jostain syystä Raamattu antaa Jeesukselle (AS) 67 esi-isää. Ensimmäinen sukuluettelo löytyy Matt.1:1-16 (27 nimeä, kun lasketaan Daavidista (AS) eteenpäin) ja toinen Luuk.3:23-31 (42 nimeä, kun lasketaan Daavidista (AS) eteenpäin). Jumala, jonka pitäisi olla hänen isänsä (kristittyjen mukaan), ei ole mainittuna näiden joukossa. Näiden kahden sukuluettelon joukossa on vain yksi yhteinen nimi (Daavidin (AS) jälkeen), Joosef, ja hänen ei edes kuuluisi olla siellä. Jos olen isä ja minulla on poika ja antaisin pojalleni 67 isää ja isoisää, mutta minua itseäni ei mainittaisi niiden joukossa, niin mitä minä oikein yrittäisin sanoa sinulle?
Lopuksi voidaan sanoa, että Raamattu on kokoelma kirjoja, joissa on huomattavan vaihtelevia jaksoja, ja joita esitetään historiana, sekä jotka on elävöitetty hyvien tarinoiden kertomisen tarpeesta. Niiden laatijat kykenivät tuomaan niihin sellaista suloa ja mielikuvitusta voidakseen esittää ne Jumalan sanana, vaikka todellisuudessa Raamattu vain suurin piirtein vastaa historiallisten tosiasioiden sarjaa ja vain paikoittain sopii yhteen järkevän ajattelun kanssa!
Vastaukset 2
Vanhimmat
>>Raamattu vain suurin piirtein vastaa historiallisten tosiasioiden sarjaa ja vain paikoittain sopii yhteen järkevän ajattelun kanssa!!
"Jos ei olisi kenkiä, ei tarvittaisi jalkojakaan", sanoi Nummisuutarin Esko. Järkevästä ajattelusta siis on tässäkin kysymys.
www.answering-islam.org/Campbell/index.html