Millaisia kädentaitoja olet elämässäsi käyttänyt.

Ennen vanhaan oli jo koulussa tytöillä rättikässyt ja pojilla puukässyt.
Nykyisin lienee rajat tasoittuneet.
Tekemisen tuloksena koemme usein joko onnistumista tai pieleen meni tunnelmaa.
Oletko kenties lyönyt vasaralla peukaloosi vai oletko 10 kerroksen kutomisen jälkeen huomannut, että silmukka on karannut puikolta.
Entä ilo, kun itseäänkin epäilleenä huomaa onnistuneensa.

16

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Tässä kommenttini edelliseen jankutuklseen aiheesta.
      Olen siis tuottanut aivojeni älykkyyttä näkyville sormillani.
      Eläkkeeni taso kertoo että en ole epä-onnistunut.
      -
      Olen ollut ikäni ammatiltani verkottunut nörtti.
      Jo silloin, kun sinäkään et tienyt koko asiasta.
      30v. pelannut Lento-Palloakin.
      Sarjoissa jopa.
      "muissa harrastuksissa" :?

      H.

    • Anonyymi

      Joku taas tuli matkan varrelle, kun avasin ketjun, tuli vaan valkoinen sivu , ei mitään muuta.
      Vaihdoin toiseen selaimeen, täällä näyttää toimivan.
      En kuitenkaan aio rekisteröityä tänne.

      Eliaana

      • Anonyymi

        Etkö ole jo rekisteröitynyt Eliaanaksi?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Etkö ole jo rekisteröitynyt Eliaanaksi?

        Kun muutin tähän selaimeen mikä toimi. Tarjosi vaan rekisteröimistä.
        Ylälaitaan ei tullut ollenkaan ´´kirjaudu´´- kohtaa.
        Kun välillä olin poissa ja tulin uudelleen, nyt oli kirjaudu-kohta.


    • Anonyymi

      Tein kansakoulussa puutöitä - 50-luvulla. Sitten lähdinkin oppikouluun ja puutyöt jäivät.
      Tein ainakin jakkaran ja puuhöylän. Molemmat ovat tallessa. Jakkara on jopa käytössä. Puuhöylää ei ole käytetty, mutta kyllä se käyttökuntoinen olisi, jos vain terän siihen ostaisi.
      Se oli kyllä tosi nikkarointia. Kolme arpea muistona vasemmassa kädessä, koska olen oikeakätinen.

      • Anonyymi

        Ne ovat mukavia muistoja vuosikymmenten takaa.
        Noita puuhöyliä on varastossa usiampikin, ovat joskus aikoinaan isältä sinne jääneet.
        Noissa puutöissä ei varmaan kukaan ole pieniltä kolhuilta säästynyt.

        Eliaana


    • Anonyymi

      entten tentten teekika mentten
      hissun kissun vaakuna vissun
      puna pää sini pää siilin miilin
      jukin puputin puksis pois,

      toinen pois,

      kumpi kampi tappeli kumpi voitti,

      siis kumpi,, ??

      • Toimii-ei toimi- toimii-ei toimi..........


    • Anonyymi

      Lapsuuteni kotiseudulla, maakunnassa, kiersi nikkari-timpuri talosta taloon. Hevosella tuotiin hänen puutyökalunsa taloon. Talon isoimpaan huoneeseen, pirttiin, asennettiin höyläpenkit ja muut hänen välineensä. Nikkari teki monenlaisia tarve-esineitä puusta: rekiä, saaveja, kiuluja, tuoleja jne.
      Saatoipa hän korjata rakennuksiakin, jopa rakentaa avustajien kanssa rakennuksiin lisäsiipiä.

      • Myös sellainen kun tinuri kiersi ennen. Korjasi kupariastioita muistaakseni.


    • "Toimettomat kädet ovat Sielunvihollisen työkalu" sanoo amerikkalainen sananlasku. Elikkä ennen vanhaan piti naisihmisellä olla aina jotain näperrettävää käsissä luppoaikoinakin, kun mitään varsinaista huushollia ei ollut. Porvarisrouvat ja aateliset koruompelivat ja kirjailivat kalliille batistille, vanhatpiiat kirjailivat alttariliinoja tai pappien viittoja tai ompelivat vaatteita pyhimysten patsaille (espanjankielinen sanonta vanhastapiiasta joka jäi koristelemaan pyhimyksiä), köyhät naiset parsivat, paikkasivat, virkkasivat, kutoivat, kaikki kehräsivät värttinällä ja rukilla ja kutoivat kankaita ja valmistivat vaatteita.
      Naisten kädet ovat tuottaneet, luoneet hyvinvointia ja hyvää elämää perheilleen kautta historian. Luovuutensa, haaveensa ja elämän jatkuvuuden he ovat kutoneet kankaisiin, ilon ja surun raitoina ryijyihin, raanuihin ja poppanoihin. He ovat vaatettaneet perheensä. Sisustaneet kotinsa ja petanneet sänkynsä omien käsiensä tuotoksilla.
      Näin ennen.
      Nyt naiset käyttävät käsiään muihin tarkoituksiin, kuten netissä kirjoittamiseen ja tekstittämiseen, viestien lähettämiseen ja läheistensä kontrolloimiseen.
      Sekä hyvässä että pahassa. Paholaisen työkaluna?
      (Paholaiseen en toki usko, mutta käden taidot ovat hiipumassa. Tyttäreni on hyvä ja tehokas monessa asiassa, mutta sukkaa ei osaa kutoa. En ole itsekään käsityöihmisiä, minulta otettiin luulot pois jo alakouluiässä. Nappeja ompelen, lyhennän hameenhelmaa, mutta jo vetoketjun asentaminen on ylivoimainen tehtävä. Joskus oikein harmittaa, kun äitini oli taitava ja tarkka käsityöihminen, kuten suurin osa ikäluokkansa naisista, jotka olivat oppineet omavaraisuuteen.)

      • Kyllä niin nappiin kuvasit tuon, miten tehtiin ennen.
        Olin niin tyytyväinen, kun pojantyttäreni innostui sukankutomisesta. Kantapäänneuvoa kysyi kesällä.
        Nykyään tekee niin hienoja sukkia, paljon hienompia, kun itse olen tehnyt.
        Veljensä vauvalle kutoi hienon nimiäismekon.


    • Anonyymi

      Arvostan kädentaitoja, niin tekstiilien kuin muidenkin materiaalien osalta, rakkaina aarteina säilytän vanhempien polvien käsitöitä. Itse olen enemmänkin suurpiirteinen kuin pikkutarkan tekijä, valmiit mallit eivät myöskään ole innostaneet. Oli ihanaa saada ommella omille pikkutytöille suloisia mekkoja, heille neulomisessa anoppi kuitenkin vei voiton, ei silloin ollut paljon aikaakaan käsitöihin. Neuloin kuitenkin nuorena suuritöisen irlantilaisvillapaidan tulevalle miehelleni, ja eläkkeelle jäätyäni uuden melkein samalla mallilla - johan tuo vanha olikin parsittu moneen kertaan kyynärpäistä ja helma rispaantunut . Villasukkia syntyy käsissäni nykyisinkin, on niin monta sukankuluttajaa lähiperheissä. Entisajat emännäthän jopa kirkkoon kulkiessaan neuloivat sukkaa, minä sentään vain telkkaria katsellessa.

      Kerran näin ihastuttavan upean villakirjontaisen peitteen messuilla, ns. rekipeiton ja intouduin tilaamaan sohvatyynytarvikkeet. Minun oli opeteltava ensin eri kirjontapistoja, lopulta värikäs tyyny valmistui. Sain siitä innostuksen tuunailla kirjailemalla yksivärisiä villatakkeja, lapasia ja jopa mustan villakangashameen folklore-tyylisiksi luomuksiksi. Puu on kiehtonut aina materiaalina , kyllä minulla puukko, taltat ja kovertimet käsissä pysyvät ja hioakin jaksan. Yhteen aikaan harrastin omien lasten ja sittemmin lastenlasten kanssa nukketeatteria ja veistin alkuun käsinukeille puusta päitä ja jäseniä, erilaiset askartelumassat huomasin kyllä helpommiksi. Käsinukkekurssinkin olen käynyt. Puulintuja olen huvikseni veistellyt, jonkun lusikankin. Muistutin varmaan Vaahteramäen Eemeliä, joka joutui verstashuoneeseen kepposteltuaan ja veisteli siellä puu-ukkoja. Minulla veistelypaikkana on ollut ulkoterassi, hyvää meditointia se olikin.
      Käsillä tekeminen on rentouttavaa ja hoitavaa, itselleni varmaan parhaiten viherrakentaminen, mutta se on oma alansa.

      Ramoona

      • Sinulla onkin monipuolista touhua ollut. Varmaan monta onnistumisen kokemusta.
        Kun olin pikkutyttö äiti teki ryijyneulalla ruusuryijyn ja susi ja punahilkkaryijyn, molemmat ovat tallella.
        Siinä samassa opin minäkin tuota ryijyneulaa käyttämään. Sohvatyynynpäällisiäkin sitten tein.Onkohan täällä ketään kanavatyöntekijöitä,itse olen niitäkin harrastanut.


    • Silloin kun olin koulussa, oli vain kässää, pojat tekivät puutöitä, miten mielelläni olisin
      osallistunut puu ja metallitöihin jos se olisi silloin ollut mahdollista.
      Kaikki käsillä tekeminen oli hauskaa ja parasta kouluaikaan,
      ammattini niiden parista löysin ja vielä tänäänkin,
      kaikenlainen käsillä tekemiseen sivuavat jutut ovat suuri ilo elämässäni.

    • Anonyymi

      Laivoja, autoja, lentokoneen moottoreita ja tänään netissä pörsseissä olen kohta 73v.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jumala rankaisi; nainen kuoli Suviseuroissa

      Eihän näissä joukkohysteriatapahtumissa ole mitään tolkkua. Aina pitää hajauttaa. Toivottavasti lestatkin tulevat nyt
      Maailman menoa
      317
      7160
    2. Kiitos, kun paljastit

      Vaikka mä tiesinkin! Nyt voi ottaa seuraavan askeleen? Hyvää yötä:)
      Ikävä
      58
      2184
    3. Missä hiton pippaloissa

      Sä käyt kun sua ei näy missään..tahtosin vaan varmistua et kaikki ok.
      Ikävä
      33
      1611
    4. Olen miettinyt sinua tänään

      Se mitä teit oli oikeasti vähän tylyä. En voi ottaa sitä muuna kuin mitä se konkreettisesti on. Esitän itsellenikin että
      Tunteet
      27
      1429
    5. Kysymystä pukkaa

      Mitä aiot tehdä kun näet hänet seuraavan kerran? Vai oletko kuin ei mitään....
      Ikävä
      111
      1143
    6. IS Viikonloppu 29.-30.6.2024

      Melko hyvä 3- -tasoiseksi merkitty Kovis Jari Keräseltä. Pääkuvan merkitys on varsin vähäinen rajoittuen alakulman aukio
      Sanaristikot
      72
      1135
    7. Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.

      Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia. Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA hel
      Hindulaisuus
      331
      1018
    8. Suviseurat

      Kamala onnettomuus tapahtunut subiseuroissa
      Hyrynsalmi
      15
      863
    9. Tässä viimeinen mahdollisuutesi nainen

      Kysyä tai sanoa minulle, jos jotain jäi vuosien takaisista. Sen verran meillä oli kuitenkin jotain, että välillä mietin
      Ikävä
      50
      855
    10. Miksei persut järjesteä koskaan miekkareita tai kulkueita?

      Pelkäävätkö saavansa pataansa, ja sen vuoksi vain öyhöttävät netissä? Ei öyhöttämisellä muuteta maailmaa. Pitää olla ak
      Maailman menoa
      274
      787
    Aihe