Olen joskus kuullut puhuttavan väärästä rauhasta.
Onko jollakin sellainen kokemus että on harrastanut jotain hengellistä toimintaa ehkä kiivaastikkin ja saanut siitä sydämmelleen rauhan
Mutta myöhemmin sitten saanut omistaa elävän uskon ja sen tuoman rauhan
Miten kuvailisit sitä tyydytystä /rauhaa
verrattuna nykyiseen
Onko jollakin sellainen kokemus että on harrastanut jotain hengellistä toimintaa ehkä kiivaastikkin ja saanut siitä sydämmelleen rauhan
Mutta myöhemmin sitten saanut omistaa elävän uskon ja sen tuoman rauhan
Miten kuvailisit sitä tyydytystä /rauhaa
verrattuna nykyiseen
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minä en ollut väärässä hengellisyydessä, mutta täysin epäuskoinen, ja elämä oli ihanaa; ei nimittäin ollut ristiä.
Ajattelin, että kuoleman jälkeen ei mitään enää ole.
Well -helppoa elämää.
Kai se on sitä väärää rauhaa?
Omantunnon paatumista.
Ei ollut huolta siitä että mitä on kuoleman jälkeinen elämä.
Mutta asiat muuttuivat, kun sain parannuksen armon. Sen myötä tulivat elämääni ristit ja uskon koetukset.
Mutta uskostani en tahdo luopua.