Omat tyttäreni ovat nyt aikuisia riivinrautoja HUOH
Pojat ovat aikuisina suoria ja mutkattomia. Huolehtivaisia äitiä kohtaan.
Pojat ovat aikuisina suoria ja mutkattomia. Huolehtivaisia äitiä kohtaan.
Tytöt aikuistuessaan ovat äidille vaikeampia kuin pojat
Anonyymi
20<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Miniät sitten pakottavat pojatkin pahoiksi HUOH
Ap.
Mulla on maailman parhaat miniät, en voi moittia, samoin vävyt. Tyttäret tietysti ovat omanlaisia, tosin niin pitää ollakin kuten veljensäkin.
Tarkoitat varmaankin näitä peräkamarinpoikia.
Minun tyttäreni ovat jo melkein aikuisten tyttärien äitejä, suoria ja avoimia. Samoin ovat veljensä. En tarvitse erityistä hyysäämistä, pärjään omillani terve varakas nainen olen ja terve huolehtivainen mies rinnalla vielä . Mutta kaikki me yhdessä huolehditaan lämpimästi toisistamme ja lastenlapsista.
Itsepä olet heidät kasvattanut riivinraudoiksi.
Miten varakkuus tekee ihmisestä paremman ?
Onhan päivänselvää ettei köyhä voi muuta olla kuin perus-suomalainen, varakkaat suosivat maahanmuuttoa humanistisista syistä koska eihän se näy heidän elämässään mitenkään.
Kyllä köyhät ovat sellaisia turhakkeita ei muuta.
Varakkuus ei tee parempaa ihmistä kenestäkään, mutta varakas ei ole odottamassa lapsiltaan huolehtimista vaan kustantaa sen itse. Lapsilla on omat perheet ja niissä tarpeeksi huolehdittavaa.
Äidit eivät huomaa minkalaisia riivinrautoja, sadisteja ja vaikeita ihmisiä ne itse ovat.
Heidän kanssaan on mahdoton tulla toimeen, koska he ovat niitä "maailman parhaita ihmisiä", joitten vertainen ei ole kukaan. Haukkumista ja moitetta vain saavat lapset.
Joka viides äiti on ns. "tuhoava äiti" (termi psykiatriassa)
joka tekee kaikkensa sabotoidakseen tyttärensä tai poikansa elämän,
joskus myös miehensä.
Nonnii, mitä minä jo aloituksessa sanoin. Ei kannata ruveta äidiksi. Äidit ovat pääsääntöisesti hirviöitä, sadisteja, kauhean kamalia,
Ap.
Entä sinä, tunnetko olevasi oikea riivinrauta vai suuri humaani, jota eivät toiset ymmärrä?
Ei tunnu missään eikä miltään.
Emminä tiedä, millainen olen, mutta kaikki minut tuntevat tuntuvat tietävän.
Ex selitti mun olemustani sukulaisilleni ja tutuilleni näin "Tehän tiedätte, millainen vaimoni on."
Nonnii, ja kakki, jotka nämä sanat kuulivat, nyökkäilivät ymmärtäväisen näköisinä.
Ap.
Väärin ymmärretty
Väärin ymmärretty
Väärin ymmärretty
Minulla ei ole valittamista sen enempää tyttärenkuin pokanikaan suhteen. Molempiin lämpimät ja läheiset välit.
Äidin ja tyttären suhde on kaikkein läheisimpiä ihmissuhteita ja tyttäret varsinkin voivat purkaa huonoa tuultaan äidilleen, koska se on kaikkein vaarattomin tapa avautua. Harvoin koituu mitään pysyviä seurauksia; äidin olkapää on turvallinen ja äidille voi sanoa suoraan ja avoimesti.
Poikani taas kertoo ehkä vähemmän omia asioitaan, mutta on aina valmis auttamaan ja tukemaan. Huolehtivaisia ja rakkaita molemmat.
edellinen oli minun näppäimiltäni lähtenyttä,
MVH
Paloma
Kyllä meille kaikille lapset läheisiä ja rakkaita ovat. Aloitus on pelkkä provo. Perheellisillä aikuisilla lapsilla on oma elämänsä, ei kaikkea tarvitse kertoa. Huonoa tuulta ei aikuisen lapsen pidä kenellekkään purkaa, se on keskenkasvuista käytöstä. Vai asuuko tyttäresikin vielä luonasi , silloinhan törmäyksiä syntyy helposti ?
Ketä sitten syytetään kun toinen on se riivinrauta ja toinen tavallisia arkisia kokemuksia äidin kanssa jakava.
Isääkö toisesta ja äitiä toisesta. Minulla on näin. Hoidan myös riivinraudan lapsia ja usein väärin, annan pyynnöistä porkkanan tai omenan välipalana, vaikka niitä ei saisi antaa tai tulen hoitamaan liian aikaisin, kun en hoksaa minuutilleen kelloa katsoa, en ole saanut heitä ulos kun sisällä on ollut kivoja leikkejä. Hän mesoo helvetisti töistä tai harrastuksistaan tullessaan. Annan olla, enkä sano mitään, koska keskitymme lasten kanssa kaikkeen mukavaan ja yhteinen hetkemme tai päivämme on antoisa. Kunhan vaan omista kriiseistään ja stresseistään selviää niin se riittää minulle, olen tottunut kiukutteluunsa kohta 40:n vuoden aikana.
Minun siskoni...yhy...yyy...rääky...rääky...räää...
Ressukka kuoli 3 kuukautta vanhana.
Vaikka Arvo Ylppö itse häntä hoiti.
Ihan täällä Stadissa asti.
yhy...
Onneksi minä en ollut vielä syntynyt.
Onneksi eivät vanhempani kuolemastaan lyyhistyneet.
Huuuoks!
H.