Työllistämisen ydin markkinataloudessa

Yhtä tärkeää on julkisen talouden johtaminen, jossa johto/johtaja ottaa vastuun korvausta vastaan, tulos vastuu mutta ei samanlaista vastuuta kuin yksityinen, yksityisen vastuu tuotantolaitoksesta on kokonaisvaltaista.
Yrittäjä/ammatin harjoittamisen on yhteiskunnallisesti tärkeää, maatalousyrittäjät, liikkeenharjoittaja, käsityöläisyrittäjä johon itse lähinnä kuuluin.
Työntekijät myyvät työpanoksen, saavat tuotteelleen korvauksen.

Pertikki

Omistajia on periaatteessa kahta sorttia. Niitä jotka panostavat toiminnan jatkuvuuteen perustuen tuottavuuden kehittämiseen osana kannattavuutta, jatkuvuutta, yrityksen arvonnousua ja osinkojen maksukykyä.
Sukua muinaisille patriarkoille.

Toinen sortti elää kvartaalitalouden periaatteilla pyrkien lyhyillä kaupoilla maksimoimaan omat voittonsa. Jenkkihapatusta.

Tämä nykyinen hallitus hoitaa työllistämistä ilman markkinatalouttakin.

Palkkaa avustajia ja avustajille avustajia ja ehkä kohta nekin avustajat tarvitsevat avustajia. Kaverin kaverillekin pitää eduskunnasta löytää työpaikka.

Byrokratiaa on niin helppo kasvattaa kun on meitä veronmaksajia joita on helppo verottaa.
Avustajat eivät tuota mitään. Tai ehkä he keksivät siellä, miten meitä veronmaksajia voitaisiin vielä enemmän verottaa.
Onko se niin katkeraa pudota eduskunnasta, että jokaiselle tippuneelle pitää edelleen hoitaa virka ja isoa palkkaa.

Kohtahan pitää taas laajentaa eduskuntataloa, että kaikille avustajille löytyy oma huone ja avustajan sihteerillekin tarvitaan oma soppi.

Kun ei olisi kuten vanhassa sananlaskussa, että mitä useampi kokki sen suurempi soppa.

On tosiaan vaikeaa keskustella mistään asiasta ilman matua, todella sairasta, yritä siinä kiinnostua keskustelemaan, onko olemassa aihetta johon ei työnnetä matua, ei ainakaan tällä palstalla.
Liikaa Hakkaramaisia tyyppejä, on tainut jäädä kansakoulu kesken näillä Teuvoilla.

Se on alkanut.
TUNTEMATON virus on tappanut Kiinassa jo 1700.

H.

Ei pidä unohtaa pienyrittäjiä.
Monet lähtevät tyhjästä, työllistäen itsensä ja ajan myötä myös laajentuvat suuremmiksi ja työllistävät muita.
Eikös Ideaparkkien luoja ja Ponssen, lähteneet ihan kansakoulupohjalta, jos oikein muistan.

SAK joka ennen ajoi työssäkäyvien asiaa on nykyisin paha este kaikelle niin Ranskassa kuin Suomessa

Esim. Nokian alamäki ainakin hetkellisesti on johtunut pelkästään Ranskan SAKn vaatimuksista

Ja kun globalisaatiossa elämme, amerikkalaiset hyötyvät SAKn toimista

Naurettavaa oli että kun kikystä puhuttiin niin KIRKKO esti keskellä viikkoa olevien turhien kirkkopyhien siirtämisen viikonloppuhin kun ollaan maassa jossa on prosessiteollisuutta ja prosessit joudutaan ajamaan raamatun
takia alas keskellä viikkoa

Niin Kataisen kuin Sipilän hallitusten aikana ainakin suuryritysten voitot vain lisääntyivät vuosi vuodelta, koska julkinen valta lapioi niille tukia ja samalla junaili niille muutoinkin parempaa asemaa eri markkinoilla. Puhuttiin niiden kilpailukyvyn nostamisesta.
Kävi kuitenkin niin, että kilpailukyky ei noussut, vaikka rahaa oli. Sen sijaan kävi niin, että yritysten omistajat nostivat vuosi vuodelta aina vain suurempia ja suurempia rahamääriä itselleen osinkoina. Tämän voi todeta, kun katsoo pörssiyhtiöiden osinkojenjakoa vaikkapa viimeiseltä 10 vuodelta.
Miksi rahalla ei saanut kilpailukykyä?

Ammatillinen koulutus oli aikanaan hyvä pohja oppia ymmärtämään työtehtävä. Nykyään työt ovat pinnallistuneet joka alalla tietokonneitten tehdessä osan työstä ja silloin tehtävän käytännön osaamista ei tunneta. Sillä lukemalla opittu asia ei jää muistiin niin hyvin kuin käytännössä opittu, koska tietoa ei ole useinkaan tarvittu. Tietysti yritykset luovat työpaikkoja ja niiden kilpailukyvystä on tärkeää pitää huolta ja etenkin että firmat pärjäävät täällä Suomessa ja työllistävät kansalaisia.

Satoja opettajia
jää työttömiksi aivan lähiaikoina, kouluja supistetaan kun lapsia ei ole .

Opettajia ei tarvita pankkineitejä ei rarvita sekatyömiehiä ei tarvia stadardi-insinöörejä ei tarvira .. VÄLIAIKAISESTI hoitajìa voidaan vanhoille tarvita

Ja kehitysmaamatuja ei ollenkaan tarvita lähettelämässä rahaa kotimaahansa

Riikka Purra 19.1. ""Kaikki etenee täsmälleen samalla tavalla kuin Ruotsissa. Alipalkkausta, hintojen polkemista, oleskelulupiin liittyviä väärinkäytöksiä, lumeliittoja, veronkiertoa""

Filippiiniläissiivooja ei ole nähnyt lastaan 6 vuoteen, mutta lähettää tälle rahansa – Kymmenissä suomalaisyrityksissä poljetaan palkkoja

Ulkomaalaisten palkkoja on helppo polkea, sillä heillä on usein perhettä huolettavana kotimaassaan.

Purra on utopistinen propakanda täti joka on kehittänyt reikäisen varjobudjetin.