Olen laskenut useana vuonna varaavan sähkölämmitteisen omakotitaloni sähkönkulutuksen hinnan Lieksan palstalle.
Vuosi 2019:
sähkölaskut yhteensä 3116 €, kulutus 23283 kWh => 13,4 snt/kwh.
Energia perusmaksuineen (veroton hinta) 1108 € (4,76 snt/kWh).
Siirto perusmaksuineen (veroton hinta) 913 € (3,92 snt/kWh).
Sähkövero (veroton hinta) 533 €. (Sähköverosta maksetaan myös arvonlisävero)
Arvonlisäverot 562 €.
Verot yhteensä 1095 €.
Yhteenveto:
energia 4,76 snt/kWh (35,5 %)
siirto 3,92 snt/kWh (29,5 %)
verot 4,70 snt/kWh (35 %)
yht. 13,4 snt/kWh (vuonna 2018 sähkön hinta oli 12,2 snt/kWh)
EU maiden keskimääräinen sähkön hinta oli vuonna 2018 21,2 snt/kWh.
Suomen keskimääräinen hinta oli EU:n kaikkein halvin 13,7 snt/kWh.
Kallein hinta oli Portugalissa 28,2 snt/kWh. Saksan hinta oli 28,0 snt/kWh.
Vuosi 2019:
sähkölaskut yhteensä 3116 €, kulutus 23283 kWh => 13,4 snt/kwh.
Energia perusmaksuineen (veroton hinta) 1108 € (4,76 snt/kWh).
Siirto perusmaksuineen (veroton hinta) 913 € (3,92 snt/kWh).
Sähkövero (veroton hinta) 533 €. (Sähköverosta maksetaan myös arvonlisävero)
Arvonlisäverot 562 €.
Verot yhteensä 1095 €.
Yhteenveto:
energia 4,76 snt/kWh (35,5 %)
siirto 3,92 snt/kWh (29,5 %)
verot 4,70 snt/kWh (35 %)
yht. 13,4 snt/kWh (vuonna 2018 sähkön hinta oli 12,2 snt/kWh)
EU maiden keskimääräinen sähkön hinta oli vuonna 2018 21,2 snt/kWh.
Suomen keskimääräinen hinta oli EU:n kaikkein halvin 13,7 snt/kWh.
Kallein hinta oli Portugalissa 28,2 snt/kWh. Saksan hinta oli 28,0 snt/kWh.
Vastaukset 55
Vanhimmat
On sulla kyllä iso talo/lukaali, kun noin paljon kuluu sähköä. Yli 200 neliöö varmaan. Tai sitten et lämmitä puulla yhtään.
En+lämmitä+puulla+enkä+muillakaan+polttoaineilla.+8+kW:n+kiuaskin+toimii+sähköllä.+Öljynkäytön+lopetin+jo+vuonna+1984.+Talossa+on+vesikiertoinen+keskuslämmitys+kahden+kuution+varaajalla.+Lisäksi+viidessä+huonetilassa+on+varaava+sähkölattialämmitys.+Tarkkaa+neliömäärää+en+ole+mitannut,+mutta++se+lienee+160+neliön+tienoilla.+Käytössä+on+kausisähkö+(entinen+vuodenaikatariffi),+jossa+talvipäivän+hinta+voimassa+1.11.-31.3.+ma-su+klo+7-22.+Muun+ajan+hinta+voimassa+1.11.-31.3.+ma-su+klo+22-7,+sekä+1.4.-31.10.+ma-su+klo+0-24.+Käytän+kalliimpaa+talvipäivän+sähköä+kokonaiskulutuksesta+noin+15+%+ja+halvempaa+muun+ajan+sähköä+85+%.+Käytössä+on+ollut+seitsemän+vuoden+ajan+tarvittaessa+myös+ilmalämpöpumppu.
Tarkennusta: https://www.cleanenergywire.org/news/eu-household-electricity-prices-increase-second-half-2018-slight-decrease-germany
Tanska on kallein. Bulgaria on halvin.
"markkinat"
Varmaankin olet oikeassa. Minä katsoin suomenkielisestä ostovoimaan suhteutetusta (eng. purchasing power standard, PPS) tilastosta, jossa hinnassa on eliminoitu maiden väliset yleiset hintaerot niin, että syntyy vertailtavuutta muiden tavaroiden ja palveluiden hintoihin. Näin ollen Suomen sähkön PPS-hinnaksi kotitalouksille on saatu 13,7 euroa/ 100 kWh.tilastosta.
Suomen jälkeen toiseksi ja kolmanneksi edullisimpia maita ovat Luxemburg (13,8) ja Hollanti (15,2). Kalleimmassa ääripäässä Portugalin sähkön PPS- hinta on 28,2 euroa/ 100 kWh. Portugalin edellä on Saksa (28,0), jota hieman halvempia ovat taas Espanja (27,4), Belgia (26,6) ja Romania (26,3).
Eri tilastoissa hinnat esitetään monilla eri tavoilla. Myös sähkön verotuksessa on suuria eroja. Kuitenkin Suomessa voimme verrata hintojamme helposti jakamalla vuoden sähkölaskun eurot kulutetuilla kilowattitunneilla. Minun jakolaskun osamäärä on 13,4 snt/kWh.
Mielestäni Wanhan aloitus ei kaipaa tarkennusta. Aloitus on riittävän tarkka kuvaus sähkölaskun sisällöstä. Viestinä tehty tarkennus (”markkinat”) ei ole mielestäni keskustelua. Linkki on lisäksi englanninkielinen, jonka sanoma ei avaudu kaikille lieksalaisille. Jos ulkomaalaisia linkkejä viljellään palstalla, on viestin laatijan selvennettävä linkin sisältö suomen kielellä ymmärrettävään muotoon. Mainitussa tapauksessa on kerrottava, miksi Tanska on kallein ja Bulgaria halvin.
Täällä on ollut esille ennenkin, etteivät pelkät linkit ole keskustelua, vaan viestin laatijalla pitää olla omiakin mielipiteitä ja omaa asiaa muiden luettaviksi. Wanha ei juuri käytä linkkejä, vaan selvittää sanomansa ihan omalla ansiokkaalla tavallaan ja hyvin selväsanaisesti. Siihen me muutkin voisimme pyrkiä.
Minä en jatka enää tätä viestiketjua. Olen kerrottavani kertonut sähkölaskustani aloituksessa ja viesteissäni. Toki seuraan, millaisia havaintoja kukin on sähkölaskuissaan havainnut.
Olen kilpailuttanut sähkön toimittajia useaan kertaan ja nykyinen toimittaja myi minulle sähköä ensimmäisen kerran viime vuoden ajan ja jatkaa vielä tämänkin vuoden.
Kommenttina tuohon. Sähkön kokonaishintaan pidetään kovana Pohjois-Karjalassa. Omakohtainen kokemus eräässä Etelä-Suomen kaupungissa. Omakotitalo 3*25 A liittymä. Osittain lämmitys sähköllä. Kokonaiskulutus 10313 kWh. Maksettu hinta kaikkineen 1332 € . Eli 12,9 senttiä/ kWh.
Sähkön suuri siirtohinta tekee sähköstä kalliin Pohjois-Karjalassa. Mainitsemasi 12,9 senttiä kilowattitunnilta on todella kohtuullinen. Eroja on tietenkin myös sähköenergian toimittajien hinnoissa. Kun paikkakuntaa ei monikaan voi vaihtaa, ovat ainoat sähkölaskun pienentamisen keinot sähkön säästäminen ja sähkön toimittajan kilpailuttaminen.
Näistä sinun sähköjutuistasi on ollut minulle ihan konkreettista hyötyä. Olen saanut sähkölaskuni viimeaikaisilla valinnoillani ja kilpailutuksella putoamaan vuositasolla huomattavan suurella eurosummalla. Voi olla, että en vieläkään ole ihannepisteessä. Mutta, ei haittaa, ei mieltä kirvele.
Tulin siihen tulokseen, että kun minulla ei ole mitään varaavaa yösähkön ja vuodenaikatariffiin kytkettynä, niin laskin yksiaikasähkön tulevan minulle edullisimmaksi?
Toki, nyt kun on ollut näin lauhat säät, niin summat ja kulutus eivät ole edellisvuoteen vertailukelpoisia. Joulukuun laskun ”louhin” Omawatista. Se oli vähän yli 160 €. Vuonna 2019 yli 260 €.
Joulukuussa verollinen kokonaishinta 14,8 snt/ kWh siirtoineen energioineen. Vuositaso on laskematta.
Tuo sinun 13,4 snt/kWh on edullisempi. Sinulla on tuo kallis talvipäivän ja muu kulutus todella hyvässä suhteessa. Se ei minulla onnistu. Varaajan tai varojen puutteessa;)
Minulla on kaksi vuolukiven uunia. Niitä lämmitän ahkerasti nyt eläkeläisenä. Siten saan kuritettua sähkönkulutusta nyt mukavasti, vaikka kovilla pakkasilla. Puut teen omasta metsästä itse.
Ostan sähkön sellaisesta yhtiöstä, jossa myydään sähköä seniorisähkän nimellä. eli saa perusmaksusta alennusta, kun on määrätyn iän ylittänyt. Tässä yhtiössä on myös sellainen käytäntö, että sopimuskauden aikana, jos sähkön hinta alenee, voi kerran itse muuttaa sopimusta uuden hinnan mukaan yhtiön kanssa.
Tack så mycket för din senaste kommentar. Jag lägger något nytt att titta på igen;)
Mikä se yhtiö on kyllä nyt alkoi kiinnostaa.
Vihje oli sen verran tarkka ja pätevä, että meni tuonne Perämeren seutuville. Käyttäkää aivojanne. Hailuoto myös tunnetaan sielläpäin.
Turha minua linkittelystä syyttää. Olenhan kertonut omin sanoin miesöljystä ja yhdynnästä.
"markkinat"
Liittyykö miesöljy jotenkin Nilsiän öljyyn? Coitus omin sanoin kerrottuna on sitten aika mielenkiintoinen juttu. Ja tällä en nyt mitään Juicen mehuja tarkoittane. Coituksen koreografiakin on niin pitkä juttu, että en jaksa sitä nyt taiteilla sanoiksi.
Aivan eri juttu on sitten tämä Lieksankin GFN Lieksa Oy. Siinä olet ollut kiitettävän aktiivi. Nurmesta unohtamatta.
Ihan mainostamatta Nilsiän Man Oil on kelpo paikka vaikka kahvilla pitäytyä. Syksyllä kävin tutustumassa.
Uskokaa jo, GFN LIEKSA OY on täyttä kusetusta. Katotaan, miten nopeasti Lieksan herrat, herrat johtaherrat karistavat mustan kullan ajatuksenkin kantapäiltään. Olisiko jo herra tohtori koulupojalle uusi pesti tiedossa? Nyt pitäisi vielä löytää hyvinvointijohtajalle paikka, jossa sattuisi olemaan kyläkouluja, joita voi lakkauttaa. Tietenkin viimemainittu pitäisi asuinpaikkanaan ja verotulojensa Nurmeksen.
Kas, kun Lieksa, rohkea ja energinen menestyjä, ei kelpaa asuinpaikaksi yhdelle johtavalle ja suuripalkkaiselle virkamiehelle.
Jokin tässä yhtälössä pettää pahasti. Eikä vähiten Kyproksen, Venäjän ja Kiinan kautta tehtävä rahanpesu.
Herätkää, luottamushenkilöt!
Menee asiattomuuksiin. Kysymys ei ole homoperversioista tai bioöljystä. Kysymys on ainoastaan sähkön hinnasta ja nyt suomenkielisin lähtein.
https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Electricity_price_statistics/fi
"markkinat"
Tanskassa sähköverolla pidetään yhteiskuntaa pystyssä. Tanskassa tuulivoimalla tuotettu sähkö on erittäin edullista.
Samalla sähkön siirtolinjat Norjaan, Ruotsiin ja Saksaan on erittäin vahvat.
Tuulettomana aikana ajetaan pääosin norjalaisella ja ruotsalaisella vesisähköllä.
Myös saksalaista tuulisähköä välitetään Norjaan.
Veroton sähkö on Tanskassa EU:n halvimpien joukossa.
"markkinat"
Tanskassa energiaverotus ja autoliikenteen verotus on EU:n korkeimmalla tasolla.
Tanskassa autoja verotetaan Suomea kovemmin. Silti heidän autokanta on Suomea nuorempaa.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006287762.html
"markkinat"
Lueskekin noita sivuja seniorisähköstä ja löytyi sellainen kuin Oulun Sähkönmyynti OY Pohjoista Voimaa.
Suomen markkinasähkö nousee korkeammaksi, koska siirtolinjoja Ruotsiin on rajallisesti.
Korkeampi markkinahinta hyödyttää paikallisia tuottajia, mutta kurittaa kuluttaja ja vie teollisuuden kilpailukykyä.
Finngrid tietysty hyötyy...
Tämä taulukko kuvaa markkinahintaa ja sähkön tuotantoa/siirtoa Pohjois-Euroopassa...
https://www.statnett.no/en/for-stakeholders-in-the-power-industry/data-from-the-power-system/
"markkinat"
Taulukosta näkyy , että nyt Suomen hinta on korkea Ruotsiin ja Norjaan nähden. Baltit joutuu maksamaan eniten. Syy on huonot siirtoyhteydet ja vesi ja tuulivoiman puute sekä vanhentunut voimalaitosinfra, joka on kustannustehotonta.
"markkinat"
Öljyllä ei kannata enää lämmittää ja kaukolämpöverkkoon ei kannata liittää mökkiään, missään tapauksessa!!!!!!!!!
Öljyn tulevaisuus on heikko, mutta kevyttä polttoöljyä käyttävä hätätilassa toimiva lämpölaitos on halpa vakuutus verkon stabilointiin. Ääripakkasissa ja vikatilanteissa.
Kaukolämpöverkoissakin on tulevaisuutta. Ongelma on tietysti tuotto-odotukset ja vanhentunut infra.
Vanhossa verkoissa energiahäviöt voi olla hyvinkin suuria ja korjauksien takaisinmaksu voi olla vaikeaa. Varsinkin kiristyvässä markkinatilanteessa.
Kun asuntokanta ja verkko vanhenee tasatahtia. Investointeihin ei saa mistään rahoitusta ja kuluttajahintoja joudutaan nostamaan. Sitten alkaa kierre. Verkosta aletaan eroamaan ja aletaan poraamaan kiinteistökohtaisia lämpökaivoja.
Tampere on lähtenyt jarruttamaan näitä "luvituksella".
Fortum teki elinkaarilaskelmia Joensuussa ja näki siinä riskejä. Siksi myi pois ja sai hyvän hinnan.
"markkinat"
Lämpöpumput lienevät tällä hetkellä edullisin tapa lämmittää ellei itsellä ole puuta ja kattilaa tai uunia missä sitä polttaa . Kaukolämmöstä on tullut rahastusautomaatti.
Kaukolämmön liittymismaksu ja hinta on noussut todella hurjasti 10 vuoden aikana ainakin Lieksassa. Ei todellakaan kannata ainakaan enää liittyä kaukolämpöön.
Öljyn käyttö lämmityksessä tullaan kieltämään kokonaan Norjan tavoin ainakin tällä vuosikymmenellä. Norjan kielto astuu voimaan tänä vuonna. Mistäpä Norja enää öljyä saisikaan! Köyhä valtio!
Norjan hallitus suosittelee vaihtoehtoisiksi lämmönlähteiksi uusiutuvia nestemäisiä polttoaineita, lämpöpumppuja, puulämmitystä ja suoraa sähkölämmitystä. Norjassa on tarjolla suuret määrät vesivoimaloista tulevaa sähköä.
Savon Voima investoi kaasuun. Propaania syntyy myös kasviöljyjen jalostuksessa liikennepolttoaineksi.
https://www.neste.com/fi/neste-oil-myy-tuottamansa-biopropaanin-shv-energylle
https://www.savonvoima.fi/uutiset/2018/marraskuu/investoinnit-varalampokeskuksiin-turvaavat-iisalmen-peltosalmen-ja-maaningan-taajaman-kaukolammon-saatavuuden-vuosiksi-eteenpain-ja-pienentavat-lammontuotannon-ymparistovaikutuksia/
https://www.talouselama.fi/uutiset/norjan-jyrkka-oljylammityksen-kielto-yllatti-asiantuntijan-suomalainen-maalampofirma-innoissaan/fc209f0e-0138-3d45-8c5b-a6076f4e6778
Norja näyttää suuntaa.
"markkinat"
https://www.savonvoima.fi/uutiset/2018/marraskuu/investoinnit-varalampokeskuksiin-turvaavat-iisalmen-peltosalmen-ja-maaningan-taajaman-kaukolammon-saatavuuden-vuosiksi-eteenpain-ja-pienentavat-lammontuotannon-ymparistovaikutuksia/
Nyt alkoikin linkkien kylväminen. En osallistu keskusteluun linkkejä lukemalla, vaan pelkästään lukemalla viestin kirjoittajan omaa tekstiä. Yhtään linkkiä en ryhdy availemaan nyt ja tuskin koskaan.
Mielenkiintoinen+juttu+tuo+kaukolämmön+hinta.+Lieksa+myi+aikoinaan+toiminnan+Vapolle+,jonka+jälkeen+hinta+alkoi+nousta.+Asiakkaat+sen+ostohinnan+maksaa,+ei+ostaja.+Nurmes+piti+toiminnan+omanaan+ja+hinta+on+15...20+%+edullisempi+kuin+Lieksassa+.
Linkkien kylväjän on kyettävä referoimaan linkkien sisältö selväsanaiseen ja ymmärrettävään muotoon omin sanoin. Linkitkin ovat jonkun ihmisen tai toimittajan kirjoittamia ja niihin tulee suhtautua suurella varauksella, kuten Wikipediaankin.
Normaaliälyinen ymmärtää..
https://www.talouselama.fi/uutiset/norjan-jyrkka-oljylammityksen-kielto-yllatti-asiantuntijan-suomalainen-maalampofirma-innoissaan/fc209f0e-0138-3d45-8c5b-a6076f4e6778
Kaikkeen tietoon pitää suhtautua kriittisesti.
Wikipedia elää ja siinä on myös virheitä.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/03/voiko-wikipediaan-luottaa-tarkista-ainakin-nama-viisi-asiaa
"markkinat"
Eurooppaan integrointi on ollut Suomen hyvinvoinnin ydin. Venäjä ja Yhdysvallat toivoo heikkoa Eurooppaa. Se on heidän strateginen etu.
Eristäytyminen on Suomen uhka.
Myös hallitsematon maahanmuutto on uhka yhteiskuntarauhalle ja taloudelle. Tämä on tosiasia ja se on hyvin tiedostettu esimerkiksi jo Itävallassa ja Saksassa.
"markkinat"
Mitäs Lieksan isot firmat ja kaupunki menivät myymään Lieksan Sähkön PKS:lle. Tietenkin sähkönoston voi kilpailuttaa, itse ostamme nyt Heleniltä ja halpaa on.
Mitä järkeä on vaihtaa muutaman sentin tai parin takia sähklöntoimittajaa kun se säästö menee siirtomaksuun? Vai paljonko säästätte laskussa jos kilovattihinta on vaikka 2 senttiä edullisempi kuin PKS sähköllä? Siirtohnta nousee sitämukaa jos sähkö tulee muualta kun PKS firmasta.
Siirtomaksu ei nouse etäisyyden mukaan, vaan se on kiinteän hinnaston mukainen, olipa sähkön toimittaja mikä hyvänsä suomalainen yhtiö. PKS:n siirtohinta nousi vuoden alusssa, mutta tänä vuonna ei ole uusia nostoja luvattu.
En ole kuullutkaan että siirtohinta on kiinteä? Joka laskussa on eri siirtohinta menikö sählköä paljon vai vähän, tuntuu välillä että sitä sähköä toimitetaan kantamalla muuntajiin kun hinta eikun nousee jokavuosi.
Siirtohinta lasketaan kulutuksen mukaan. Minulla siirtohinta on 4,54 snt/kWh. Lisäksi laskuun tulee kuukausimaksu 30,50 euroa, eli vuodessa 366 euroa). Kuukausimaksu on maksettava, vaikka kulutusta ei olisi yhtään kilowattituntia.
Esimerkiksi+kesämökin+vuotuinen+vähäinen+1000+kilowattitunnin+sähkön+käyttö+siirtomaksuineen,+sähköveroineen+ja+arvolisäveroineen+voi+maksaa+(vuodessa)+500+euroa,+eli+50+senttiä+kilowattitunnilta.+Varsinainen+sähköenergian+hinta+vuodessa+on+vain+muutamia+kymppejä.+Muita+maksuja+on+90+%.
Uutta lakia suunnittelevat säshkönsiirron hinnan suitsimiseksi, mutta sillähän ei ole väliä koska sitten alkaa itse sähkön hinta hurjasti nousemaan! Kohta alkaa olla aurinkopnelien ja akkujen aika ilman sähköverkkoon kytkentää, saattaa ruveta tulemaan havemmaksi jos joku rakentaa uuden talon ja vesikiertoisen puukeskuslämmityksen!
Sähkön säästäminen ei ole suotavaa tai edes järkevää, kun sähköyhtiöt nostavat hintoja sitä mukaa kun sähkön myynti vähenee. Yhtiöiden tulos pitää nousta joka vuosi eikä suinkaan pienentyä vuosittain. Sähköyhtiön monien johtajien suuriin palkkoihin pitää saada roimat korotukset vuosittain tehdystä hyvästä työstä.
Vuonna 1975 Lieksan Sähkön alueella sähkön hinta oli silloisine liikevaihtoveroineen 14 penniä/kWh. Se on vuoden 2019 euroissa rahanarvonmuuntimen mukaan 12 snt/kWh, eli hinta oli lähes samoissa lukemissa kuin nykyään.
Enso-Gutzeit Osakeyhtiön Pankakosken sähköaitoksen alueella tehtaan työntekijöille sähkö maksoi 7 penniä/kWh, muille 14 penniä. Pankakosken jakelualueella oli noin 700 kuluttajataloutta. Suuri osa asukkaista oli tehtaiden palveluksessa.
Asuin Pankakoskella muutaman vuoden 70-luvun puolivälissä.
Sähkönsiirtoyhtiöt PKS mukaan lukien keräävät maaseudun kuluttajiltakin mielettömän suuret siirtomaksut, jotta kaupunkilaiset välttyvät sähkökatkoksilta.
Kaupungeissahan sähkökaapeloinnit maan alle on tehty jo kauan sitten ja ovat hintansa hankkineet. Nyt kaapeloidaan kaupunkien välitöntä läheisyyttä. Kauempaa maaseutua ei tulla kaapeloimaan koskaan työn kalleuden takia. Kilometri maakaapelia voi maksaa hankalassa paikassa yli 100 000 euroa. Asumukset ovat maalla kaukana muuntopiireistä ja hajallaan pitkin erämaita.
Edullisinta olisi tehdä sopimuksia maanomistajien kanssa leveimmistä johtoteistä, jolloin oksat eivätkä puu kaatuessaankaan yltäisi ilmajohtimille.
Maakaapelien vikojen korjaukset ovat kalliita verrattuna ilmajohtojen korjaamiseen. Ilmajohtoja on siirretty ja rakennettu teiden varsille, mikä on hyvä asia.
Maakaapelointi on tarpeetonta rahan tuhlaamista ja se johtuu vain pöljistä, ymmärtämättömistä ministereistä, jotka lupasivat sähköyhtiöille ikuisen rahasammon. PKS on luvannut kerätä runsaita siirtomaksuja ainakin vuoteen 2036 saakka.
Aikoinaan Pohjois-Karjalan Sähkö tarjosi sähkölaskuun tasaerä hinnoittelua, mikä varsinkin sähkölämmitteisessä talossa tasasi menoja läpi vuoden. Tasaeristä kuukausittain perittiin 5 euron lisämaksu, joten tasaerät kovalla pakkaskaudella helpotti kuukausimenoja. Sähköyhtiöltä tuli kirje, että vuodenvaihteessa tasaerälaskutus loppuu, ilmeisesti tietokoneen kulumiseen 5 euroa/asiakas laskutus ei riitä, no asiakas säästää tästä muutoksesta 60 euroa vuodessa.
Kaapeloinnin sijaan avojohdot olisi halvempia jos olisi laki voimassa että molemminpuolin sähkölinjaa pitää olla 30 metriä leveä puuton vyöhyke! Mikäpäs sitten rikkoisi sähkölinjan kun puut ei yltäisi kaatumaan sähkölinjalle? Maanomistajat saisi kertakorvauksen niistä puistaan ja velvoitteen ettei ne puut kasva sähkölinjan vieressä! Halvin korjausratkaisu puiden kaataminen. Nyt kun puita on sähkölinjan vieressä niin tykkylumi painaa puita lankoja vasten ja sähkökatkoja riittää. Mutta ehkä se kaapelointi on helpompaa kuin noiden koivuriukujen kaataminen.
Ei ole kaapelointi helppoa eikä joutuisaa ja todella kallista se on. Kaapeli on upotettava yli 70 sentin syvyyteen hiekkapedille ja peitettävä hienojakoisella hiekkakerroksella, etteivät kivenlohkareet pääse painamaan kaapelin mistään suunnasta. Toki lohkareet on silti aina poistettava. Tarvittaessa on käytettävä myös mekaanisia suojia ja putkia. Maastosta riipppuen kaapeloinnin kilometrihinta vaihtelee muutamista kymppitonneista yli sataan tuhanteen euroon.
Olen ihmetellyt, kun sähkölinjan vieressä koivut taipuilee sähkölinjojen päälle. Eikö näitä riukuja voisi poistaa.
Sähköyhtiöllä pitää olla riittävästi häiriöitä, jotta maakaapelointi tuntuisi uskottavalta touhulta. Sähköyhtiöt varautuvat häiriöihin olemalla raivaamatta pitkiä reunapuita johtimien viereltä, jotta häiriöitä varmasti syntyisi ja edesauttaisi sähkönsiirron rahastusta.
Tuossa maakaapeloinnissa on yksi seikka ,johon ei ole paljon kiinnitetty huomiota nimittäin se ,että työn tekee useimmiten sähköyhtiön oma asennusfirma . Työn kustannustehokkuutta ei valvo kukaan . Eli erilaisia sinne kuulumattomia kustannuksia voidaan sinne kuitenkin kanavoida . Siirtohinnat perustuvat tiettyyn tuottovaatimukseen. Jos paljon kulujuja , voidaan hintoja nostaa.
Suomeen on ilmestynyt lukuisa joukko kaapeliurakointiliikkeitä kuten Kuusamon Kaivu- ja Kaapeliurakointi Oy. Ulkopuolisten uarakointifirmojen käytsössä se vaara, että työn valvonta voi jäädä retuperälle. Sähkötöiden valvoja pitäsi olla sähköyhtiön kirjoilla.
Kyllä 20 kV:n johtokadun leventämisen hinta olisi vain murto-osan kaapelonnin hinnasta. 400 Voltin taloilmajohdot ovat eristettyjä, eivätkä ne ole kovin alttiita oksien aiheuttamille kosketuksille.
Sähköyhtiöt saivat ministerit lankaan ja yhtiöille miljoonahyödyt vuosikymmeniksi. Kansa on lypsettävänä vielä pitkään ja siirtohinnat nousevat vuosi vuodelta kulutuksen laskiessa. Sähköyhtiöiden pomot kärräävät rahojaan ja bonuksiaan veroparatiiseihin Nordean kautta verottajalta turvaan.
Eipä tule mieleen muuta hyvää avojohdoissa, kun että vika löytyy helpommin roikkuvista johdoista.
Mikäs se niitä avojohtoja katkoisi jos ei puita ole lähellä? Tietysti jollain koneella voi rikkoa, mutta niin voi kaapelitkin.
Eivät 110 kV linjojen virtaköydet katkeile, koska reunapuut eivät koskaan yllä niihin. Suurjännitelinjojen raivauksissa ollaan Suomessa tarkkoja ja johtokadut ovat todella leveitä. Samaan pitää päästä myös 20 kV johdoilla. Vain hölmöt ministerit kaivattavat maaseudulla kaapeleita maahan. Tuo hölmys pitää lopettaa välittömästi.
Koko kaapelointihomma on haja-asutus alueilla suurta kusetusta kun avojohdoillakin pärjäisi.