Olen saanut perintönä jaossa haltuuni kotitilani rakennukset ja ympäröivät pellot järven rannalla. 1960-luvulla pakettiin pannut pellot ovat kasvaneet ryteikköä, pensasta ja puuta noin 7 ha. Talon ympärillä on avarampi aikea, mutta siinäkin on kesäisin aiankin metrin korkuinen ongervo-horsmikko, katajaa ja hyvällä alulla olevia kasvavia puita.
Kun tätä ajattelee tuntuu ylivoimaiselta lyhyiden kesälomien aikana ja jo ikääntyneenäkin ruveta kirves ja saha pelissä itse ympäristöä siistimään ja metsää hoitamaan. Jo muutaman askeleen päässä odottaa läpipääsemätön viidakko.
Maksaako se miten paljon jos antaa vieraalle ympäristön hoitotyöt? Saako siihen mitään avustuksia? Onko sinulla ollut vastaavaa tilannetta tai muuten mitä sinä tekisit minun asemassani? Hyvät neuvot ovat tässä tilanteessa tarpeellisia, kun muutakin tekemistä on.
Kun tätä ajattelee tuntuu ylivoimaiselta lyhyiden kesälomien aikana ja jo ikääntyneenäkin ruveta kirves ja saha pelissä itse ympäristöä siistimään ja metsää hoitamaan. Jo muutaman askeleen päässä odottaa läpipääsemätön viidakko.
Maksaako se miten paljon jos antaa vieraalle ympäristön hoitotyöt? Saako siihen mitään avustuksia? Onko sinulla ollut vastaavaa tilannetta tai muuten mitä sinä tekisit minun asemassani? Hyvät neuvot ovat tässä tilanteessa tarpeellisia, kun muutakin tekemistä on.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Paikalla käymättömänä vaikea antaa neuvoja.
Sinuna ottaisn mukaan kokeneen metsäammattilaisen.Kierros alueilla ja senjälkeen tuumaustunti jossa sinä esität omat mahdollisuudet/toiveet ja metsäihminen kertoo niistä tarpeista mitä metsäsi tarvitsee.Silloin saat myös suuntaviivoja kustannuksista,kiireellisyydestä,avustuksista sekä hakkuumahdollisuuksista.Esim.pienellä puukaupalla voi rahoittaa metsässäsi tehtäviä töitä.Itse voi sitten ottaa tehtäväkseen joitakin pienempiä töitä ehtimisen ja jaksamisen mukaan.
Jos todella haluat paikan kuntoon ja olet valmis työstä jotakin maksamaan, niin ota yhteys tämän perintötilan paikkakunnan metsänhoitoyhdistykseen, sieltä neuvotaan varmasti.Tai sitten etsit itse esim.jonkun metsäpalveluyrittäjän, joka voi homman hoitaa. Yleisesti ottaen kotitilan kuntoon laittamisen luulisi tuovan hyvän mielen sinulle ja mahdollisia tuloja tuleville sukupolville.
Jos sinulla ei ole tarvetta hävittää rahojasi,niin anna ryteikön kasvaa rauhassa,siitä tulee ilman työtä metsä sadassa vuodessa.Jos ryhdyt metsänhoitoyhdistyksen kanssa hoitamaan sitä hakkaamalla ja istuttamalla,niin sinulta menee rahat ja omistusoikeus omaisuuteesi.Ja jatkuvasti tontillasi pyörivät puskapoliisit patistelemassa töihin,eikä sinulta kysytä,oletko terve vai sairas.On kokemusta.
Ne mitään patistele.. Omistaja päättää vastakin, miten metsäänsä hoitaa tai hoitaako lainkaan.
Hoitamaton metsä kasvaa tilavuutta siinä kuin hoidettukin, mutta ero on siinä, mihin kasvu kohdistuu. Hoitamattomaan metsään syntyy paljon enemmän järeytymätöntä, vähäarvoista sekä lahoa puuta: kaikkiaan kymmeniä prosentteja puuston määrästä. Hoidetussa metsässä kasvu on arvokasvua, koska lähes kaikki tuotos kohdistuu kasvatettavaksi tarkoitettuun puustoon. Kun hoidettu kasvatusmetsä tuottaa 80 vuodessa 500-600 m3 ainespuuta, josta tukkia suurin osa, hoitamattomassa jopa 30-40% tästä menee hukkaan. Esim. kuusi tuottaa tänä kiertoaikana hyvässä kasvatusmetsässä 20000 eur/ha, hoitamaton siis jopa 6000-8000 euroa vähemmän. Jos sinulla on varaa heitellä joka hehtaarille kasa tuhatlappusia, niin omiasipa tärväät. Esittämäsi neuvot ovat juuri sitä rahantuhlausta, joka muka kehotat välttämään.
Sata vuotta sitten metsällä ei ollut mitään arvoa.Luuletko,että sillä on jotain arvoa 50 vuoden päästä?Minä epäilen ettei ole.Silloin on pellolla arvoa.Ja kun teet MHY:n kanssa suunnitelman,olet metsäorja lopun ikääsi,ne avustukset pitää siitä huolen.Kai tiedät asetukset?Turha sun on tässä levitellä MHY:n propagandaa.Ihan järjetön ajatus metsittää pelto.
...lasket leikkiä. Etpä ole näköjään tutustunut sen paremmin menneeseeen kuin tulevaankaan. Metsänomistuksen sekä yhteismaiden metsänkäytön määrittelyä, rajojen merkintää, maarekisterin pitoa ja karttojen laadintaa, määräyksiä erinäisten erikoispuiden suojelusta, karjan laiduntamisesta metsässä jne on ollut Suomessa ainakin Kristoffer Baijerilaisen antamasta Maanlain rakennuskaaresta lähtien (v. 1442), kuten myös asetettu rangaistuksia metsänhaaskuusta, luvattomasta metsänkäytöstä jne. 1600-luvulla Ruotsi-Suomen hallitsijat antoivat useita metsäasetuksia (ainakin (v. 1647 ja 1664). 1700-luvulla säädettiin näistä asioista jo Ruotsin valtakunnanlaissakin v. 1734, vieläpä edellämainittua paljon laajemmin ja yksityiskohtaisemmin. Saman vuoden metsäasetuksessa ohjeistettiin ensimmäisen kerran myös metsänviljelystä ja metsävirkamiesten velvollisuuksista (tämäkin ammattikunta on hieman vanhempi kuin ehkä osaisit arvata). Pääsyynä kaikkiin näihin ohjeisiin, määräyksiin, metsänkäyttöä valvovan virkamieskunnan perustamiseen jne. oli yksinkertaisesti pelko liiallisesta metsien käytöstä ja etenkin arvokkaamman tukkipuun ja laivanrakennuspuun sekä vuoriteollisuuden tarvitseman puun loppumisesta. Että ei metsällä ole ollut arvoa.. hehheh.
Kysyt vielä luulenko metsillä olevan arvoa 50 vuoden päästä? Tiedän että niillä on arvoa. Moni asia maailmassa käy niukkuushyödykkeeksi. Puulla monipuolisena uusiutuvana luonnonvarana tulee olemaan kasvava merkitys mm. energiakäytössä. Muovautuvana, kestävänä ja kauniina materiaalina rakennus- kaluste- ja koristemateriaalina vahva kysyntä niin kauan kuin ihminen tätä palloa asuttaa. Uusia käyttömuotoja puulle on keksitty viimeisten 100 vuoden aikana ja uskon että keksitään tulevienkin 100 vuoden aikana.
Niinkuin sanoit,niin puun arvo voi tulevaisuudessa olla vähäinen,niinkuin ennenkin oli.Kaipa se karja ja riista saa paremmin ravintoa pusikosta kuin tukkimetsästä.Kysymyksen esittäjän päätavoite oli saada kuva metsityksen kannattavuudesta.On moninkerroin kannattavampaa myydä pelto ja ostaa sillä rahalla moninkertainen metsäpalsta.
Sori tuo loppuosa ei kuulu tähän juttuun täysin.Sekoitin toiseen otsikkoon.