...vaikka emme ehkä pikku pirtissä olisi asuneetkaan. Pientä sukulaistyttöäni se ilmaisu hymyilytti, hän kysyi mitä se tarkoittaa. Samoin häntä ihmetytti lehmihaka
ja kirnuaminen. En ole minäkään kirnunnut, mutta touhu on tuttua. Pirtti voi olla sanana outo, riippuen missä on asunut, tupa on toisille tutumpi.
Nm. Tuvan vai pirtin puolella
Ollaanko me sitä sukupolvea, joille sana "pirtinlämpö" merkitsee jotain ?
Anonyymi
39
165
Vastaukset
- Anonyymi
Lukeminen kannattaa aina, sanoi Jörn Donner aikoinaan.
Eipä moni meistä kahdeksankymppisistäkään ole kirnunnut tai kulkenut lehmihaassa, mutta kirjallisuudesta sanat ovat tuttuja.
Tämän päivän nuoriso ei lue.
Se köyhdyttää puhekielen ja supistaa sanavarastoa.
Mkr.- Anonyymi
Väärin,,,, sanat on hyvin tuttuja,,,,
me kahdeksankymppiset maalla kirnusimme voita,
kuljimme lemihaassa,
asuimme tuvassa ja kamarissa,
vintillä nukuttiin varsinki kesäisin,
kellarissa talvehti potut, ym. juurekset,
sekä marjat sienet,
syksyllä puitiin viljat ryskyllä,
oli meillä porstuaki,
porstua suojasi ulko-ovea talvella esm lumelta,
muutenkin mukava suoja ennen sisälle menoa,
oi niitä aikoja,
oi kun on ikävä aikaa jolloin kaikki oli edessä
ja elämä tuntematon seikkaiu,
nyt tetää mitä oli elämä,
mitä elämä toi tullessaan,
kaikki ohi on,,,
on vain vanhuus,
sairaus ,
kuolema tulevaisuutta,
kiitos luoja elämästä,
kaiken sain mitä olin nuorena toivonu,
koskaan en tajunnu että tulen vanhaksi
kaiken menetän ,,, - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Väärin,,,, sanat on hyvin tuttuja,,,,
me kahdeksankymppiset maalla kirnusimme voita,
kuljimme lemihaassa,
asuimme tuvassa ja kamarissa,
vintillä nukuttiin varsinki kesäisin,
kellarissa talvehti potut, ym. juurekset,
sekä marjat sienet,
syksyllä puitiin viljat ryskyllä,
oli meillä porstuaki,
porstua suojasi ulko-ovea talvella esm lumelta,
muutenkin mukava suoja ennen sisälle menoa,
oi niitä aikoja,
oi kun on ikävä aikaa jolloin kaikki oli edessä
ja elämä tuntematon seikkaiu,
nyt tetää mitä oli elämä,
mitä elämä toi tullessaan,
kaikki ohi on,,,
on vain vanhuus,
sairaus ,
kuolema tulevaisuutta,
kiitos luoja elämästä,
kaiken sain mitä olin nuorena toivonu,
koskaan en tajunnu että tulen vanhaksi
kaiken menetän ,,,On myös paljon niitä ikätovereitasi, jotka ovat syntyneet ja kasvaneet kaupungeissa, kerrostaloissa, ilman kosketusta maaseutuun. Heidän vanhempansa jo lähtivät kaupunkeihin työtä etsimään, kotitalo myytiin, kun vanhukset siirtyivät vanhainkotiin ja hautausmaalle.
Harva kaupunkilaislapsi on kirnunnut, eikä ole koskaan nähnyt separaattoria.
Mutta kuten sanoin, lukeminen kannattaa, vanhat työskentelytavat ja elämänmeno on kuvattu lukemattomissa kirjoissa, joihin nykynuorisonkin kannattaisi tutustua.
Mkr. Anonyymi kirjoitti:
On myös paljon niitä ikätovereitasi, jotka ovat syntyneet ja kasvaneet kaupungeissa, kerrostaloissa, ilman kosketusta maaseutuun. Heidän vanhempansa jo lähtivät kaupunkeihin työtä etsimään, kotitalo myytiin, kun vanhukset siirtyivät vanhainkotiin ja hautausmaalle.
Harva kaupunkilaislapsi on kirnunnut, eikä ole koskaan nähnyt separaattoria.
Mutta kuten sanoin, lukeminen kannattaa, vanhat työskentelytavat ja elämänmeno on kuvattu lukemattomissa kirjoissa, joihin nykynuorisonkin kannattaisi tutustua.
Mkr.Oikeassa olet Makriina, minäkin olen asunut ai liikepaikoilla ja nuo maatilan hommat vain käymätilassa nähnyt.
Äitini oli maalta syntyisin ja osasi kaikkea tuota mistä kerrottiin ja pula aika pakotti myös kaupungissa noita töitä tekemään.
Katselin sivusta, kun äitini teki, perunajauhoa, aladoopia (lihahyytelöä) saippuaa, keitti sylttyä (epämiellyttävän näköistä) kutoi kankaat ja paljon muuta, mitä puute pakotti tekemään.
Taitaviksi puute opetti kaupunginkin emännät.
Sen verran maalla kävimme, että nuo jollakin tapaa tuttuja tekemisiä kaikki ovat.
Äitini kasvatti kessuakin isän tarpeisiin ystäviensä pellolla.
Tupa on nimitys täällä päin ja usein se isoin huone olikin, penkit seinävieriä kiersi.- Anonyymi
Kyllä tämän päivän nuoriso lukee. Näen kirjastossa usein lastentarhalaisia ja alakoululaisia ohjaajiensa kanssa, lainaavat sieltä laatikoittain kirjoja. Peruskoulussa ja varsinkin lukiossa opetetaan kirjallisuutta ja luetaan ihan oikeita kirjoja. Kyllä monet nuoret toivovat jopa lahjaksi kirjoja, ainakin meillä. Nykynuoret ovat hyvin keskustelutaitoisia muillakin kielillä kuin suomeksi. Ehkä ei pirtit ja kirnut ole käyttösanastoa, mutta osaavatkos mummot tämän nykyajan digisanaston ? Ei ole rakentavaa aina puhua nuorisosta yhtenä massana. Eihän maahanmuuttajistakaan saa niin puhua !
- Anonyymi
Itse olen kaupunkilaislapsi, mutta äitini oli maalla asunut, hänen kotiaan sanottiin torpaksi, jossa oli porstua eli eteinen. Mammalla ja papalla, eli äidin vanhemmilla oli pieni navetta, jossa oli yksi lehmä ja muutamia kanoja. Kanoilla oli ulkotarha navetan yhteydessä, jossa kanat kesäisin tepastelivat. Heillä oli myös porsas, joka joutui kinkuksi joulupöytään. Mammalla oli myös puukirnu jolla teki voita, separaattori, jolla erotteli maidosta kerman ja rukki, jolla kehräsi lankoja.Pellolta niitettiin heinät lehmälle. Heinät vietiin heinäliiteriin pellolta, jonka toisessa päässä oli aitta sekä puuliiteri. Siellä äidin yksi siskoista nukkui kesäisin. Heillä oli myös koira, suomen pystykorva, joka haukkui pihalla liiterin edessä. Torpan pihapiirissä oli myös kaivo, josta vesi nostettiin ämpärillä, joka oli riimun päässä ja kammella veivattiin. Kaivon vieressä kasvoi iso koivu. Navetan alapuolella oli perunapelto ja sauna sekä maakellari ja toinen kaivo, josta nostettiin vesi saunan pataan. Se vesi ei ollut juomakelpoista, oli rinteen alapuolella ja liian matala. Niin ja pihan perällä oli ulkohuussi metsän reunassa, joka oli vuorattu elokuvatähtien lehdistä leikatuilla kuvilla. Muistan sellaisen amerikkalaistähden kuvan kuin Esther Williamsin kuvan. Torppa tyhjeni asukkaista sitten vuonna 1957, kun pappa kuoli, sitä ennen v -55 kuoli mamma ja siinä välissä heidän 21-v poikansa. Mammakin oli vain 64 v kuollessaan melko äkillisesti, jäi minulle mysteeriksi mikä oli kuolinsyy. Oli vain viikon kuulemma sairaalassa.
Mira - Anonyymi
Sukulaisillani oli maalaistalo ja siellä kutsuttiin keittiötä tuvaksi ja sitä hienompaa ja suurempaa huonetta (nyk olohuone) pirtiksi.
Äitini myös kertoi kirnuamisesta eli sanana tuo on minulle tuttu.
(toivottavasti ette ole ikärasisteja, sillä minulta puuttuu vielä muutama kuukausi siitä, kun täytän 70v)- Anonyymi
Ainakaan minä en ole ikärasisti ollut koskaan. Itse olen juuri 75 täyttänyt. En enää muista millä nimellä äitini kotitalon keittiötä kutsuttiin, taisi olla tupa ja lisäksi oli kaksi pientä kammaria. Keittiössä oli kuitenkin iso puilla lämmitettävä hella ja siinä leivinuuni ja ns uunin pankko. Se pankko oli erotettu leivinunnista muuratulla seinämällä, jonne lokeroon äitini nuorin kehitysvammainen veli aina kiipesi lämmittelemään. Äitini oli yksi 8 sisaruksesta, joista nuorin oli kehitysvammainen poika, hän ei oppinut koskaan puhumaan, ei nähnyt ei kai kuullutkaan, käveli kun talutettiin esim pihalle keinuun. Mamman mielestä hän syntyi normaalina vauvana mutta 3 kuisena hänelle tapahtui jotain ja normaali kehitys lakkasi. Nykytietämyksellä en usko tuohon, vaan on ollut vaikeasti vammainen heti syntymästään. Mamma hoiti pojan kotonaan kuolemaansa asti, jonka jälkeen poika siirrettiin laitokseen ja kuoli seuraavana vuonna. Pappa ei yksin jaksanut hoitaa häntä. Kaikenlaisia elämänkohtaloita oli heilläkin. Itse olin 10 v mamman kuollessa ja muistan, että itkin hautajaisissa tavattomasti. En ollut mitenkään läheinen mamman kanssa koskaan, ei sen ajan mummot sylissä pitäneet ja paaponeet lapsenlapsiaan, joita oli liuta.
Mira - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ainakaan minä en ole ikärasisti ollut koskaan. Itse olen juuri 75 täyttänyt. En enää muista millä nimellä äitini kotitalon keittiötä kutsuttiin, taisi olla tupa ja lisäksi oli kaksi pientä kammaria. Keittiössä oli kuitenkin iso puilla lämmitettävä hella ja siinä leivinuuni ja ns uunin pankko. Se pankko oli erotettu leivinunnista muuratulla seinämällä, jonne lokeroon äitini nuorin kehitysvammainen veli aina kiipesi lämmittelemään. Äitini oli yksi 8 sisaruksesta, joista nuorin oli kehitysvammainen poika, hän ei oppinut koskaan puhumaan, ei nähnyt ei kai kuullutkaan, käveli kun talutettiin esim pihalle keinuun. Mamman mielestä hän syntyi normaalina vauvana mutta 3 kuisena hänelle tapahtui jotain ja normaali kehitys lakkasi. Nykytietämyksellä en usko tuohon, vaan on ollut vaikeasti vammainen heti syntymästään. Mamma hoiti pojan kotonaan kuolemaansa asti, jonka jälkeen poika siirrettiin laitokseen ja kuoli seuraavana vuonna. Pappa ei yksin jaksanut hoitaa häntä. Kaikenlaisia elämänkohtaloita oli heilläkin. Itse olin 10 v mamman kuollessa ja muistan, että itkin hautajaisissa tavattomasti. En ollut mitenkään läheinen mamman kanssa koskaan, ei sen ajan mummot sylissä pitäneet ja paaponeet lapsenlapsiaan, joita oli liuta.
MiraSinullakin oli siis Mamma, kuten minullakin. Moni on ihmetellyt sitä, kun olen kutsunut ns. isoäitiä mammaksi.
-tuo sama alaikäinen, kuin ylempänäkin :) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinullakin oli siis Mamma, kuten minullakin. Moni on ihmetellyt sitä, kun olen kutsunut ns. isoäitiä mammaksi.
-tuo sama alaikäinen, kuin ylempänäkin :)Minulla oli aina vain mamma ja pappa, olen syntyisin Mikkelistä. Isäni puolelta en koskaan ole nähnyt hänen vanhempiaan, olivat kuolleet jo niin nuorina, ettei äitinikään heitä ehtinyt näkemään vaikka äitini oi 19 kun hänet isäni kanssa oli vihitty. Nyt kun olen itse isoäiti ollut jo vuodesta -93, olen mummi lapsenlapsilleni ja mieheni on pappa. Muutin Helsinkiin 14-vuotiaana tädilleni asumaan, eli yhdelle äitini siskoista. Nykyään olen jo isoisoäiti yhdelle lapselle, mutta olemme hänellekin edelleen mummi ja pappa. Tällä nyt 4-vuotiaalla on niin paljon isoäitejä ja isoisiä neljässä polvessa, että näkee, kuinka ihmiset elävät nykyään vanhemmiksi kuin ennen:-)) Eli mieheni ja minunkin puolelta tämä pikkuinen on nyt neljättä polvea, joten on jo keksimistä näille isovanhempien nimityksille. On mummoa, mummia, mummaa, vaaria, pappaa, paappaa jne. Mieheni isä kuoli 96 vuotiaana, 2 kk ennen kuin tämä 4 vuotias syntyi, eli oli lähellä saada 5 ikäpolvea kuvaan.
Mira
- Anonyymi
Mamma, pappa, vaari, mummu, tupa, pirtti ja monet muut sanat ovat tainneet
olla eri puolilla Suomea käytössä ?
Läntisessä Suomessa mamma ja pappa oli enemmän käytettyjä sanoja
kuin vaari ja mummu (tai mummi, ukki)
ja puhuttiin tuvasta, aniharvoin pirtistä.
Puhuttiin myös porstosta (eteinen, myös porstua)
ja permannosta ei lattiasta, kuistista, ei verannasta.
Olenkin ajatellut/luullut, että pirtti ja jotkut muut sanat ovat tyypillisesti
itä-suomalaisia, karjalaisia ehkä ? Taidan olla ihan väärässsä.
terv. ap - Anonyymi
Yllä mainitut sanat ja työt tuttuja. Olen myös karstannut lampaan villaa, kehrännyt langaksi ja sitä lankaa pyörittänyt sellaiseen nelisaraiseen puuhäkkyrään, että langasta tuli vyyhti. Mikä ihme sen häkkyrän nimi oli. Olen loukuttanut pellavaa, sitä en muista miten siitä lankaa saatiin. rukillako, ja kutonut kangaspulla lakanoita, oi että ne oli karheita aluksi. Keittänyt pyykkiä rannassa lipeävedessä ja huuhtonut joessa. Jossakin sanottiin kyökki, kun keittiöstä puhuttiin, ei meillä. Mutta porstuassa oli konttuuri, joka toimi kylmäkaappina paitsi kesällä, jolloin jääkaappitavarat laitettiin sankoon ja se narulla kaivoon. Sangon narulle oli kaivon kannella oma naula koukkuna.
Rysky oli ainut vieras sana, meillä puimakone. Saippuaa ja perunajauhoja tehtiin, mutta sitä en muista, vanhemmat sisarukset kertoneet.
Mutta pääsiäiseksi vaihdettiin patjoihin uudet oljet, se oli hauskaa. Aluksi patjat olivat ylettömän pulleita. - Anonyymi
Minun pitkähkö kirjoitukeni on poistettu sääntöjen vastaisena, ihmettelen miksi. Vastasin siinä, ettei ap ole väärässä murresanojen suhteen, ne vain ovat sekoittuneet kun ollaan muutettu suomenniemen eri puolille työn ym perässä jo sota-ajan jälkeen.
Mira- Anonyymi
Hei, aika erikoista että kirjoituksesi oli poistettu !
Jollain palstoilla saa kirjoittaa törkeyksiäkin eikä niitä poisteta pyynnöstäkään.
Sodan jälkeen eritoten tosiaan murteet sekoittuivat.
Naapuriini tuli evakkoja Karjalasta (Varsinais-Suomessa) ja toiseen naapuriin
muutti jostain syystä pohjalaisia. Olin lapsi silloin, kun maalla asuttiin.
Muistan kun pohjalaisten murre kiinnosti
minua paljon ja naurattikin, kun lapsi olin sanat kuulostivat niin hauskoilta korvaani.
Minulle on jäänyt mieleen esim. sellainen kun pohjalaisemäntä
käski talvella topakasti toista poikaansa: "Pökkääppä Matti Penttiä!"
Se tarkoitti, että lykkää Matti Penttiä (vesikelkassa).
Vieläköhän vesikelkkoja on ? Ei taideta tarvita ?
terv. ap - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hei, aika erikoista että kirjoituksesi oli poistettu !
Jollain palstoilla saa kirjoittaa törkeyksiäkin eikä niitä poisteta pyynnöstäkään.
Sodan jälkeen eritoten tosiaan murteet sekoittuivat.
Naapuriini tuli evakkoja Karjalasta (Varsinais-Suomessa) ja toiseen naapuriin
muutti jostain syystä pohjalaisia. Olin lapsi silloin, kun maalla asuttiin.
Muistan kun pohjalaisten murre kiinnosti
minua paljon ja naurattikin, kun lapsi olin sanat kuulostivat niin hauskoilta korvaani.
Minulle on jäänyt mieleen esim. sellainen kun pohjalaisemäntä
käski talvella topakasti toista poikaansa: "Pökkääppä Matti Penttiä!"
Se tarkoitti, että lykkää Matti Penttiä (vesikelkassa).
Vieläköhän vesikelkkoja on ? Ei taideta tarvita ?
terv. apMurresanat ovat usein niin outoja vieraan korvaan, ettei mitään käsitä.
Savon kieli on rikas jo senkin vuoksi, että puhuja voi keksiä itse tilanteeseen sopivan sanan, ja täydestä käy.
Mira ei tajunnut, mitä "pukkaaminen" oli. Tyttäreni telmi pienten savolaisserkkujen kanssa, kunnes perheen isä puuskahti: "Heretkää pelloomasta!" Tytär ei ymmärtänyt, mutta sävystä käsitti kielloksi. Hillitsi pienempiä ja rauhoitti riehumista. Minulta kysyi sitten myöhemmin, mitähän setä oikein sanoi, ja hihitti itsekseen kun kuuli selityksen.
Mkr.
- Anonyymi
Kerroin siinä myös, että appeni löysi itselleen vaimon sodan aikana Kannaksella muonituslottana olevasta naisesta ja saivat lapsen 1943. Appi oli helsinkiläinen ruotsinkielisen perheen poika ja äidilleen oli sokki, että toi perheeseen naisen, joka ei osaa ruotsia. Apen vaimon perhe joutui evakkoon sieltä Venäjän karjalaan jääneestä talostaan. Minusta tuli apen toisena syntyneen pojan vaimo, tämä mieheni syntyi Hämeessä anoppini evakkomatkalla, koska appeni asui lapsuudenkodissaan sodan jälkeen, kunnes valmistui ammattiinsa, missä oli eläkkeelle pääsyynsä asti.
Mira - Anonyymi
Vuosikymmenten takaiset kesämökit olivat asukkailleen sitä lapsuuden aikaa, ilman sähköjä, ilman vesijohtoja, halkosouvit, perunapellot, marjametsät. Moni kaupungissa syntynyt ja asunut lapsi pääsi elämään paljasjalkaisen maalaislapsen elämää , ehkä lähellä isoa taloa, jossa tutustui karjaan ja sai olla hevosen kyydissä. Oli järvi, sauna ja soutuvene, kaivo, johon laskettiin ämpärissä maitopullot ja makkarat kylmään, kun mökillä ei ollut kellaria.
Kyllä suomalaiset aika pitkään ovat osanneet elää yksinkertaista ja antoisaa maalaiselämää, vaikka työmaa olikin kaupungin tuotantolaitoksissa.
Nykyisin mökeissä on astianpesukoneet ja ekovessat, saunakin voi toimia sähköllä, ja klapisouvi on muistoja vain. Tosin pitäähän takkapuut olla, grilli toimii kaasulla.
Nämä mökkiläiset eivät ehkä ole aivan varmoja vanhojen sanojen merkityksestä.
Suomalaiselle mökki kuitenkin on henkireikä, mitä osoittaa mökkien määrä. Sananmukaisesti joka niemessä ja notkossa tönöttää mökki ja valkoiset kuistin kaiteet.
Pahinta asiassa kuitenkin on, että ne ikivanhat mökit eivät enää kelpaa kiireiselle uraihmiselle, ei ole aikaa pilkkoa puita ja maalata kuistin kaidetta, kaikki pitää olla tiptop.
Eihän se pahasta ole, mutta ne mummonmökit jäävät niille sijoilleen ja perikuntien taakaksi. Niistä pitää maksaa kiinteistöverot ja jätemaksut, vaikkei kukaan ä, eikä kukan osta.
Mkr,- Anonyymi
Mökkielämä on hiipumaan päin ?
60-luvun vaihteessa suuri osa kansaa joutui lähtemään maalta kaupunkiin töihin
ja kaipuu kaupungista maalle oli suuri. Jos ei ollut majapaikkaa käytettävissä,
rakennettiin kesämökki tai ostettiin. Useimmille maalta kotoisin oleville ihmisille
elämä maalla monesti lähellä sukua oli lomalla "henkireikä".
Ne polvet ovat osittain jo poissa ja mökit myyty tai tyhjinä,
kun iäkkäät eivät pärjää niissä.
Uusia polvia ei niin kovasti kiinnosta,
ulkomaanlomamatkat ovat vähintään yhtä suosittuja
kuin mökit.
Yksi aikakausi on hiipunut.
Kokonainen kulttuurin aikakausi on hiipunut vanhoine sanoineen.
Haikeaa.
- Anonyymi
Vepahan lauloi tuosta kirnuamisesta ,tuli nuorempana harrastettua :) Mä maalaistalonpoika oon , vieläkin osakas moiseen .-
- Anonyymi
Monet sanat olivat peräsin ruotsinkielestä, tai olisiko siinä venäjääkin mukana, en osaa sanoa. Mutta kyllä herrasväellä oli porstua ja tampuuri, ja sali, palkonki, kyökki, kahveri ja klosetti. Oli kahvelit, oli kihvelit, kastrullit, pilkkumit, särviisit, salusiinit, polsterit jne. Kieli muuttuu siinä kuin muukin elämänmeno.
Oli myös vähän hienostelua siinä puheilmaisussa, ja vähitellen ruvettiin korostamaan suomenkielisiä sanoja. Vieraat äänteet pyrittiin karsimaan. Sivistynyttä piti olla!
Vanha ohjekin neuvoi: "On sopimatonta käyttää V-kirjaimen tilalla ÄFFÄÄ, se ei kuulu suomen kieleen!"
"No missä sanoissa esimerkiksi?"
" No sanotaan nyt vaikka "frouva ja fläski".- Anonyymi
Taaskin unohdin kirjoittautua. - Mkr.
- Anonyymi
Suomenkielisillä vaikeuksia tuon F kirjaimen suhteen, siitä tahtoo tulla V.- Ja aasialaisilla R:ästä tulee L :D
- Anonyymi
Minä olen kuullut sellaisen hauskan väännöksen, että suomenkielessä on F vain kahdessa sanassa ja ne ovat Folkswagen ja pesufati.
Mira - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä olen kuullut sellaisen hauskan väännöksen, että suomenkielessä on F vain kahdessa sanassa ja ne ovat Folkswagen ja pesufati.
MiraNiitä on kylläkin neljä kappaletta. Nimittäin Fanni ja Franzen näiden kahden lisäksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomenkielisillä vaikeuksia tuon F kirjaimen suhteen, siitä tahtoo tulla V.- Ja aasialaisilla R:ästä tulee L :D
Kyllä finneillä on G kirjaimen suhteenkin vaikeuksia :D Kee :)
- Anonyymi
On vain muistot joita ei voi pyyhkiä, se mitä suomi nolla valtiona on ollut!
- Anonyymi
Elämäni alkutaipaleella mietin lapsenjärjellä, että mummuni ja pappani ovat niin vanhanaikaisia.
Nyt olen itse niitten samojen ajatusten kohde.- Anonyymi
Niinpä on käynyt. Nykypäivän lapsella on aivan erilainen maailma kun meillä.
Konkreettisena esimerkkinä tulee mieleen pikkulapset,
jotka eivät ymmärrä vanhanaikaisesta lankapuhelimesta mitään,
miten sillä voi muka soittaa.
Minulle se oli aikansa ihme, huippu-uutuus ! - Anonyymi
Minun lapset nauroi, kun puhuin heille ääntiöistä ja kerakkeista, mutta näin ainakin meidän koulussa oli 50-60-luvun taitteessa. En muista, etä oltaisiin puhuttu vokaaleista ja konsonanteista.
- Anonyymi
Poikkesin tänne lueskelemaan, kivasti kirjoittelette.
Mun lapsuudessani äiti puhui tuvasta "mees ny sinne tupahan kylymeettymäst". Lasteni isän kotona taas puhuttiin pirtistä. Ite puhun keittiöstä ja olkkarista. Niin nämä ilmaisut muuttuvat asuinpaikkojen myötä.- Anonyymi
Meillä oli tupa ja kammarit: keskikammari, peräkammari ja mammankammari.
Pari eteistä ja veranta, jossa lasi-ikkunat.
Sitten vielä ruokakomero eli "kontturi" sekä ulkokomero eteisen vieressä.
Niin ja rakentamaton vintti, missä kuivatettiin pyykkiä talvisin.
- Anonyymi
Toisissa murteissa tupa tarkoittaa koko pientä taloa,
toisissa "tupakeittiötä", tuvassa (talossa) , jossa oli keittiö (kyökki) ja kamari.
"Mäkitupalainen" on eräs mieleenjäänyt sana.
Sijaitsiko se tupa mäessa ja kun oli niitä tupia oli paljon mäessä
heitä alettiin kutsua mäkitupalaisiksi vai oliko sillä joku ihan muu merkitys ?
Alustalaisiksikin jossain kutsuttiin jotain työväkeä isoissa taloissa ?- Anonyymi
Tupa on mielestäni aika yleisluontoinen sana, joka kuvaa niin itse taloa kuin huoneitakin. "Mennäänpä tupaan", eli talon isoon tilaan, jossa keitettiin ruoka, syötiin ja oleskeltiin, tehtiin puhdetyöt. Toisaalla koko rakennus oli "tupa". Laulussa sanotaan: "Mäen rinteen alla tupa törröttää, joka ikkunalla kaksi kynttilää."
Yleissanan "tupa" on käyttökelpoinen: "Oma tupa, oma lupa." Tuskinpa kukaan ihmettelee sanaa, on se sitten missä yhteydessä tahansa.
Mäkitupalaiset olivat niitä pitäjän köyhimpiä asukkaita, joilla ei ollut vakityötä taloissa piikoina tai renkeinä, vaan he tekivät aputöitä kiireisinä aikoina talollisille.
Mäkitupalaisella ei ollut peltomaata, vain tämä vuokramökki, jonka vuokran perhe yleensä maksoi taksvärkkinä isännälle.
Torpilla oli omat pellot ja torpparisopims, mutta mäkitupalaiset olivat yhteiskunnan alinta kastia, jolla ei juuri ollut yhteiskunnan suojaa.
Mkr.
- Anonyymi
Mäkiptupalaisista tietroa tässä.
http://www.juuret.org/node/37
Ei kai ne mäkitupalaiset mitään alinta kastia olleet, heillä sentään oli asunto ja toimeentuloa liikkuvilla töillä. Eikä muutoinkaan Suomessa kastijärjestelmää ole ollut. Huonommassa asemassa oli loiset ja irtolaiset. Kyllä kaikilla oli yhteiskunnan suoja, jokaiselle järjestettiin katto pään päälle ja ruokaa, vaikkapa vaivaistalossa tai huutolaisina.- Anonyymi
Ketkä mahdettiin määritellä loisiksi ja irtolaisiksi ? Kuulostaa kamalalta, jos ei vaikka ollut työkykyinen tai oli huonossa asemassa oleva vanhus, oliko silloin loinen tai irtolainen ?
Aika huono yhteiskunnan suoja on varmaankin ollut vaivaistalo ja huutolaisena olo. No, se oli sitä aikaa, yhteiskunta ei ollut kovin kehittynyt,mutta vaikuttaisi, että ihmiset saattoivat olla aika kovasydämisiä ? Olipa tämä kommenttini tosi surkea, anteeksi, mutta jäin miettimään entisaikoja eikä minulla ole täsmällisiä käsityksiä asioista. Miltä ajalta nämä lois- ja irtolaisnimitykset ovat,kun en itse muista omasta nuoruudestani, johtuneeko siitä, että olen "väärällä" palstalla. nm. 50-lukulainen - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ketkä mahdettiin määritellä loisiksi ja irtolaisiksi ? Kuulostaa kamalalta, jos ei vaikka ollut työkykyinen tai oli huonossa asemassa oleva vanhus, oliko silloin loinen tai irtolainen ?
Aika huono yhteiskunnan suoja on varmaankin ollut vaivaistalo ja huutolaisena olo. No, se oli sitä aikaa, yhteiskunta ei ollut kovin kehittynyt,mutta vaikuttaisi, että ihmiset saattoivat olla aika kovasydämisiä ? Olipa tämä kommenttini tosi surkea, anteeksi, mutta jäin miettimään entisaikoja eikä minulla ole täsmällisiä käsityksiä asioista. Miltä ajalta nämä lois- ja irtolaisnimitykset ovat,kun en itse muista omasta nuoruudestani, johtuneeko siitä, että olen "väärällä" palstalla. nm. 50-lukulainenVoihan sitä historian kirjoista lukea tai netistä . Ei kai torpparilaitostakaan ole ollut varmaan sataan vuoteen. Kamalalta nuo loiset ja irtolaiset kuulostaa, mutta lue netistä , ne ovat historiaa ja aikanaan käytettyjä sanoja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voihan sitä historian kirjoista lukea tai netistä . Ei kai torpparilaitostakaan ole ollut varmaan sataan vuoteen. Kamalalta nuo loiset ja irtolaiset kuulostaa, mutta lue netistä , ne ovat historiaa ja aikanaan käytettyjä sanoja.
Kiitos, pitänee joskus tutkia. Kevättä kohti mennään ja saamme pian syödä mämmiä
ropposesta, joka on pahville painettu kuva aidosta perinteisestä. Mämmiropponen oli mahtava entisajan "innovaatio". - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos, pitänee joskus tutkia. Kevättä kohti mennään ja saamme pian syödä mämmiä
ropposesta, joka on pahville painettu kuva aidosta perinteisestä. Mämmiropponen oli mahtava entisajan "innovaatio".Tehtiinkö ropposet kaadetuista koivuista vai revittiinkö pystypuista ?
Vihreät ei tykkäisi.
- Anonyymi
Edesmennyt naapurin ukko renkinä Sannaisten kartanolla joskus 1910-luvulla , oli kartanon portilla reikäleivät houkuttelemassa ihmisiä töihin, hevosia ei saanut sateella ulos viedä, silloin piti miehet mehtään pikkukuusia aidanpuiksi kaatamaan :)
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Simula, rakkaus, Aittakumpu
Milloin tämä rakkaus on roihahtanut? Onko molemmat herätysliikkeen jäseniä - kristillisiä etnonationalisteja ?https://ww1161958Yläkoulun seksiopas neuvoo harjoittelemaan
anaaliyhdyntää lämpöisellä ja pitkällä porkkanalla https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010859818.html1541432Pormestari käräjille?
Ei mene Puolangalla häpösesti, rinnekeskus&hotelli suljettuna ja käräjäasiana, naudat tapetaan nälkään, poliisi tutkii j551337- 551098
Joukko oppilaita terrorisoi koulua Helsingissä niin
että osa opettajista pelkää töihin tulemista https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010857587.html1411048Susta ei saisi nättiä vaikka miten paljon
meikkaisit. 😁 anna siis sen miehen olla rauhassa! Sivusta tutulta mieheltä75956Voisimmeko seuraavan kerran kun
Nähdään tehdä toisille selväksi että kiinnostaa enemmän kuin kaveri mielessä. Jos keksit vielä keinon niin napakymppi36857- 52854
Norjan tilaama koruton raportti mitä NATO-jäsenyys aiheuttaa Suomelle
Iltasanomat: "Miksi vaikenemme? Asiantuntijoiden mukaan Suomessa ei vieläkään ymmärretä, mitä Nato-jäsenyydestä seuraa62842- 56801