Eli oon tämmönen melkeen 12v tyttö ja nukun vieläkin unikavereiden kaa. Mulla on tosiaan joka yö kainalossa semmonen koirapehmolelu ja tutun tekemä nalle. Ne tuntuu itelle kauheen turvallisille ja ne on tosi rakkaita mulle. Kertokaa ny joku rehellisesti oonko mä vaan hirveen nolo ja lapsellinen vai onks tää ihan normaalia? En vaan tavallaan pysty luopuu niistä ku niillä on niin paljon tunnearvoo... 😭
Oonko mä nolo?
Anonyymi
4<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Et oo. Mun 26 vuotias nukkuu 2-vuotis lahjaksi saatu pesemätön nalle vierellään. Ja hänessä ei todellakaan oo mitään noloa! 😂
Jos mäkin oon ihan rehellinen niin vielä nelikymppisenä pidin välillä nallea kainalossa öisin. Siinä ei ole mitään noloa.
Ja se voi olla sellainen oma salainen juttu, ei siitä tarvitse puhua kenellekkään jos ei halua.
Jotkut tavarat tai lelut tulevat vaan tosi tärkeiksi itselle ja niistä on vaikea luopua.
Minulla aikuisella naisella jolla kaksi sinua vanhempaa lasta on neljä rakasta unikaveria: pilkullinen musta-valkoinen kissa, pehmo-kana, toinen kissa, valkoinen ja tyttäreni teininä virkkaama Mörkö jonka sain synttärilahjaksi.
Lisäksi joka ilta saan myös oikean kissan viereeni unikaveriksi joten meitä on aika monta siinä sitten. :D Lämmin ja kiva olla.
Nämä kaikki ovat rakkaita ja niihin liittyy muistoja. En minä ainakaan häpeä!
Voi kuule, minä olen 70-vuotias mummo ja mulla on nukkumaan mennessä kolme elävää kissaa sängyssä. Unta odotellessa pidän yhden tassusta kiinni. Niin meillä kaikilla on hyvä ja turvallinen olo.
On elämän varrella ollut kaikenlaisia aikoja. Milloin on kainalossa ollut unilelu, milloin vauva, lapsi tai lapsen isä. Nyt on lämpimät ja pehmoiset kissat.
Olet ihan normaali ja terve. Pysytkin terveempänä, kun sinulla on pehmolelut tukenasi tai mitä sitten elämä tuokin aikojen saatossa kainaloosi.