Perinnönjako

Puutteellinen arvuuttelu, missä testamentti, siellä aina häärää väärä.

Väärä käsitys, leskellä ei ole hallinta oikeutta kuin omaan omaisuuteensa, siihen ei vaikuta toispuoleinen avioehto, leskelle jää aina hallintaoikeus asuntoon, jollei muuta asumiseen kelpaavaa sisälly lesken omaisuuteen.

Tuo mainitsemasi avioehto sulkee ainoastaan tuon toisen pois avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta.

Leskellä on avio-oikeus vain määrättyihin omaisuus eriin, edesmenneen (jos saanut) perintöön, lahjaksi tai testamentilla saatuun ei ole avioliittolain mukaan oikeutta.

Nyt kun mies on kuollut, ei avioehdolla ole mitään merkitystä kuin ainoastaan osituksessa eli miehen perilliset eivät saa kuin miehen omaisuus osan, leskelle jää omansa ja jos leskellä vähemmän varallisuutta, on hänellä oikeus vaatia tasinkoa, jos taas varakkaampi, ei voi, avioehdon estäessä, leski edes myöntyä tasinkoon toiselle puolen, vaikka haluaisi.

Leski saa avio-oikeutensa mukaan puolet siitä mitä he ovat yhdessä hankkineet (kesämökki).

Hieman hämäräperäinen kysymys, ei selviä mistä olisi tullut hallintaoikeus, avioehdollako vaiko millä?

Anonyymi kirjoitti:

Puutteellinen arvuuttelu, missä testamentti, siellä aina häärää väärä.

Väärä käsitys, leskellä ei ole hallinta oikeutta kuin omaan omaisuuteensa, siihen ei vaikuta toispuoleinen avioehto, leskelle jää aina hallintaoikeus asuntoon, jollei muuta asumiseen kelpaavaa sisälly lesken omaisuuteen.

Tuo mainitsemasi avioehto sulkee ainoastaan tuon toisen pois avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta.

Leskellä on avio-oikeus vain määrättyihin omaisuus eriin, edesmenneen (jos saanut) perintöön, lahjaksi tai testamentilla saatuun ei ole avioliittolain mukaan oikeutta.

Nyt kun mies on kuollut, ei avioehdolla ole mitään merkitystä kuin ainoastaan osituksessa eli miehen perilliset eivät saa kuin miehen omaisuus osan, leskelle jää omansa ja jos leskellä vähemmän varallisuutta, on hänellä oikeus vaatia tasinkoa, jos taas varakkaampi, ei voi, avioehdon estäessä, leski edes myöntyä tasinkoon toiselle puolen, vaikka haluaisi.

Leski saa avio-oikeutensa mukaan puolet siitä mitä he ovat yhdessä hankkineet (kesämökki).

Hieman hämäräperäinen kysymys, ei selviä mistä olisi tullut hallintaoikeus, avioehdollako vaiko millä?

Lue lisää

Vastuuton ja tietämätön L-höpö toistaa jälleen virheellistä käsitystään avio-oikeudesta:

"Leskellä on avio-oikeus vain määrättyihin omaisuus eriin, edesmenneen (jos saanut) perintöön, lahjaksi tai testamentilla saatuun ei ole avioliittolain mukaan oikeutta."

Kyllä se avio-oikeus tuollaiseenkin omaisuuteen on, PAITSI jos avio-oikeus on testamentissa tai lahjakirjassa suljettu pois. Jos palstalla olisi asiantunteva moderaattori, L-höpö olisi jo vuosia sitten blokattu täältä pois.

Anonyymi kirjoitti:

Puutteellinen arvuuttelu, missä testamentti, siellä aina häärää väärä.

Väärä käsitys, leskellä ei ole hallinta oikeutta kuin omaan omaisuuteensa, siihen ei vaikuta toispuoleinen avioehto, leskelle jää aina hallintaoikeus asuntoon, jollei muuta asumiseen kelpaavaa sisälly lesken omaisuuteen.

Tuo mainitsemasi avioehto sulkee ainoastaan tuon toisen pois avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta.

Leskellä on avio-oikeus vain määrättyihin omaisuus eriin, edesmenneen (jos saanut) perintöön, lahjaksi tai testamentilla saatuun ei ole avioliittolain mukaan oikeutta.

Nyt kun mies on kuollut, ei avioehdolla ole mitään merkitystä kuin ainoastaan osituksessa eli miehen perilliset eivät saa kuin miehen omaisuus osan, leskelle jää omansa ja jos leskellä vähemmän varallisuutta, on hänellä oikeus vaatia tasinkoa, jos taas varakkaampi, ei voi, avioehdon estäessä, leski edes myöntyä tasinkoon toiselle puolen, vaikka haluaisi.

Leski saa avio-oikeutensa mukaan puolet siitä mitä he ovat yhdessä hankkineet (kesämökki).

Hieman hämäräperäinen kysymys, ei selviä mistä olisi tullut hallintaoikeus, avioehdollako vaiko millä?

Lue lisää

Vastuuton ja tietämätön L-höpö toistaa jälleen virheellistä käsitystään avio-oikeudesta:

"Leskellä on avio-oikeus vain määrättyihin omaisuus eriin, edesmenneen (jos saanut) perintöön, lahjaksi tai testamentilla saatuun ei ole avioliittolain mukaan oikeutta."

Kyllä se avio-oikeus tuollaiseenkin omaisuuteen on, PAITSI jos avio-oikeus on testamentissa tai lahjakirjassa suljettu pois. Jos palstalla olisi asiantunteva moderaattori, L-höpö olisi jo vuosia sitten blokattu täältä pois.

Anonyymi kirjoitti:

Puutteellinen arvuuttelu, missä testamentti, siellä aina häärää väärä.

Väärä käsitys, leskellä ei ole hallinta oikeutta kuin omaan omaisuuteensa, siihen ei vaikuta toispuoleinen avioehto, leskelle jää aina hallintaoikeus asuntoon, jollei muuta asumiseen kelpaavaa sisälly lesken omaisuuteen.

Tuo mainitsemasi avioehto sulkee ainoastaan tuon toisen pois avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta.

Leskellä on avio-oikeus vain määrättyihin omaisuus eriin, edesmenneen (jos saanut) perintöön, lahjaksi tai testamentilla saatuun ei ole avioliittolain mukaan oikeutta.

Nyt kun mies on kuollut, ei avioehdolla ole mitään merkitystä kuin ainoastaan osituksessa eli miehen perilliset eivät saa kuin miehen omaisuus osan, leskelle jää omansa ja jos leskellä vähemmän varallisuutta, on hänellä oikeus vaatia tasinkoa, jos taas varakkaampi, ei voi, avioehdon estäessä, leski edes myöntyä tasinkoon toiselle puolen, vaikka haluaisi.

Leski saa avio-oikeutensa mukaan puolet siitä mitä he ovat yhdessä hankkineet (kesämökki).

Hieman hämäräperäinen kysymys, ei selviä mistä olisi tullut hallintaoikeus, avioehdollako vaiko millä?

Lue lisää

Lisää L-höpön disinfoa:

"Nyt kun mies on kuollut, ei avioehdolla ole mitään merkitystä kuin ainoastaan osituksessa eli miehen perilliset eivät saa kuin miehen omaisuus osan, leskelle jää omansa ja jos leskellä vähemmän varallisuutta, on hänellä oikeus vaatia tasinkoa, jos taas varakkaampi, ei voi, avioehdon estäessä, leski edes myöntyä tasinkoon toiselle puolen, vaikka haluaisi.

Leski saa avio-oikeutensa mukaan puolet siitä mitä he ovat yhdessä hankkineet (kesämökki)."

Osituksessahan se avioehdon merkitys AINA realisoituu (päättyipä liitto kuolemaan tai eroon).

Kun leskellä ON avio-oikeus miehensä omaisuuteen - mutta ei päin vastoin -, leski saa avio-oikeuden nojalla puolet miehen omaisuuden säästöstä sen lisäksi, että pitää kaiken oman omaisuutensa. Ja jos kesämökki on yhdessä hankittu, sen omistetaan yhdessä, jolloin vaimolle siitä kuuluu puolet OMISTUSOIKEUDEN nojalla, ei avio-oikeuden nojalla. Avioehdon takia lesken ositettava varallisuus = 0, joten hän on tasinkoa em. tavalla saava osapuoli.

L-höpön kanssa en lähde kinaamaan, siinä ei ole mitään mieltä, kun hän on höpö mikä höpö. Edellä sanottu on ainoastaan - ties kuinka monentena - varoituksena palstan lukijoille.

Tämän palstan luotettavuus on 0 niin kauan kuin L-höpö saa täällä jatkaa höpötyksiään.

Anonyymi kirjoitti:

Puutteellinen arvuuttelu, missä testamentti, siellä aina häärää väärä.

Väärä käsitys, leskellä ei ole hallinta oikeutta kuin omaan omaisuuteensa, siihen ei vaikuta toispuoleinen avioehto, leskelle jää aina hallintaoikeus asuntoon, jollei muuta asumiseen kelpaavaa sisälly lesken omaisuuteen.

Tuo mainitsemasi avioehto sulkee ainoastaan tuon toisen pois avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta.

Leskellä on avio-oikeus vain määrättyihin omaisuus eriin, edesmenneen (jos saanut) perintöön, lahjaksi tai testamentilla saatuun ei ole avioliittolain mukaan oikeutta.

Nyt kun mies on kuollut, ei avioehdolla ole mitään merkitystä kuin ainoastaan osituksessa eli miehen perilliset eivät saa kuin miehen omaisuus osan, leskelle jää omansa ja jos leskellä vähemmän varallisuutta, on hänellä oikeus vaatia tasinkoa, jos taas varakkaampi, ei voi, avioehdon estäessä, leski edes myöntyä tasinkoon toiselle puolen, vaikka haluaisi.

Leski saa avio-oikeutensa mukaan puolet siitä mitä he ovat yhdessä hankkineet (kesämökki).

Hieman hämäräperäinen kysymys, ei selviä mistä olisi tullut hallintaoikeus, avioehdollako vaiko millä?

Lue lisää

Lisää L-höpön disinfoa:

"Nyt kun mies on kuollut, ei avioehdolla ole mitään merkitystä kuin ainoastaan osituksessa eli miehen perilliset eivät saa kuin miehen omaisuus osan, leskelle jää omansa ja jos leskellä vähemmän varallisuutta, on hänellä oikeus vaatia tasinkoa, jos taas varakkaampi, ei voi, avioehdon estäessä, leski edes myöntyä tasinkoon toiselle puolen, vaikka haluaisi.

Leski saa avio-oikeutensa mukaan puolet siitä mitä he ovat yhdessä hankkineet (kesämökki)."

Osituksessahan se avioehdon merkitys AINA realisoituu (päättyipä liitto kuolemaan tai eroon).

Kun leskellä ON avio-oikeus miehensä omaisuuteen - mutta ei päin vastoin -, leski saa avio-oikeuden nojalla puolet miehen omaisuuden säästöstä sen lisäksi, että pitää kaiken oman omaisuutensa. Ja jos kesämökki on yhdessä hankittu, sen omistetaan yhdessä, jolloin vaimolle siitä kuuluu puolet OMISTUSOIKEUDEN nojalla, ei avio-oikeuden nojalla. Avioehdon takia lesken ositettava varallisuus = 0, joten hän on tasinkoa em. tavalla saava osapuoli.

L-höpön kanssa en lähde kinaamaan, siinä ei ole mitään mieltä, kun hän on höpö mikä höpö. Edellä sanottu on ainoastaan - ties kuinka monentena - varoituksena palstan lukijoille.

Tämän palstan luotettavuus on 0 niin kauan kuin L-höpö saa täällä jatkaa höpötyksiään.

Anonyymi kirjoitti:

Lisää L-höpön disinfoa:

"Nyt kun mies on kuollut, ei avioehdolla ole mitään merkitystä kuin ainoastaan osituksessa eli miehen perilliset eivät saa kuin miehen omaisuus osan, leskelle jää omansa ja jos leskellä vähemmän varallisuutta, on hänellä oikeus vaatia tasinkoa, jos taas varakkaampi, ei voi, avioehdon estäessä, leski edes myöntyä tasinkoon toiselle puolen, vaikka haluaisi.

Leski saa avio-oikeutensa mukaan puolet siitä mitä he ovat yhdessä hankkineet (kesämökki)."

Osituksessahan se avioehdon merkitys AINA realisoituu (päättyipä liitto kuolemaan tai eroon).

Kun leskellä ON avio-oikeus miehensä omaisuuteen - mutta ei päin vastoin -, leski saa avio-oikeuden nojalla puolet miehen omaisuuden säästöstä sen lisäksi, että pitää kaiken oman omaisuutensa. Ja jos kesämökki on yhdessä hankittu, sen omistetaan yhdessä, jolloin vaimolle siitä kuuluu puolet OMISTUSOIKEUDEN nojalla, ei avio-oikeuden nojalla. Avioehdon takia lesken ositettava varallisuus = 0, joten hän on tasinkoa em. tavalla saava osapuoli.

L-höpön kanssa en lähde kinaamaan, siinä ei ole mitään mieltä, kun hän on höpö mikä höpö. Edellä sanottu on ainoastaan - ties kuinka monentena - varoituksena palstan lukijoille.

Tämän palstan luotettavuus on 0 niin kauan kuin L-höpö saa täällä jatkaa höpötyksiään.

Lue lisää

Kuule, kun et ymmärrä ositustakaan, niin kuinkla voisit ymmärtää edes toispuolista avioehtoa, se ei siis ole keskinäinen, vaan ainoastaan aviomiehen oikeudet pois sulkeva, se ei siis lisää lesken oikeuksia miehen omaisuuteen ja jos kesämökki on yhdessä hankittu, niin tällöin siihen on vain ja ainoastaan avio-oikeus.

Missä ihmeen korpiperällä löps löps on kasvanu ja elänyt kun lukemisen ja ymmärryksen taso on noin heikko, oikeastaan olematon???

Anonyymi kirjoitti:

Vastuuton ja tietämätön L-höpö toistaa jälleen virheellistä käsitystään avio-oikeudesta:

"Leskellä on avio-oikeus vain määrättyihin omaisuus eriin, edesmenneen (jos saanut) perintöön, lahjaksi tai testamentilla saatuun ei ole avioliittolain mukaan oikeutta."

Kyllä se avio-oikeus tuollaiseenkin omaisuuteen on, PAITSI jos avio-oikeus on testamentissa tai lahjakirjassa suljettu pois. Jos palstalla olisi asiantunteva moderaattori, L-höpö olisi jo vuosia sitten blokattu täältä pois.

Lue lisää

Jos palstalla olisi edes mielenterveyslääkäri, olisi hän jo pistänyt sinun höpötyksesi asiaksi poliisille, että tuo pitää saada tahdon vastaiseen hoitoon, kun sekottaa selkeät asiat ihan ketuilleen.

Anonyymi kirjoitti:

Lisää L-höpön disinfoa:

"Nyt kun mies on kuollut, ei avioehdolla ole mitään merkitystä kuin ainoastaan osituksessa eli miehen perilliset eivät saa kuin miehen omaisuus osan, leskelle jää omansa ja jos leskellä vähemmän varallisuutta, on hänellä oikeus vaatia tasinkoa, jos taas varakkaampi, ei voi, avioehdon estäessä, leski edes myöntyä tasinkoon toiselle puolen, vaikka haluaisi.

Leski saa avio-oikeutensa mukaan puolet siitä mitä he ovat yhdessä hankkineet (kesämökki)."

Osituksessahan se avioehdon merkitys AINA realisoituu (päättyipä liitto kuolemaan tai eroon).

Kun leskellä ON avio-oikeus miehensä omaisuuteen - mutta ei päin vastoin -, leski saa avio-oikeuden nojalla puolet miehen omaisuuden säästöstä sen lisäksi, että pitää kaiken oman omaisuutensa. Ja jos kesämökki on yhdessä hankittu, sen omistetaan yhdessä, jolloin vaimolle siitä kuuluu puolet OMISTUSOIKEUDEN nojalla, ei avio-oikeuden nojalla. Avioehdon takia lesken ositettava varallisuus = 0, joten hän on tasinkoa em. tavalla saava osapuoli.

L-höpön kanssa en lähde kinaamaan, siinä ei ole mitään mieltä, kun hän on höpö mikä höpö. Edellä sanottu on ainoastaan - ties kuinka monentena - varoituksena palstan lukijoille.

Tämän palstan luotettavuus on 0 niin kauan kuin L-höpö saa täällä jatkaa höpötyksiään.

Lue lisää

Tässäkin menee ruikulla ihan hakoteille "Ja jos kesämökki on yhdessä hankittu, sen omistetaan yhdessä, jolloin vaimolle siitä kuuluu puolet OMISTUSOIKEUDEN nojalla, ei avio-oikeuden nojalla. Avioehdon takia lesken ositettava varallisuus = 0, joten hän on tasinkoa em. tavalla saava osapuoli."

Siis, TÄÄÄÄH, miten avioehto joka sulkee AINOASTAAN miehen (edesmennyt) avio-oikeuden pois omaisuuteen joka on aviovaimon, niin sulkeekin nyt sitten lesken pois omaisuudesta, johon hänellä on avio-oikeus ja täten ositettavaa omaisuutta, niin omaisuus on 0, tätä en ymmärrä?

Eli avioehto, niin tällöin perillisille ei tule perittäväksi ollenkaan omaisuutta joka ainoastaan on kuulunut leskelle, mutta avioliiton aikana hankittu omaisuus kuuluu avio-oikeuden alaisuuteen, joten kesämökistä kuuluu puolet leskelle (=omaisuutta lesken hyväksi) ja toinen puoli kuuluu perillisille.

Mitenkä se on ruikku, olenko oikeassa vaiko väärässä IV osan 90§ perusteella??????

Voisitko vastata?

Anonyymi kirjoitti:

Tässäkin menee ruikulla ihan hakoteille "Ja jos kesämökki on yhdessä hankittu, sen omistetaan yhdessä, jolloin vaimolle siitä kuuluu puolet OMISTUSOIKEUDEN nojalla, ei avio-oikeuden nojalla. Avioehdon takia lesken ositettava varallisuus = 0, joten hän on tasinkoa em. tavalla saava osapuoli."

Siis, TÄÄÄÄH, miten avioehto joka sulkee AINOASTAAN miehen (edesmennyt) avio-oikeuden pois omaisuuteen joka on aviovaimon, niin sulkeekin nyt sitten lesken pois omaisuudesta, johon hänellä on avio-oikeus ja täten ositettavaa omaisuutta, niin omaisuus on 0, tätä en ymmärrä?

Eli avioehto, niin tällöin perillisille ei tule perittäväksi ollenkaan omaisuutta joka ainoastaan on kuulunut leskelle, mutta avioliiton aikana hankittu omaisuus kuuluu avio-oikeuden alaisuuteen, joten kesämökistä kuuluu puolet leskelle (=omaisuutta lesken hyväksi) ja toinen puoli kuuluu perillisille.

Mitenkä se on ruikku, olenko oikeassa vaiko väärässä IV osan 90§ perusteella??????

Voisitko vastata?

Lue lisää

Ps. T. se 'L-höpö' oikeammin terävä älyinen Lawetorder joka kirjoitti tuon kysymyksen ruikku löps löps:lle

Mainitsiko aloittaja testamenttia? Ei maininnut, joten mistä kehitit testamentin olemisen??

AAAA, omasta mielikuvituksestasi, selvä.

Minulle on selvää, että asiaa mitä ei mainita, ei ole olemassa, samoin kuin jos ei laissa ole mainintaa taikka asiaa, sitä ei ole olemassakaan.

Laki kun ei ole mielikuvitteellinen maa.

Anonyymi kirjoitti:

Mainitsiko aloittaja testamenttia? Ei maininnut, joten mistä kehitit testamentin olemisen??

AAAA, omasta mielikuvituksestasi, selvä.

Minulle on selvää, että asiaa mitä ei mainita, ei ole olemassa, samoin kuin jos ei laissa ole mainintaa taikka asiaa, sitä ei ole olemassakaan.

Laki kun ei ole mielikuvitteellinen maa.

Lue lisää

Lisään omaani aloittajan tekstin, huomioidaan se seikka, ettei aloittaja mainitse testamenttia ollenkaan, vaan teksti perustuu hänen päättelyynsä: "=====>>>Leskellä on hallintaoikeus omaisuuteen<<<<==== (mistä tullut hallintaoikeus, aloittaja päättelee sen tulleen avioehdon myötä, mitä se ei suinkaan tee ykspuolinen avioehto). Puolisoilla oli avioehto, jonka mukaan aviomiehellä ei ollut avio-oikeutta vaimonsa omaisuuteen Eli (tässä se päättely) miehen kuoltua vaimolla on oma omaisuutensa, sekä avio- ja hallintaoikeus miehen omaisuuteen, eli asuinhuoneustoon, jossa nyt asuu, kesämökkiin ym. . Kun leski kuolee, jaetaanko perintö ikään kuin yhtenä kokonaisuutena perillisille.."

En ymmärrä näitä mielikuvituksen omaavia tonttuilu-ukkoja ollenkaan.

Lawetorderpa nyt selittää ruikulle ja toiselle lain kulkua, että sen lukemista ja ymmärtämistä.

Nyt kun II osan 35§ on viite IV osaan jossa TARKEMMIN SÄÄDETÄÄN, niin siirrytään heti sinne ositusta määriteltäessä ja koska siellä on erilailla tarkemmin määriteltynä kuin on 35§ pykälän alussa, niin lainkäytössä noudatetaankin sitä IV osan 90§ jossa erotetaan avio-oikeuden alaisuudesta laissa määritellyt omaisuuserät.

Näin, eikö ole yjsinkertaista?

On tietenkin eri asia, jos ja kun joku haluaa esiintyä ihan höpönä lakiasiantuntijana täällä, niin sehän on ihan ruikulla olijan ja matkija-apinan oma asia, mutta voisi joskus jotkut ottaa sen ainoan järki hivenensä käteen ja miettiä mitä suoltaa näppäimistöltään.

Testamentilla taavi

Omaisuuden ositus tehdään jo perukirjaan verottajaa varten ja unohditko nämä esittää laista joissa hieman poiketaan sinun määrittelemästäsi, koska on hyvä kun esittää sen kuinka laissa on, eikä vain ainoastaan pätkelmiä:

"Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen.

2 §
Jos ensiksi kuolleen puolison kuollessa puolisoilla tai toisella heistä oli sellaista omaisuutta, johon toisella ei ollut avio-oikeutta, tai ensiksi kuolleen puolison jäämistö muusta syystä oli suurempi tai pienempi kuin puolet puolisoiden omaisuudesta, on jäämistön eloonjääneen puolison kuollessa katsottava vastaavan yhtä suurta osaa tämän pesästä.

Jos ensiksi kuollut puoliso on testamentilla määrännyt jäämistöstään jotakin annettavaksi muulle kuin eloonjääneelle puolisolle, on sen arvo vähennettävä määrättäessä sitä osaa, mikä eloonjääneen puolison pesästä kuuluu ensiksi kuolleen puolison perillisille.

3 §
Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, on eloonjääneen puolison pesää jaettaessa hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä.

Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta. Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison jälkeen toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä.

Jollei lahjanlupauksena annettu sitoumus eloonjääneen puolison kuollessa ollut täytetty, älköön sitä saatettako voimaan sikäli kuin se loukkaisi ensiksi kuolleen perillisten oikeutta."

Anonyymi kirjoitti:

Omaisuuden ositus tehdään jo perukirjaan verottajaa varten ja unohditko nämä esittää laista joissa hieman poiketaan sinun määrittelemästäsi, koska on hyvä kun esittää sen kuinka laissa on, eikä vain ainoastaan pätkelmiä:

"Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen.

2 §
Jos ensiksi kuolleen puolison kuollessa puolisoilla tai toisella heistä oli sellaista omaisuutta, johon toisella ei ollut avio-oikeutta, tai ensiksi kuolleen puolison jäämistö muusta syystä oli suurempi tai pienempi kuin puolet puolisoiden omaisuudesta, on jäämistön eloonjääneen puolison kuollessa katsottava vastaavan yhtä suurta osaa tämän pesästä.

Jos ensiksi kuollut puoliso on testamentilla määrännyt jäämistöstään jotakin annettavaksi muulle kuin eloonjääneelle puolisolle, on sen arvo vähennettävä määrättäessä sitä osaa, mikä eloonjääneen puolison pesästä kuuluu ensiksi kuolleen puolison perillisille.

3 §
Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, on eloonjääneen puolison pesää jaettaessa hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä.

Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta. Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison jälkeen toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä.

Jollei lahjanlupauksena annettu sitoumus eloonjääneen puolison kuollessa ollut täytetty, älköön sitä saatettako voimaan sikäli kuin se loukkaisi ensiksi kuolleen perillisten oikeutta."

Lue lisää

Oikeammin vainajan ja lesken välillä tehdään laskennallinen ositus perukirjan perusteella verotusta varten.

Jos leski perii vainajan PK 3 luvun perusteella ei tehdä ositusta missään välissä, vaan pesien erottelu lesken jälkeen, tehdään PK 3 säädösten mukaan.

Jos leski ei ole perillinen tai kieltäytyy perinnöstä, mennään taas avioliittolain säädöksiin.

Anonyymi kirjoitti:

Omaisuuden ositus tehdään jo perukirjaan verottajaa varten ja unohditko nämä esittää laista joissa hieman poiketaan sinun määrittelemästäsi, koska on hyvä kun esittää sen kuinka laissa on, eikä vain ainoastaan pätkelmiä:

"Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen.

2 §
Jos ensiksi kuolleen puolison kuollessa puolisoilla tai toisella heistä oli sellaista omaisuutta, johon toisella ei ollut avio-oikeutta, tai ensiksi kuolleen puolison jäämistö muusta syystä oli suurempi tai pienempi kuin puolet puolisoiden omaisuudesta, on jäämistön eloonjääneen puolison kuollessa katsottava vastaavan yhtä suurta osaa tämän pesästä.

Jos ensiksi kuollut puoliso on testamentilla määrännyt jäämistöstään jotakin annettavaksi muulle kuin eloonjääneelle puolisolle, on sen arvo vähennettävä määrättäessä sitä osaa, mikä eloonjääneen puolison pesästä kuuluu ensiksi kuolleen puolison perillisille.

3 §
Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, on eloonjääneen puolison pesää jaettaessa hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä.

Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta. Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison jälkeen toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä.

Jollei lahjanlupauksena annettu sitoumus eloonjääneen puolison kuollessa ollut täytetty, älköön sitä saatettako voimaan sikäli kuin se loukkaisi ensiksi kuolleen perillisten oikeutta."

Lue lisää

Eli tarkoittaa sitä, että käsite kaikkeen omaisuuteen on hallintaoikeus ei pidä paikkansa, esim. jos omistuksessa on asunto, niin se ei ole lesken hallinnassa, vaan vuokralaisen ja vuokrasopimus sitoo myös leskeä jos on kyse toistaiseksi voimassa olevasta, leskelle jää vain oikeus saada tuotto eli vuokratulot, mutta jos onkin määrätty testamentilla tuo vuokralla oleva asunto jollekkin muulle, niin silloin ei edes sen tuotto tule leskelle.

Sitten jos on esim. testamentilla määrätty jotain, niin sekin on pois lesken hallinnasta.

Eli testamentti määrää poikkeuksista, että myös jokin muu sopimus.

Tarkkuutta peliin ja vastailuihin

Tässä on lisäksi tämäkin hyvittavuus, leskikin kupsahti saman tein ja perilliset nauttii :"Jos jakoa vaaditaan, tehdään ensin omaisuuden ositus====>>> kuolinpesien kesken<<<<===. sen jälkeen jääämistöt jaetaan ===>>>kunkin plson omille ====>>>perillisille<<<===."

Mahtavaa, kovaa tienestii aasitta-ajajille, ensin kuolee puoliso, jää leski hallitseen omaisuutta, niin jo seuraavissa virkkeissä leskikin tapetaan, jotta päästään kuolinpesiä jakamaan..

Anonyymi kirjoitti:

Tässä on lisäksi tämäkin hyvittavuus, leskikin kupsahti saman tein ja perilliset nauttii :"Jos jakoa vaaditaan, tehdään ensin omaisuuden ositus====>>> kuolinpesien kesken<<<<===. sen jälkeen jääämistöt jaetaan ===>>>kunkin plson omille ====>>>perillisille<<<===."

Mahtavaa, kovaa tienestii aasitta-ajajille, ensin kuolee puoliso, jää leski hallitseen omaisuutta, niin jo seuraavissa virkkeissä leskikin tapetaan, jotta päästään kuolinpesiä jakamaan..

Lue lisää

Lukutaistosi on nolla!

Aloittaja kysyy: "Kun leski kuolee, jaetaanko perintö ikään kuin yhtenä kokonaisuutena perillisille.."

Anonyymi kirjoitti:

Oikeammin vainajan ja lesken välillä tehdään laskennallinen ositus perukirjan perusteella verotusta varten.

Jos leski perii vainajan PK 3 luvun perusteella ei tehdä ositusta missään välissä, vaan pesien erottelu lesken jälkeen, tehdään PK 3 säädösten mukaan.

Jos leski ei ole perillinen tai kieltäytyy perinnöstä, mennään taas avioliittolain säädöksiin.

Lue lisää

PK 3 luvulla ei ole mitään tekemistä aloituksen kanssa. Leskellä on ollut hallintaoikeus perittävän omaisuuteen, koska puolisoilla on yhetisiä lapsia. Siksi PK 3 luku ei tule sovelletuksi asiassa.

Anonyymi kirjoitti:

Lukutaistosi on nolla!

Aloittaja kysyy: "Kun leski kuolee, jaetaanko perintö ikään kuin yhtenä kokonaisuutena perillisille.."

Huomioitko ollenkaan, että aloittaja KYSYY, eli se on arvelu, ei siis paikkansapitävä tieto ja täällä sitten ne, joilla edes vähänkään on älyä, yrittelevät vastata ja sitten ne joilla on älyä, antavat oikean vastauksen.

Ehkä joskus, kun maailmanloppu on ollut, ymmärrät sinä lukemasi, vaikka osaatkin lukea.

Anonyymi kirjoitti:

PK 3 luvulla ei ole mitään tekemistä aloituksen kanssa. Leskellä on ollut hallintaoikeus perittävän omaisuuteen, koska puolisoilla on yhetisiä lapsia. Siksi PK 3 luku ei tule sovelletuksi asiassa.

Lue lisää

Höpötilöpöti, kirjoituksesi on melkein yhtä vääristelevää kuin judgedredd:n, paremmin tunnetaan nimikkeellä ruikkulöpslöps.

Lapsien määrä ei sitä hallintaoikeutta määrää, vaan perintökaari.

Anonyymi kirjoitti:

PK 3 luvulla ei ole mitään tekemistä aloituksen kanssa. Leskellä on ollut hallintaoikeus perittävän omaisuuteen, koska puolisoilla on yhetisiä lapsia. Siksi PK 3 luku ei tule sovelletuksi asiassa.

Lue lisää

Viitsitkö viitata missä aloittaja kertoo, että nämä perilliset ovat todella heidän yhteinen lapsi tai lapset.

Voimme tietysti olettaa mutta yleensä olettamalla teet vain idiootin itsestäsi.

Anonyymi kirjoitti:

Viitsitkö viitata missä aloittaja kertoo, että nämä perilliset ovat todella heidän yhteinen lapsi tai lapset.

Voimme tietysti olettaa mutta yleensä olettamalla teet vain idiootin itsestäsi.

Lue lisää

Pieni lapsikin pystyy päättelemään, että aloittajan kyselemässä kuolinpesässä on rintaperillisiä ja ne ovat silloin perittävien lapsia.

Ks. perintökaaresta: ""Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei ------->> rintaperillisen <<----- jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu."

Akauna akauna vaan sinullekkin.

Leskellä on oikeus hallita sitä omaisuutta josta ei muutoin määrätä eli jollei toisin jossain määrätä, eli testamentti taikka muu sopimus, esim. vuokrasopimus on juurikin tällainen jolla annetaan jollekkin toiselle oikeus hallita omaisuutta (vuokrattu asunto) maksua vastaan.

Anonyymi kirjoitti:

Akauna akauna vaan sinullekkin.

Leskellä on oikeus hallita sitä omaisuutta josta ei muutoin määrätä eli jollei toisin jossain määrätä, eli testamentti taikka muu sopimus, esim. vuokrasopimus on juurikin tällainen jolla annetaan jollekkin toiselle oikeus hallita omaisuutta (vuokrattu asunto) maksua vastaan.

Lue lisää

Näinkö siinä perintökaaren 3:1a:ssa lukee? Taisit sittenkin lisäillä siihen pykälään omia kohtiasi.

Anonyymi kirjoitti:

Näinkö siinä perintökaaren 3:1a:ssa lukee? Taisit sittenkin lisäillä siihen pykälään omia kohtiasi.

Niinkö?

"1 a § (25.2.1983/209)

Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.

Rintaperillisen jakovaatimuksen ja =====>>>>testamentinsaajan oikeuden estämättä<<<===== eloonjäänyt puoliso saa pitää =====>>>jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina<<<<==== käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, ======>>>jollei kodiksi sopivaa asuntoa !!!!sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen!!!! <<<====. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.

Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää 1 ja 2 momentin mukaan omaisuutta hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä ======>>>12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta<<<<===."

Määritellään ensinnä hallintaoikeus, hallintaoikeus tarkoittaa sitä, että leski voi ainoastaan pitää hallussaan omaisuutta, muttei määrätä sitä myytäväksi, luovutettavaksi tai muutoinkaan määrätä sen käytöstä, nyt jos on edesmenneen omistuksessa ollut jokin muu asunto kuin heidän yhteisenä pidetty asunto (joka vuokrattu), tai jollei lesken omaisuutena ole jo huoneistoa joka soveltuu hänen asunnokseen, hänellä on oikeus asua siinä kuolemaansa asti, jos taas leskellä on asunto omistuksessaan, niin hänen on luovutettava kuolinpesän hallintaan yhteisenä asuntona pidetty josta kuolinpesä omistaa puolet ja asuttava omassa asunnossaan.

Jos vainajan omistuksessa oleva jokin muu asunto on vuokrattu toistaiseksi olevalla sopimuksella johon ei ole lisätty ehtoa kuolemantapauksen varalle, niin se on ja pysyy vuokralaisen hallinnassa eli ei siis lesken hallinnassa, mutta hänellä on oikeus sen tuottoon (vuokraan).

Leskellä on myös lakisääteisiä velvollisuuksia hallinnassaan olevaa omaisuutta kohtaan joista säädetään myöhemmin kuin 1a§.

Jos edesmennyt on testamentannut jotain, niin testamentin edunsaajalla on oikeus vaatia pesänjakoa taikka on saatava testamentattu omaisuuserä haltuunsa, " rintaperillisen jakovaatimuksesta ==>>tai<<== perittävän tekemästä testamentista muuta johdu<<<<=== .(huomaathan TAI-sanan?)".

Anonyymi kirjoitti:

Niinkö?

"1 a § (25.2.1983/209)

Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.

Rintaperillisen jakovaatimuksen ja =====>>>>testamentinsaajan oikeuden estämättä<<<===== eloonjäänyt puoliso saa pitää =====>>>jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina<<<<==== käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, ======>>>jollei kodiksi sopivaa asuntoa !!!!sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen!!!! <<<====. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.

Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää 1 ja 2 momentin mukaan omaisuutta hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä ======>>>12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta<<<<===."

Määritellään ensinnä hallintaoikeus, hallintaoikeus tarkoittaa sitä, että leski voi ainoastaan pitää hallussaan omaisuutta, muttei määrätä sitä myytäväksi, luovutettavaksi tai muutoinkaan määrätä sen käytöstä, nyt jos on edesmenneen omistuksessa ollut jokin muu asunto kuin heidän yhteisenä pidetty asunto (joka vuokrattu), tai jollei lesken omaisuutena ole jo huoneistoa joka soveltuu hänen asunnokseen, hänellä on oikeus asua siinä kuolemaansa asti, jos taas leskellä on asunto omistuksessaan, niin hänen on luovutettava kuolinpesän hallintaan yhteisenä asuntona pidetty josta kuolinpesä omistaa puolet ja asuttava omassa asunnossaan.

Jos vainajan omistuksessa oleva jokin muu asunto on vuokrattu toistaiseksi olevalla sopimuksella johon ei ole lisätty ehtoa kuolemantapauksen varalle, niin se on ja pysyy vuokralaisen hallinnassa eli ei siis lesken hallinnassa, mutta hänellä on oikeus sen tuottoon (vuokraan).

Leskellä on myös lakisääteisiä velvollisuuksia hallinnassaan olevaa omaisuutta kohtaan joista säädetään myöhemmin kuin 1a§.

Jos edesmennyt on testamentannut jotain, niin testamentin edunsaajalla on oikeus vaatia pesänjakoa taikka on saatava testamentattu omaisuuserä haltuunsa, " rintaperillisen jakovaatimuksesta ==>>tai<<== perittävän tekemästä testamentista muuta johdu<<<<=== .(huomaathan TAI-sanan?)".

Lue lisää

Eli lyhyesti, testamenttimääräys menee edelle lesken hallintaoikeudesta, muttei yhteisenä kotina pidetyn hallinnasta, jos leskellä ei ole omassa varallisuudessaan asunnoksi sopivaa, mutta jos on, niin silloin leski menee asumaan omistamaansa asuntoon.

Erittäin yksinkertaista.

Anonyymi kirjoitti:

Niinkö?

"1 a § (25.2.1983/209)

Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.

Rintaperillisen jakovaatimuksen ja =====>>>>testamentinsaajan oikeuden estämättä<<<===== eloonjäänyt puoliso saa pitää =====>>>jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina<<<<==== käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, ======>>>jollei kodiksi sopivaa asuntoa !!!!sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen!!!! <<<====. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.

Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää 1 ja 2 momentin mukaan omaisuutta hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä ======>>>12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta<<<<===."

Määritellään ensinnä hallintaoikeus, hallintaoikeus tarkoittaa sitä, että leski voi ainoastaan pitää hallussaan omaisuutta, muttei määrätä sitä myytäväksi, luovutettavaksi tai muutoinkaan määrätä sen käytöstä, nyt jos on edesmenneen omistuksessa ollut jokin muu asunto kuin heidän yhteisenä pidetty asunto (joka vuokrattu), tai jollei lesken omaisuutena ole jo huoneistoa joka soveltuu hänen asunnokseen, hänellä on oikeus asua siinä kuolemaansa asti, jos taas leskellä on asunto omistuksessaan, niin hänen on luovutettava kuolinpesän hallintaan yhteisenä asuntona pidetty josta kuolinpesä omistaa puolet ja asuttava omassa asunnossaan.

Jos vainajan omistuksessa oleva jokin muu asunto on vuokrattu toistaiseksi olevalla sopimuksella johon ei ole lisätty ehtoa kuolemantapauksen varalle, niin se on ja pysyy vuokralaisen hallinnassa eli ei siis lesken hallinnassa, mutta hänellä on oikeus sen tuottoon (vuokraan).

Leskellä on myös lakisääteisiä velvollisuuksia hallinnassaan olevaa omaisuutta kohtaan joista säädetään myöhemmin kuin 1a§.

Jos edesmennyt on testamentannut jotain, niin testamentin edunsaajalla on oikeus vaatia pesänjakoa taikka on saatava testamentattu omaisuuserä haltuunsa, " rintaperillisen jakovaatimuksesta ==>>tai<<== perittävän tekemästä testamentista muuta johdu<<<<=== .(huomaathan TAI-sanan?)".

Lue lisää

PK 3:1a :"Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison ------>>> jäämistön jakamattomana hallinnassaan <<<------, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu."

Tätäkö olet nyt kumoamassa? Laissa lukee, että leski saa pitää jakamatta hallinnassaan koko jäämistön, jollei jakovaatimusta esitetä, tai testamentti muuta määrää.

Siis leski hallitsee kesämökkiä, vuokra-asuntoa ja kaikkea irtaimistoa jne. Pk 12 luvun mukaisin oikeuksin.

Vuokra-asunnon hallitseminen tarkoittaa siät, että leski voi irtisanoa jäämistöön kuuluvan asunnon vuokrasopimuksen, jos esim. hän tarvitsee sitä itselleen asunnoksi.

Tästä lesken jäämistön hallinasta aloittaja kysyy: "Kun leski kuolee, jaetaanko perintö ikään kuin yhtenä kokonaisuutena perillisille.."

Vastaus aloittajalle: perintöä ei jaeta yhtenä kokonaisuutena, vaikka se onkin ollut lesken hallinnassa "yhtenä kokonaisuutena" PK 3:1a:n nojalla. Kuolinpesien kesken on lesken kuoltua tehtävä omaisuuden ositus ja kumpikin jäämistö jaetaan kummankin puolison omille prillisille.

Anonyymi kirjoitti:

PK 3:1a :"Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison ------>>> jäämistön jakamattomana hallinnassaan <<<------, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu."

Tätäkö olet nyt kumoamassa? Laissa lukee, että leski saa pitää jakamatta hallinnassaan koko jäämistön, jollei jakovaatimusta esitetä, tai testamentti muuta määrää.

Siis leski hallitsee kesämökkiä, vuokra-asuntoa ja kaikkea irtaimistoa jne. Pk 12 luvun mukaisin oikeuksin.

Vuokra-asunnon hallitseminen tarkoittaa siät, että leski voi irtisanoa jäämistöön kuuluvan asunnon vuokrasopimuksen, jos esim. hän tarvitsee sitä itselleen asunnoksi.

Tästä lesken jäämistön hallinasta aloittaja kysyy: "Kun leski kuolee, jaetaanko perintö ikään kuin yhtenä kokonaisuutena perillisille.."

Vastaus aloittajalle: perintöä ei jaeta yhtenä kokonaisuutena, vaikka se onkin ollut lesken hallinnassa "yhtenä kokonaisuutena" PK 3:1a:n nojalla. Kuolinpesien kesken on lesken kuoltua tehtävä omaisuuden ositus ja kumpikin jäämistö jaetaan kummankin puolison omille prillisille.

Lue lisää

Koettaisit sinäkin nyt vaan alkaa lukeen sitä lakia JÄRJEN kanssa, ai ei ole järkeä, no koettaisit edes ymmärtää.

Selitetään suomenkieltä vähän sitten,

Jollei-sana = Kun muuten, muualla, joku tai muu määrää/määrätään, niin toimitaan kuinka laissa on.

Nyt kun laissa lukee JOLLEI, niin se tarkoittaa sitä, että asiasta pitää poiketa sillain kuin jäljempänä on eli jos ja kun perittävä on määrännyt poikkeavasti testamentilla, niin toimitaan kuin testamentissa määrätäänkin, eli jos testamentissa määrätään, että hän ja hän saa auton omistukseensa, niin testamentin edunsaaja saa sen, hänen ei tarvitse edes odottaa jakoa.

Jos taas joku saa käyttöoikeuden, hän saa sitä käyttää (uhuuups, piti oikein nyt tarkistaa, siis noiden sanojen jälkeen kuinka se on 12lku) ja noinhan se meneekin, minä kun tuon alun repäisin tuolta aivoistani ja ajatelkaa, sitä omaisuuden osaa ei edes omistaja saa pantata taikka omistajan veloista edes ulosmitata, waauuh.

Toistaiseksi oleva vuokrasopimus jpnka edesmennyt on tehnyt, Niin pirskules vieköön, sehän on käyttösopimus, mitenkäs siellä oli testamentatusta käyttöoikeudesta, no en ala luetteleen niitä, jokainenhan kai osaa lukea ymmärtäen selkeää suomenkieltä tekstimuodossa, poislukien tietyt aivottomat.

Olikos jossain laissa jotain sopimuksenkin teosta?

Olikos tuossa perintökaaressakin jotain testamentin täytäntöönpanosta? Hmmm, te niin ylettömän viisaat, saisikohan tähän jonkinlaisen vastauksen?

Anonyymi kirjoitti:

Koettaisit sinäkin nyt vaan alkaa lukeen sitä lakia JÄRJEN kanssa, ai ei ole järkeä, no koettaisit edes ymmärtää.

Selitetään suomenkieltä vähän sitten,

Jollei-sana = Kun muuten, muualla, joku tai muu määrää/määrätään, niin toimitaan kuinka laissa on.

Nyt kun laissa lukee JOLLEI, niin se tarkoittaa sitä, että asiasta pitää poiketa sillain kuin jäljempänä on eli jos ja kun perittävä on määrännyt poikkeavasti testamentilla, niin toimitaan kuin testamentissa määrätäänkin, eli jos testamentissa määrätään, että hän ja hän saa auton omistukseensa, niin testamentin edunsaaja saa sen, hänen ei tarvitse edes odottaa jakoa.

Jos taas joku saa käyttöoikeuden, hän saa sitä käyttää (uhuuups, piti oikein nyt tarkistaa, siis noiden sanojen jälkeen kuinka se on 12lku) ja noinhan se meneekin, minä kun tuon alun repäisin tuolta aivoistani ja ajatelkaa, sitä omaisuuden osaa ei edes omistaja saa pantata taikka omistajan veloista edes ulosmitata, waauuh.

Toistaiseksi oleva vuokrasopimus jpnka edesmennyt on tehnyt, Niin pirskules vieköön, sehän on käyttösopimus, mitenkäs siellä oli testamentatusta käyttöoikeudesta, no en ala luetteleen niitä, jokainenhan kai osaa lukea ymmärtäen selkeää suomenkieltä tekstimuodossa, poislukien tietyt aivottomat.

Olikos jossain laissa jotain sopimuksenkin teosta?

Olikos tuossa perintökaaressakin jotain testamentin täytäntöönpanosta? Hmmm, te niin ylettömän viisaat, saisikohan tähän jonkinlaisen vastauksen?

Lue lisää

"Nyt kun laissa lukee JOLLEI, niin se tarkoittaa sitä, että asiasta pitää poiketa sillain kuin jäljempänä on eli jos ja kun perittävä on määrännyt poikkeavasti testamentilla, niin toimitaan kuin testamentissa määrätäänkin"

Oikein! Osaat tuon kohdan sinäkin lukea laista, hienoa. ;)

Mutta niin kuin huomaat, ellei silmälasisi ole ihan huurussa, siinä on myös toinen kohta PK 3:1a :"Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei ------>>> rintaperillisen jakovaatimuksesta <<<---- tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu."

Niin jollei koskee myös sitä, että jos rintaperillinen tekee vaatimuksen perinnönjaosta, lesken jakamattomuussuoja 1. mommentissa säädetyssä muodossa päättyy ja JOLLEI rintaperillinen tee jakovaatimusta, lesken mainittu laaja jakamattomuussuoja pysyy voimassa.

Testamentin osalta toimitaan niin kuin totesit sitten sen määräysten mukaisesti.

Anonyymi kirjoitti:

"Nyt kun laissa lukee JOLLEI, niin se tarkoittaa sitä, että asiasta pitää poiketa sillain kuin jäljempänä on eli jos ja kun perittävä on määrännyt poikkeavasti testamentilla, niin toimitaan kuin testamentissa määrätäänkin"

Oikein! Osaat tuon kohdan sinäkin lukea laista, hienoa. ;)

Mutta niin kuin huomaat, ellei silmälasisi ole ihan huurussa, siinä on myös toinen kohta PK 3:1a :"Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei ------>>> rintaperillisen jakovaatimuksesta <<<---- tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu."

Niin jollei koskee myös sitä, että jos rintaperillinen tekee vaatimuksen perinnönjaosta, lesken jakamattomuussuoja 1. mommentissa säädetyssä muodossa päättyy ja JOLLEI rintaperillinen tee jakovaatimusta, lesken mainittu laaja jakamattomuussuoja pysyy voimassa.

Testamentin osalta toimitaan niin kuin totesit sitten sen määräysten mukaisesti.

Lue lisää

Pitäisikö sinulle olla kaksi kertaa mainittuna laissa TAI-sana?

Jollei jakovaatimuksesta muuta johdu, jollei testamentista muuta johdu, mutta on myös olemassa sopimus ja jota voi verrata testamentti määräykseen ja lisäksi on huomioitava se seikka, ettei leski kuulu kuolinpesään, vaan kuolinpesä määrää siitä omaisuus erästä joka tulee perillisille, ELLEI LESKI OLE SAANUT TESTAMENTTI MÄÄRÄYSTÄ, eli laista: " 1 §

Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Milloin ositus on toimitettu (LASKENNALLINEN OSITUS tehdään jo perukirjassa) tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen (TÄSSÄ KOHDEN RUIKKILÖPS LÖPS jättäisi lesken ihan osattomaksi, "Ja jos kesämökki on yhdessä hankittu, sen omistetaan yhdessä, jolloin vaimolle siitä kuuluu puolet OMISTUSOIKEUDEN nojalla, ei avio-oikeuden nojalla. ===>>>Avioehdon takia lesken ositettava varallisuus = 0<<<===, joten hän on tasinkoa em. tavalla saava osapuoli".) ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja. Se, jolla on oikeus saada perintö tai testamentti vasta toisen perillisen tai yleisjälkisäädöksen saajan kuoltua, on tämän vaan ei perittävän kuolinpesän osakas.

Perillisen ja yleisjälkisäädöksen saajan katsotaan olevan osakkaita silloinkin, kun heidän oikeutensa on riidanalainen."

On huomioitava se seikka, että kumpi osapuoli on ostanut mitäkin, esim. jos velkarahalla, niin jos velka on otettu vain toisen (edesmenneen nimiin, niin tällöin se omistus onkin vain toisella, eli ansainnut ja kuten se (TAISI RUIKKULÖPSILLE SELVITÄ KUKA OLI OIKEASSA, MUTTA LUKIKO KUKAAN TÄLLAISTA MYÖNTÖÄ? EN AINAKAAN MINÄ LUKENUT, vaan suunsoitto senkun jatkuu) avioliittolain IV osa 90§ sanookin, "ansainnut, saanut perintönä, testamentilla tai lahjana on pidettävä ei avio-oikeutta olevana omaisuutena.

Eli omaisuudesta pitää selvittää kumpi hankkinut ja jollei omaisuuteen ole käytetty lesken varoja, niin tällöin omaisuuden on ansainnut edes mennyt, tällöin leskellä ei ole edes avio-oikeutta.

No okei okei, huomasin sen, että ruikkulöps löps vähän sekoilee kellä se avioehto oli ja millainen, eli se oli edesmenneen pois sulkeva avio-oikeus ehto.

Tuosta perukirjasta sen verran, että senhän jälkeen tehdään ainoastaan jako eli jakokirja, osituslaskelma osoittaa osituksen tulleen tehtyä, vai onko jollain kokemusta, että tehdään laskennallinen ositus, sen jälkeen tehdään ositus ja joka jää voimaan jakoon asti, milloin sitten joku sitä jakoa vaatiikaan.

Jännää tää laki...

Anonyymi kirjoitti:

Pitäisikö sinulle olla kaksi kertaa mainittuna laissa TAI-sana?

Jollei jakovaatimuksesta muuta johdu, jollei testamentista muuta johdu, mutta on myös olemassa sopimus ja jota voi verrata testamentti määräykseen ja lisäksi on huomioitava se seikka, ettei leski kuulu kuolinpesään, vaan kuolinpesä määrää siitä omaisuus erästä joka tulee perillisille, ELLEI LESKI OLE SAANUT TESTAMENTTI MÄÄRÄYSTÄ, eli laista: " 1 §

Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Milloin ositus on toimitettu (LASKENNALLINEN OSITUS tehdään jo perukirjassa) tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen (TÄSSÄ KOHDEN RUIKKILÖPS LÖPS jättäisi lesken ihan osattomaksi, "Ja jos kesämökki on yhdessä hankittu, sen omistetaan yhdessä, jolloin vaimolle siitä kuuluu puolet OMISTUSOIKEUDEN nojalla, ei avio-oikeuden nojalla. ===>>>Avioehdon takia lesken ositettava varallisuus = 0<<<===, joten hän on tasinkoa em. tavalla saava osapuoli".) ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja. Se, jolla on oikeus saada perintö tai testamentti vasta toisen perillisen tai yleisjälkisäädöksen saajan kuoltua, on tämän vaan ei perittävän kuolinpesän osakas.

Perillisen ja yleisjälkisäädöksen saajan katsotaan olevan osakkaita silloinkin, kun heidän oikeutensa on riidanalainen."

On huomioitava se seikka, että kumpi osapuoli on ostanut mitäkin, esim. jos velkarahalla, niin jos velka on otettu vain toisen (edesmenneen nimiin, niin tällöin se omistus onkin vain toisella, eli ansainnut ja kuten se (TAISI RUIKKULÖPSILLE SELVITÄ KUKA OLI OIKEASSA, MUTTA LUKIKO KUKAAN TÄLLAISTA MYÖNTÖÄ? EN AINAKAAN MINÄ LUKENUT, vaan suunsoitto senkun jatkuu) avioliittolain IV osa 90§ sanookin, "ansainnut, saanut perintönä, testamentilla tai lahjana on pidettävä ei avio-oikeutta olevana omaisuutena.

Eli omaisuudesta pitää selvittää kumpi hankkinut ja jollei omaisuuteen ole käytetty lesken varoja, niin tällöin omaisuuden on ansainnut edes mennyt, tällöin leskellä ei ole edes avio-oikeutta.

No okei okei, huomasin sen, että ruikkulöps löps vähän sekoilee kellä se avioehto oli ja millainen, eli se oli edesmenneen pois sulkeva avio-oikeus ehto.

Tuosta perukirjasta sen verran, että senhän jälkeen tehdään ainoastaan jako eli jakokirja, osituslaskelma osoittaa osituksen tulleen tehtyä, vai onko jollain kokemusta, että tehdään laskennallinen ositus, sen jälkeen tehdään ositus ja joka jää voimaan jakoon asti, milloin sitten joku sitä jakoa vaatiikaan.

Jännää tää laki...

Lue lisää

Montako kertaa olen tätä topiccia kommentoinut dear lawetorder?
On se kumma kun luulet aina keskustelevasi minun kanssa,

Vainoharhaisuus huipussaan.

Vai niin,tämä on tasan kolmas kerta kun kommentoin.

JudgeDredd kirjoitti:

Vai niin,tämä on tasan kolmas kerta kun kommentoin.

Huvittavaa, rudgelöpslöps poistattaa hänelle annetun vastauksen.

Eikö ego oikein kestä, väärässä olemista, totuuden sanomista?

Olet säälittävä ukkopaha virolainen.

Anonyymi kirjoitti:

Huvittavaa, rudgelöpslöps poistattaa hänelle annetun vastauksen.

Eikö ego oikein kestä, väärässä olemista, totuuden sanomista?

Olet säälittävä ukkopaha virolainen.

Lue lisää

Huvittavaa sikäli että viestejä ei voi itse poistaa.

Edelleen taitaa sulla olla vainoharhaisuus huipussaan.

JudgeDredd kirjoitti:

Huvittavaa sikäli että viestejä ei voi itse poistaa.

Edelleen taitaa sulla olla vainoharhaisuus huipussaan.

Niin, ymmärrän hyvin, ettet osaa lukea ja vielä vähemmän ymmärrät lukemaasi.

Kertoisitko kaikille mitä eroa on sanoilla- POISTAA/POISTATTAA.

Nuolitettuna kohta jota löpslöps ei ymmärtänyt: "Huvittavaa, rudgelöpslöps ====>>>poistattaa<<<==== hänelle annetun vastauksen."

Ps, jo julkaistua viestiä en edes minä pysty muokkaan, eli ymmärrän hyvin, että ymmärrys lakiin ja sen lukemiseen on kateissa, nickittömillä kirjoiteltuissa, että nicknamed.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, ymmärrän hyvin, ettet osaa lukea ja vielä vähemmän ymmärrät lukemaasi.

Kertoisitko kaikille mitä eroa on sanoilla- POISTAA/POISTATTAA.

Nuolitettuna kohta jota löpslöps ei ymmärtänyt: "Huvittavaa, rudgelöpslöps ====>>>poistattaa<<<==== hänelle annetun vastauksen."

Ps, jo julkaistua viestiä en edes minä pysty muokkaan, eli ymmärrän hyvin, että ymmärrys lakiin ja sen lukemiseen on kateissa, nickittömillä kirjoiteltuissa, että nicknamed.

Lue lisää

Uusin tuon ylläolevan sitten niin monta kertaa, että se myös jää olemaan täällä.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, ymmärrän hyvin, ettet osaa lukea ja vielä vähemmän ymmärrät lukemaasi.

Kertoisitko kaikille mitä eroa on sanoilla- POISTAA/POISTATTAA.

Nuolitettuna kohta jota löpslöps ei ymmärtänyt: "Huvittavaa, rudgelöpslöps ====>>>poistattaa<<<==== hänelle annetun vastauksen."

Ps, jo julkaistua viestiä en edes minä pysty muokkaan, eli ymmärrän hyvin, että ymmärrys lakiin ja sen lukemiseen on kateissa, nickittömillä kirjoiteltuissa, että nicknamed.

Lue lisää

Kun et ymmärrä tavallistakaan tekstiä oikein, niin miten sitten edes lakitekstiäkään ja onhan se kyllä jo huomattukkin.

On se kyllä sinulla tietämättömyys huipussaan.

Miksi sitten edes kommentoit, pidätkö väärässä olemisesta sitten niin kovasti?