Millaiset kokemukset teillä on 70-luvun Puolalan Yhteislyseosta ?
Puolalan Yhteislyseo kauan sitten
Anonyymi
191381
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ei kehumista.
Opettajat olivat reiluja, mutta oppilaat puhehaluttomia tosikkoja.
Kävin keskikoulun eräässä pikkukaupungissa, mutta kun isä rakensi omakotitalon Turkuun, niin 70-luvulla menin lukioon Puolalan Yhteislyseoon. Opettajat olivat vaativaisia, mutta asiallisia. Oppilaille en anna kehumista. Kun aikaisemmassa koulussa, siis pikkukaupungin keskikoulussa, olin hyvän esiintyjän maineessa, niin
lukiossa luokkamme pojat yrittivät väkisin tehdä minusta puhumattoman, introvertin nyhverön. ( Eivät onneksi onnistuneet siinä, hähhäähhää ! ) Ja luokan tytöt olivat tylsä ilme naamalla, jos sanoin jotain hauskaa. Silloin tuli mieleen, että onko heillä aivotoimintaa ollenkaan... Monilla oli se asenne, että muualta tullut ei saisi puhua yhtään sanaa.
Koulun pihalla ei juuri kukaan jutellut. Kaiken ääliömäisyyden huippu oli, kun erään muun luokan kolmen pojanreppanan ryhmä kulki ohitseni, ja yksi heistä tuumasi: "Tyhmä jätkä tuo __________." Siis mainitsi sukunimeni, siis joku juoruilija oli kertonut sen hänelle. - Ihmettelin ! Miten minun "tyhmyydestäni" voi tietää tyyppi, joka ei koskaan ole jutellut kanssani ????? !!!!! - Joo, en ehkä kovin "tyhmä" liene, koska kirjoitin ylioppilaaksi 18-vuotiaana, ja olen menestynyt elämässäni hienosti.
Puolalan Yhteislyseosta on löytänyt yhtään kaveria, mutta kun lähdin opiskelemaan monen sadan kilometrin päähän, niin siellä tutustuin moniin kivoihin ihmisiin.
Ystäväpiirissäni on mukavia ihmisiä, sekä mies- että naispuolisia.
Mitä tästä opimme ? Ainakin sen, että kannattaa laajentaa näkökulmia, ja mennä riittävän kauas Turusta.
Sorry, tuli kirjoitusvirhe. Kuudenneksi alimman rivin kolmas sana pitää olla: en. (Ei siis on.)
No niin, nyt varmaan olen tyhmä, niin tyhmä, että kärpäsetkin pelästyvät...
Olisit sanonut sille , joka sanoi sinua tyhmäksi: "Hei, jos haluat tehdä tuttavuutta, niin tule rohkeasti juttelemaan !" --Sillä konstilla olisit saanut turkulaisessa tosikkokodissa kasvaneen
tyypin hämmästymään. (Olikohan se tyyppi surkeassa kodissa kasvanut ?)
70-luvun lopulla opiskelin tuossa koulussa. Perheen kanssa muutimme Turkuun 1976.
Turkulaiset nuoret olivat mukavia, sain heti paljon kavereita, nimenomaan tuosta koulusta, ja meillä oli mahtava luokkahenki. Aina maanantaiaamuisin juttelimme viikonlopun bileistä, hauskoja ja noloja tapauksia sattui viikonloppuisin yhdelle jos toiselle, ei niistä sen enempää. Oikeastaan hiukan myöhemmin koulun pihalle muodostui viiden hengen porukka jossa sain olla mukana.'
Tuon populan kanssa juttelimme elokuvista, musiikista ja urheilusta. Muutaman kerran kävimme porukalla elokuvissa ja ainakin kerran kupittaalla tepsin jäkismatsissa.
Joskus muistelen kaiholla noita aikoja ja Turkua, hyvä oli nuoren siellä elää ja koulukaverit, en teitä ikinä unohda, tervehdys vaan jos joku nyt itsensä tunnisti. Vaikka maailma aikanaan muualle vei, niin Turku on aina sija sydämessäni se oli nuoruuteni.
Erilaisia näkökulmia havaittavissa. Joinakin vuosina ehkä ollut fiksua porukkaa, joinakin vuosina taas vähemmän miellyttävää porukkaa.
Yleensäkin 70-luku on ollut jotenkin ankeaa aikaa.
Yksi outous oli siellä koulussa. Oppilaat eivät tunneilla viitanneet, elleivät olleet 100-prosenttisen varmoja, että vastaus on oikein. Siellä oli sitä asennetta, etä väärän vastauksen antaminen olisi hirmuisen noloa.
Juu joo kun sinne oli kasaantunut niitä, joilla oli korostunut tarve näyttää älykkyyttään.
Kävin lukiota siinä "melkein vastapäätä". TSYK:iä, joka sattuneesta syystä, oli 1970-luvulla uudelleennimetty "Tuureporin Lukioksi".
Vaan se teidän Puolalan lukionne sai pitää nimensä.
Puolalan Yhteislyseossa oli joskus hauskaa - joskus taas ei.
Juu - oli siellä muutamia reiluja / huumorintajuisia, mutta oli myös niitä, jotka pihalla töllöttivät minua tyhmä ilme naamallaan, mutta eivät vahingossakaan tullut juttelemaan.
Jännää, miten joidenkin mielestä muut ovat tyhmiä kun eivät tule juttelemaan. Varmaan ne muut ajattelivat sitten samaa sinusta: tyhmä ilme naamalla, eikä tule juttelemaan.
Itselläni oli kyllä PYL:ssä kavereita, ja muutamien kanssa ollaan läheisiä ystäviä vieläkin, 46 vuotta myöhemmin. Opettajista en monestakaan pitänyt, muutama hyvä persoona sentään oli.
70-luvulla koulukuri oli tiukkaa, tunneilla sai avata suunsa vain kysyttäessa, jolloin piti myös nousta seisomaan. Kun opettaja tuli luokkaan, piti kaikkien seistä asennossa. Aamuisin oli aamurukoukset ja virret, tosin 70-luvun loppupuolella siirryttiin rennompiin aamunavauksiin. Opettajia teititeltiin, muistan vieläkin raivokohtauksen jonka luokanvalvoja sai, kun joku erehtyi sinuttelemaan. Opettajat saivat myös siihen aikaan vapaasti simputtaa, josta nähtiin ikävä seuraus vuonna 1981.
Kenestä et pitänyt, ja ketä arvostit ?
Hyvät muistot. Aloitin 1956 ja lopetin 1965. Monet opettajat olivat persoonallisuuksia, jonka kaltaisia ei enää ole.
Ja kaikki olivat valkoisia ja rasisteja.
Minäkin aloitin 1956 ja lopetin 1965. Ehkä olimme samalla luokalla. Opettajista Erkki Pärkkä vaikutti eniten ja myönteisimmin myöhempään elämääni. Opettajissa oli vielä silloin todellisia persoonallisuuksia.
Höh, mikä ihmeen rasistinen kommentti tuo nyt oli?