kyllästyttää jo nykyään käydä täällä palstalla (no itsepä käyn :D). Ja olen mä valmis luovuttaan jos niin pitää. Kyllä mä sen tiedän, että mua jotenkin vieläkin alkaa kuumottaan pienestä vilahduksestakin. Mutta tämän kautta nyt on turha tehdä mitään analyysejä mistään vaikka välillä tuntuu ettei se nyt minusta. Se yksi pikku viestikäinen mun on vielä tehtävä ja ei tätä nyt voi enää kauaa pitkittää.
Et arvaa miten
Anonyymi
3<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Oikein!
Mullakin tuntuu, että kirjoitan kaiken nyt ulos. Vastentahtoisesti mutta pakotettuna. Ja sitten loppu kirjoitus. Häntä en unohda ennenkuin aika tai hän hoitaa homma.
En tiedä kenelle tämä on, mutta kaikki mahdollisuudet meni jo vuosia sitten. Kaikki "tuhottiin" monta kertaa ja sen lisäksi käsittämätön määrä ihmisiä ns. auttamassa. Sen kaiken olisi pitänyt loppua viimeistään kaksi ja puoli vuotta sitten. Sen jälkeinen aika on ollut aivan liikaa. Kaikki se rikkoi lopullisesti!