Onko objektiivin tarkenuspiste aina sama? Pimeällä tarkentaminen on vaikeaa ja siihen kuluu paljon aikaa. Onko tarkentsminen mahdollista suorittaa jo valoisan aikaan ja laittaa tarkennusrenkaaseen joku merkki? Nyt olen joutunut tarkentamaan tähtiin ja joskus on etuala, puut jne olleet vähän epätarkkoja. Aina ei taskunlampun valo riitä valaisemaan kaukdna olevaa puuta tmv. Lisäksi on vähän huono näkökin. Kertokaa vinkkinne! :)
Tarkentamisesta asiaa
Anonyymi
18
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Hyvälaatuisen objektiivin on sama, kunhan opettelee tarkentamaan aina samasta suunnasta. Jonkin verran välystä on aina.
Tarkennusrenkaan voi teipataan myös kiinni. Ainakin tähtikuvaajat käyttävät tuota kikkaa. - Anonyymi
Yksi vinkki olisi käyttää manuaalitarkennusta ja suurennettua näyttökuvaa.
- Anonyymi
Periaatteessa kyllä, mutta monissa nykyaikaisissa automaattitarkenteisissa optiikoissa tarkennusrengas ei ole mekaanisessa yhteydessä tarkennusmekanismiin ja rengas menee "päälle" vain kun manuaalitarkennus on kytkettynä*. Sellaiseen en luottaisi samassa mitassa kuin vanhanaikaiseen konstruktioon jossa tarkennusrengas on koko ajan kiinni linssijärjestelmässä. Mokomassa automaattitarkennusoptiikassa ei tarkennusrengasta edes kannata teipata kiinni jos aikoo käyttää välillä automaattitarkennusta tai edes kytkeä virtoja pois kamerasta (yhteys tarkennusrenkaan ja tarkennusjärjestelmän välillä katkeaa kun sähköt häviää).
Jos on jonkinlaisesta maisemakuvauksesta kysymys niin kyllähän terävyysaluetta on jonkin verran käytössä (paitsi erittäin isovalovoimaisella optiikalla täydellä aukolla), eli tarkennuksen osuminen aivan justiinsa ei ole kriittistä. Siksi toisekseen voihan sitä tarkennusta haarukoida sinnä missä valotustakin; ottaa puolisen tusinaa kuvaa ja siirtää tarkennusta himpun verran kuvien välillä ja valkkaa sitten editissä niistä parhaan.
Kysyjä ei kerro millainen kamera/optiikka on käytössä, joten nämä vain yleisluontoisina aatoksina. Jos on moderni digikamera jonka voi manuaalitarkentaa, niin vaikea kuvitella tilannetta jossa ei takanäytöltä voisi tarkennusta varmistaa, käyttäen näytön suurennusta.
Jos kuvaa isovalovoimaisella optiikalla täydellä aukolla, niin lähistöllä olevia puita ja tähtitaivasta ei tietysti voi edes saada yhtä aikaa teräviksi. Pitää himmentää riittävästi. Sitten taas tähdet liikkuvat ehkä liikaa. Kaikkea ei voi saada. - Anonyymi
Tuohon jäi tuo alaviite*tähti jota en selittänyt:
*) tarkennussysteemi on irtikytkettävää mallia siksi, että se olisi mahdollisimman kevyt liikutella = nopeampi tarkennus. Olisi myös ikävää jos tarkennusrengas pyörisi eestaas tarkennuksen aikana.
Jossain ammattivideokameroissa on kolme tarkennusrenkaan asentoa: irtikytketty automaattitarkennusta varten, sähköyhteys manuaalitarkennusta varten normioloissa, kiinteä yhteys tarkennusapulaitteitten kytkemiseksi (focus puller hammasratas/piiskasysteemi) - Anonyymi
Periaatteessa tarkennuspiste voi muuttua lämpölaajenemisen/kutistumisen ansiosta kun objektiivin lämpötila muuttuu. En osaa sanoa mikä on merkittävä lämpötilaero, varmaan riippuu objektiivistakin. Käsitarkenteisissa objektiiveissa on usein tarkennusasteikko joka helpottaa tarkennusta ja voihan niitä merkkejä tehdä itsekin. Joissain uusissa objektiiveissa on sähköinen tarkennusrengas jolloin merkeistä ei juuri ole hyötyä koska tarkennus ei ole lineaarinen ja renkaan asento voi muuttua kameran ollessa suljettu jolloin itse tarkennus ei muutu.
Nyt pitää kuitenkin ymmärtää että kaikki ei voi olla aina ihan terävää. Pitää päättää mikä kuvassa on se oleellinen asia, puut, tähdet vai joku muu asia ja tarkentaa sen mukaan. Tarkennusetäisyyden lisäksi vaikuttaa myös aukko ja pölttoväli. Pitkillä valotusajoilla tulee kuviin myös helposti liike-epäterävyyttä. Täkanäyttö voi auttaa tarkentamisessa ja siinä voi yleensä zoomatakkin.
https://www.cambridgeincolour.com/tutorials/dof-calculator.htm
https://www.cambridgeincolour.com/tutorials/hyperfocal-distance.htm#calculator- Anonyymi
Ainakin kaukoputkissa lämpötilan vaikutus putken optisiin ominaisuuksiin on niin merkittävä, että kerrotaan tästä yksityskohtia laitteen teknisissä tiediossa, ainakin parempien laitteiden kohdalla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ainakin kaukoputkissa lämpötilan vaikutus putken optisiin ominaisuuksiin on niin merkittävä, että kerrotaan tästä yksityskohtia laitteen teknisissä tiediossa, ainakin parempien laitteiden kohdalla.
Joissakin objektiiveissa tarkennusrengas kääntyy äärettömän yli jolloin tarkennuksen saa aina tai lähes aina kohdilleen. Huvittuneena olen lukenut testejä joissa asiaa on pidetty huonona puolena. Ehkäpä lämpimissä maissa ongelmaan ei törmää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joissakin objektiiveissa tarkennusrengas kääntyy äärettömän yli jolloin tarkennuksen saa aina tai lähes aina kohdilleen. Huvittuneena olen lukenut testejä joissa asiaa on pidetty huonona puolena. Ehkäpä lämpimissä maissa ongelmaan ei törmää.
Yli äärettömään tarkentuminen pidentää lyhintä tarkennusetäisyyttä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yli äärettömään tarkentuminen pidentää lyhintä tarkennusetäisyyttä.
Onko tietoa miten se ääretön määritellään?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko tietoa miten se ääretön määritellään?
Äärettömän kaukana olevasta pisteestä valonsäteet tulevat yhdensuuntaisina.
Objetiivin polttoväli määritellään äärettömään tarkennettuna, eli siihen tulee vain yhdensuuntaisia säteitä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Äärettömän kaukana olevasta pisteestä valonsäteet tulevat yhdensuuntaisina.
Objetiivin polttoväli määritellään äärettömään tarkennettuna, eli siihen tulee vain yhdensuuntaisia säteitä.Mutta miten kaukana se ääretön on? Vaikuttaako polttoväli tai aukko? Käytännössähän esim. ultralaajan voi tarkentaa äärettömään tähtikuvausta varten esim kaukana olevasta katuvalosta, mikä nyt ei varsinaisesti ole missään äärettömän kaukana.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta miten kaukana se ääretön on? Vaikuttaako polttoväli tai aukko? Käytännössähän esim. ultralaajan voi tarkentaa äärettömään tähtikuvausta varten esim kaukana olevasta katuvalosta, mikä nyt ei varsinaisesti ole missään äärettömän kaukana.
Tässä käsote ääretön ei tarkoita metrejä vaan tiettyä linssien sijaintia objektiivin säädössä. Eli linssejä tai osaa niistä ei voi siirtää lähemmäksi kuvatasoa. Eikä kauimmat kohteet kuvautuisi terävänä vaikka se olisi tehty mahdolliseksi.
Täällä pallon pinnalla äärettömän kaukana on tietysti pallon vastakkaisella puolella. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta miten kaukana se ääretön on? Vaikuttaako polttoväli tai aukko? Käytännössähän esim. ultralaajan voi tarkentaa äärettömään tähtikuvausta varten esim kaukana olevasta katuvalosta, mikä nyt ei varsinaisesti ole missään äärettömän kaukana.
Riittävän kaukana.
Otetaan esimerkki: tarkennetaan joku kohtuullisen laajakulmainen optiikka (vaikka 35mm) viiteenkymmeneen metriin. Äärettömän kaukana (käytännössä tähdet ja kuu) olevat kohteet toistuvat silloin aivan yhtä terävinä kuin silloin, kun optiikka olisi tarkennettu äärettömään. Tämä siksi, että optiikan piirtokyvyllä ja kennon terävyydellä niilläkin on joku raja, eli riittää että tarkennus on näitten rajojen sisällä. Vertailun vuoksi: jos jotain kappaletta mitataan sentin tarkkuudella, ei esineen mittojen muuttaminen mikrometrin verran vaikuta mittaustulokseen.
Terävyysalue, joka on tosin sopimuksenvarainen asia eikä "totuus", vaikuttaa myös siihen, miten tarkkaan tarkennus pitää tehdä jotta sillä olisi jotain näkyvää vaikutusta. Laajakulmainen optiikka ja pieni aukko sallivat varsin paljon tarkennusklappia, pitkä polttoväli ja suuri aukko vaatii että tarkennus on jämptimmin kohdallaan. Tätä varten ne terävyysaluetaulukot ja optiikan terävyysaluemerkinnät ovat olemassa.
Tämä kaiken pitäisi tietysti olla ihan peruskauraa valokuvauksen ja optiikan kanssa puuhasteleville. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Riittävän kaukana.
Otetaan esimerkki: tarkennetaan joku kohtuullisen laajakulmainen optiikka (vaikka 35mm) viiteenkymmeneen metriin. Äärettömän kaukana (käytännössä tähdet ja kuu) olevat kohteet toistuvat silloin aivan yhtä terävinä kuin silloin, kun optiikka olisi tarkennettu äärettömään. Tämä siksi, että optiikan piirtokyvyllä ja kennon terävyydellä niilläkin on joku raja, eli riittää että tarkennus on näitten rajojen sisällä. Vertailun vuoksi: jos jotain kappaletta mitataan sentin tarkkuudella, ei esineen mittojen muuttaminen mikrometrin verran vaikuta mittaustulokseen.
Terävyysalue, joka on tosin sopimuksenvarainen asia eikä "totuus", vaikuttaa myös siihen, miten tarkkaan tarkennus pitää tehdä jotta sillä olisi jotain näkyvää vaikutusta. Laajakulmainen optiikka ja pieni aukko sallivat varsin paljon tarkennusklappia, pitkä polttoväli ja suuri aukko vaatii että tarkennus on jämptimmin kohdallaan. Tätä varten ne terävyysaluetaulukot ja optiikan terävyysaluemerkinnät ovat olemassa.
Tämä kaiken pitäisi tietysti olla ihan peruskauraa valokuvauksen ja optiikan kanssa puuhasteleville.Kauraakin on monen laista ja monessa muodossa. Sinällään tämä ääretön on mielenkiintoinen kysymys koska siihen vaikuttaa polttoväli sekä aukko eikä siis ole mikään vakiomitta. Lisäksi terävyyteen ja terävyysalueeseen vaikuttaa kuvan koko ja tarkasteluetäisyys. Objektiivien etäisyysmerkintöjä ja hyperfokaalisia asteikkoja voidaan pitää vain viitteellisinä eikä niitä edes voi lukea kovin tarkasti. Ikävä kyllä on myös sellaisia objektiiveja joissa ei ole minkäänlaisia etäisyysmerkintöjä.
Laajakulma pienellä aukolla on helppo tarkentaa maisemakuvissa kuten sanoit. Suurella aukolla äärettömään tarkentaminen on taas hankalampi asia. Toleranssia ei samaan tapaan ole kuin pienellä aukolla. Tähtikuvauksessa tämä on olennaista jotta tähdet olisivat mahdollisimman pistemäisiä. Tähän löytyy aväline jonka voi askarrella vaikka itse:
https://en.wikipedia.org/wiki/Bahtinov_mask - Anonyymi
> Periaatteessa tarkennuspiste voi muuttua lämpölaajenemisen/kutistumisen ansiosta kun objektiivin lämpötila muuttuu
Objektiivin lämpöjaajeneminen on aika vähäistä, mutta ilman tiheys ja sen myötä taitekerroin lasi/ilma -rajapinnoissa vaihtelee.
Valitettavan yleistä on sekin, ettei objektiivissa ole lainkaan etäisyysasteikkoa tai asteikko on niin epämääräinen, ettei hienot ehdotukset hyperfokaalisen tarkennusetäisyyden laskemisesta (esim. 50 m) ja asettelusta objektiiviin toimi lainkaan.
Zoomeissa pitäisi periaatteessa tarkennusetäisyyden pysyä saman polttovälistä riippumattaa. Vaan onnistuuko ihan täydelleen... onhan sitä olemassa myös ns. varifocal objektiiveja, mitkä pitää tarkentaa uudelleen polttoväliä muutettaessa. Zoominkin kanssa voi ongelmia odottaa ainakin, jos tarkennetaan laajakulmapäässä, missä terävyysalue on laajempi, ja valitaan sen jälkeen pidempi polttoväli -> osa kohteista lipsuu terävyysalueen ulkopuolelle.
- Anonyymi
Oma versio hyperfokaalisen etäisyyden laskennasta
H = f^2 / an, jossa H on hyperfokaalinen etäisyys metreinä, f on polttoväli milleinä, a on aukkoarvo (esim. 5,6 tai 8) ja n on kyseisen kamerasysteemin normaalipolttoväli.
Näin kinokoolle tulisi 50-millisen objektiivin H-arvoksi 50 / a.
Syvyysterävyyttä näyttäisi olevan suunnilleen etäisyydeltä H/2 äärettömään asti silloin, kun tarkennetaan hyperfokaaliselle etäisyydelle. - Anonyymi
Kuvaatko tähtiä, vain etualan puita?
Pääkohteeseen pitää aina tarkentaa, kaikkea ei saa kuitenkaan teräväksi, varsinkaan hämärässä.
Miten tarkasti objektiivi tarkentaa riippuu objektiivin ja rungon laadusta.
Manuaalitarkennus on aina varmin, kun aika tilanteessa riittää.- Anonyymi
Syväterävyyttä voi lisätä ottamalla useamman kuvan jotka on tarkennettu eri etäisyyksille ja yhdistää kuvat kuvankäsittelyssä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1031575
Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.781214- 881137
- 1391046
Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt580995Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras1987Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih8902- 20890
Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum9734Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida8680