Maapallollahan on ilmatila jossa on myös hengityksessä tarvittavaa happea.
Kaikilla planeetoillahan ei vissiin ole ilmatilassa hengityksessä tarvittavaa happea.
Mitkä asiat vaikuttavat siihen että happea ei ole jokaisella planeetalla?
Planeettojen ilma
Anonyymi
20
<50
Vastaukset
Käytännössä ainoa keino, millä planeetan kaasukehään saadaan pidemmäksi aikaa enemmän kuin jäämiä hapesta on elämä, Maapallon olosuhteissa kasvikunta.
Happi on erittäin reaktiivista, yhtyen nopeasti muihin alkuaineisiin muodostaen yhdisteitä. Happea ei kaasukehässä ole, mikäli jokin ei jatkuvasti tuota sitä lisää. Mitään pitkäaikaista tehokasta keinoa ylläpitää runsaasti happea kaasukehässä ei tiedetä kuin yhteyttäminen.- Anonyymi
Kollimaattori, TIEDE lehden palstaltako kävit tarinasi kopioimassa, näytti olevan samanlaisia lauseita, se nyt on ainakin varmaa ettet itse noista asioista mitään tiedä. Ihmisenkakaran pätemisen tarve pistää omimaan toisten kirjoitukset, viittaamatta lähteeseen. Kollimaattorin pitää oppia kunnioittamaan parempiaan.
- Anonyymi
Lähes jokaisella planeetalla on happea. Kuunkin pinnalla on happea. 43 rosenttia pinnan marteriaalista on happea ja lisää tulee maasta.
- Anonyymi
Tarvitaan sopiva planeetta ns. elämänvyöhykkeellä, planeetan pinnalla riittävästi pysyvää vettä, maa-alueita ja tarpeeksi rauhallinen tähti.
Mielenkiintoinen pohdinta on, pitääkö myös olla maapallon kaltainen kuukiertolainen vakauttamassa oloja ja myös sopivasti hämmentämässä. - Anonyymi
Voi elämää olla tietysti ilmankin happea kaasukehässä.
Totta kai voi niin päin, mutta vapaata happea ei käytännössä voi olla ilman elämää.
Jaa, mites biologian kannalta, mitä siitä tiedämme? Taitaa olla niin, että omamme kaltaista elämää ei pysty syntymään, jos ilmakehässä (ja meressä) on vapaata happea. Miettikääpä sitä. ; )- Anonyymi
Kollimaattori kirjoitti:
Totta kai voi niin päin, mutta vapaata happea ei käytännössä voi olla ilman elämää.
Jaa, mites biologian kannalta, mitä siitä tiedämme? Taitaa olla niin, että omamme kaltaista elämää ei pysty syntymään, jos ilmakehässä (ja meressä) on vapaata happea. Miettikääpä sitä. ; )Päinvastoin, kaltaistamme elämää ei olisi jos kaasukehässämme ei olisi vapaata happea. Kivessä olevaa happea kun on vaikea hengittää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Päinvastoin, kaltaistamme elämää ei olisi jos kaasukehässämme ei olisi vapaata happea. Kivessä olevaa happea kun on vaikea hengittää.
Kollimaattori viittasi fotosynteesiin, jossa vettä ja hiilidioksidia muuntuu valon avustamana sokeriksi ja hapeksi. Elämällä on ollut rooli ilmakehän hapen tuotannossa, joskin ei hapen valmistamisessa vaan sen irrottelussa ja pilkkomisessa irti eri yhdisteistä.
Alkuelämä ei happea kaivannut. Eikä ilmassa olevaa happea kaikki tarvitse vieläkään.
- Anonyymi
Happi on peräisin tähtien fuusioreaktioista ja supernovista.
Ilmassa on 21% happea. Se on aika iso osuus, jos vertaa avaruudesta löytyvään määrään (sitä on todella harvassa, vaikka hapen pitäisi olla yleisimpiä alkuaineita). Harvinaisuus johtunee siitä, että happi on herkkä reagoimaan. Siitä syystä se on sitoutunut monilla eri tavoilla kemiallisesti ja pölyyn kuten esim. vedeksi (eli käytännössä jääksi).
Jotta kaasukehä syntyy, kaasujen lisäksi on hyvä olla vetovoimaa ja magneettikenttä. Lukittuminen tähteen lienee kaasukehälle pahasta.
On myös hyvä olla välimatkaa tähteen.- Anonyymi
Esittämäsi 21 % on aika ylimalkainen arvo. Tämä on sitä paitsi tilanne maapallolla juuri nyt, happipitoisuuden tiedetään vaihdelleen ja olleen joskus huomattavan paljon suurempikin.
"Sitoutunut pölyyn kuten esim. vedeksi"...sitoutunut pölyyn vedeksi? Ilmakehässämme on happea juuri siksi, että elämän fotosynteesi on sen sinne tuottanut ja tuottaa edelleen valtavia määriä.
Tieteen tiedossa ei fotosynteesin lisäksi ole mitään muuta prosessia, jolla planeetan kaasukehään saataisiin tuotettua ja ylläpidettyä näin suurta volyymiä vapaata happea.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Esittämäsi 21 % on aika ylimalkainen arvo. Tämä on sitä paitsi tilanne maapallolla juuri nyt, happipitoisuuden tiedetään vaihdelleen ja olleen joskus huomattavan paljon suurempikin.
"Sitoutunut pölyyn kuten esim. vedeksi"...sitoutunut pölyyn vedeksi?Pahoittelen epätarkkuutta.
Kuivasta ilmasta mitattu hapen määrä on tällä hetkellä n. 20,9%. Ilmassa on muita aineita tuhansia. Muista aineista suurin on typen määrä n. 78,1%, se ja happi jättää lopuille n. 1% osuuden, joten niiden suhteelliset osuudet ovat pienet. Nämä suhdeluvut säilyvät melko tarkasti aina n. 100km korkeuteen saakka.
Sanomasi hapen suhteellisen osuuden määrän vaihtelusta aikojen saatossa pitää paikkansa. Historiallisesti, 4 miljardia vuotta sitten (aina ensimmäisen 2 miljardin vuoden ajan) happea oli ilmakehässä korkeintaan prosentin tuhannesosia. Samaa tasoa, kuin hapen mitattu pitoisuus avaruudessa yleensä.
Happipitoisuuden historiallinen piikki on Permikaudella n. 300 miljoonaa vuotta sitten. Tällöin happipitoisuus oli noin 28% tasolla. Sen jälkeen pudotus noin 15% tasolle Jurakaudella eli dinosaurusten aikaan, ja josta pikkuhiljaa nousua nykytasolle.
Kirjoitusvirheestäkin aiheutui päänvaivaa. Tarkoitus oli todeta, että happea on sitoutunut pölyyn ja erilaisiksi yhdisteiksi, kuten vedeksi ja tyypillisimmin vesijääksi. Muita voi olla esim. typen ja hiilen yhdisteet, mutta niiden osalta tilanne on se, että esim. hiilen oksidien on ajateltu liittyvän elämän esiintymiseen. Tämä ja tieto siitä, että molekyylimuotoinen happi
O2 on todella harvinainen (löydetty vain parista paikasta), laittaa miettimään että mitä erikoista niissä paikoissa on joista sitä on löydetty. Yksi löytöpaikka on Orionin tähtisumu. - Anonyymi
Kollimaattori kirjoitti:
Ilmakehässämme on happea juuri siksi, että elämän fotosynteesi on sen sinne tuottanut ja tuottaa edelleen valtavia määriä.
Tieteen tiedossa ei fotosynteesin lisäksi ole mitään muuta prosessia, jolla planeetan kaasukehään saataisiin tuotettua ja ylläpidettyä näin suurta volyymiä vapaata happea.En nyt muista ulkoa onko cyanobakteereiden prosessi myös nimeltään fotosynteesi, mutta tapa lienee vähintään sukua. Täytyypä virkistää muidtinsa. Mutta kuitenkin eri kuin vihersolujen prosessi. Asiaan liittyy mielenkiintoisia tutkimuksia ihan viimeaikoinakin, jotka ovat tuoneet näkemystä lisää ja samalla myös viitoittaneet ehkä tietä Maan ulkopuolisen elämän etsinnässä. Itseasiassa elämän etsintä on ruokkinut myös elämän syntymän tutkintaa, ja samalla myös varhaisen Maan tapahtumien kulun tutkimusta.
( Linkki: https://www.cell.com/heliyon/fulltext/S2405-8440(17)33629-0?_returnURL=https://linkinghub.elsevier.com/retrieve/pii/S2405844017336290?showall=true )
Toivon, että linkki on toimiva. - Anonyymi
Kollimaattori kirjoitti:
Ilmakehässämme on happea juuri siksi, että elämän fotosynteesi on sen sinne tuottanut ja tuottaa edelleen valtavia määriä.
Tieteen tiedossa ei fotosynteesin lisäksi ole mitään muuta prosessia, jolla planeetan kaasukehään saataisiin tuotettua ja ylläpidettyä näin suurta volyymiä vapaata happea.Itse kuitenkin näytät olevan huonossa hapessa, kun suoria lainauksia verkosta kopioit. Olisi hyvän tavan mukaista aina mainita lähde lainatessaan.
Anonyymi kirjoitti:
Itse kuitenkin näytät olevan huonossa hapessa, kun suoria lainauksia verkosta kopioit. Olisi hyvän tavan mukaista aina mainita lähde lainatessaan.
Lähde olen minä itse, joten en katsonut aiheelliseksi panna viitelähteitä mukaan, etenkin, kun en muista missä kaikissa eri yhteyksissä olen tämän kirjoittanut. ; )
- Anonyymi
Kollimaattori kirjoitti:
Lähde olen minä itse, joten en katsonut aiheelliseksi panna viitelähteitä mukaan, etenkin, kun en muista missä kaikissa eri yhteyksissä olen tämän kirjoittanut. ; )
Mihin kaikkeen kova pätemisen tarve ajaakaan ihmisen?
Anonyymi kirjoitti:
Mihin kaikkeen kova pätemisen tarve ajaakaan ihmisen?
Sinut se ainakin on ajanut arvostelemaan ihmisiä, joiden kirjoituksia et ymmärrä.
- Anonyymi
Palstan vastaus kysymykseen "Mitkä asiat vaikuttavat siihen että happea ei ole jokaisella planeetalla?" käydyn keskustelun perusteella vaikuttaisi olevan: Niissäkin tapauksissa, joissa kaasukehä pystyy planeetan ympärille muodostumaan ja olemaan ylipäätään olemassa, happi kaasukehässä on poikkeus.. Hapen olemassaolo näyttää vaativan jonkinlaisen erityisen prosessin ja mekanismin sitä tuottamaan, koska "luonnostaan" se ei sinne päädy. Prosessi ja mekanismi esim. jonkinlaisen elämänmuodon ylläpitämänä tai tuotoksena, kuten Maapallon tapauksessa. Muutoin happi on yleisimmin kiinni yhdisteissä kuten vesi (sen olomuodoissa) tai kuten tapaus Kuu, jonka pintakerroksen (regoliitti) yleisin alkuaine on happi O jonka osuus n.60%.
- Anonyymi
Happi on se piempi osio mitä hengitämme eli vai 21% on happea, loput typpeä (78%) ja jotain muuta 1% "vitamiineja"!
Tänne kuolisi moni ulkoavaruuden tulokas jos lehtivihreän sympioosi ei heillä toimi...ei tomisi kasvualusta siellä toisaallakaan! Tarkat on rajat milloin systemi toimii itsenäisesti!
Ihminen kuolee 15min. aikana jos pelkkää happea annetaan hengitykseen!...
Happea ja typpeä voi koskettaa ja se painaa meloisesti kun ominaispainot lasketaan.
Kosketuksen saat helpoiten huotomalla kättäsi "ilmaan" eli tunnet kaasun ihollasi.
Autossa ajaessa 100km tai enemmän tunnet sen melkoisella voimalla kun avaat auton ikkunan ja käsi ulos....sakeaa on kaasu mitä hengitetään!
Otsoni kerroskin vain 3m paksua kaasua sisältävä suoja auringon UV ja muilta ongelmilta ihmiseen.On todellakin pienesä tiinni miten elämää on!
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)544336Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu142209- 251724
- 121468
- 231400
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais51278- 91195
- 131126
- 221076
Martinasta kiva haastattelu Iltalehdessä
Hyvän mielen haastattelu ja Martina kauniina ja raikkaan keväisenä kuvissa.2911004