Kertokaahan biologit mikä merkitys kompostoinnilla on? Aiemmassa viestissä eräs nimimerkki piti kaikenlaista jätteiden lajittelua ja kompostointia turhana. Maalaisjärjellä ajateltuna kaiken bioperäisien jätteen polttaminen muun sekajätteen kanssa ei kuulosta kovin hyvältä, olenko vain ennakkoluuloinen?
Kompostoinnista
Tietoa haluava
7544
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
aivan, aina saa tapella ihmisten kanssa aiheesta;
lajitellako vaiko eikö lajitella...hohhoijaa, joten antakaa oikeita vastauksia tänne heti niin loppuu ainainen kinastelu siitä bio-jäteastian turhuudesta/ko..?!
lukaseppa ensin tämä Järvenpään kaupungin toimintamalli.
http://www.jarvenpaa.fi/jarkeva/ohjelma290904.htm
Kotikompostointi on hyvä asia. Kun itse kompostoi niin tietää mitä aineita kompostimulta sisältää ja sitä voi käyttää turvallisin mielin vaikkapa puutarhassa. Samalla säästyy myös jätteiden kuljetuskuluja.
Kaatopaikkojen suurten kompostien ongelma on että sinne kertyy jätettä erittäin monista lähteistä ja komposteista syntyneen mullan käyttö on vaikeampaa. Multa täytyy tutkia jotta siinä ei ole haitallisia aineita ja sittenkin sitä voidaan käyttää korkeintain viherpengeryksiin ym.
Monissa kaatopaikkakomposteissa on ollut myös toimintahäiriöitä ja pahoja hajuhaittoja laajalti ympäristössä.
Kun vielä lisätään lajittelun ja erillaisten jätteiden lisääntyneet kuljetuskulut niin voidaan kysyä onko asiassa järkeä? Kuinka paljon me olemme valmiita maksamaan ylimääräisiä kuluja
kaatopaikkojen komposteista jos siitä aiheutuu vielä lisääntyviä polttoainekuluja ja ympäristöhaittoja?
Meneekö ideologinen kompostointivaatimus ylitse taloudellisten- ja ympäristönsuojeluarvojen?
Polttamalla jätteistä saadaan energiahyöty irti. Jätteiden poltolla voidaan korvata uusiutumattomien polttoaineita käyttöä kuten öljyn ja hiilen.
> Kotikompostointi on hyvä asia. Kun itse
> kompostoi niin tietää mitä aineita kompostimulta
> sisältää ja sitä voi käyttää turvallisin mielin
> vaikkapa puutarhassa. Samalla säästyy myös
> jätteiden kuljetuskuluja.
Tästä olen täysin samaa mieltä.
> Kun vielä lisätään lajittelun ja erillaisten
> jätteiden lisääntyneet kuljetuskulut niin
> voidaan kysyä onko asiassa järkeä? Kuinka paljon
> me olemme valmiita maksamaan ylimääräisiä kuluja
> kaatopaikkojen komposteista jos siitä aiheutuu
> vielä lisääntyviä polttoainekuluja ja
> ympäristöhaittoja?
>
> Meneekö ideologinen kompostointivaatimus ylitse
> taloudellisten- ja ympäristönsuojeluarvojen?
Sama määrä tavaraa sinne kaatopaikalle viedään
riippumatta siitä onko biojäte eroteltu muusta
jätteestä vai ei. Ja lajitteluhan tapahtuu kotona.
Voisitko siis tarkentaa mitä nämä lisääntyvät
lajittelu- ja polttoainekulut ovat?
Jos biojätettä ei erotella sekajätteestä se
mätänee kaatopaikan hapettomissa olosuhteissa ja
tuottaa metaania ja aiheuttaa hajuongelmia (ei
siis pelkästään häiriötilanteissa). Kaatopaikalla
muodostunut metaani on kerättävä talteen, mikä
aiheuttaa lisäkustannuksia.
> Polttamalla jätteistä saadaan energiahyöty irti.
> Jätteiden poltolla voidaan korvata
> uusiutumattomien polttoaineita käyttöä kuten
> öljyn ja hiilen.
Totta, ei vaan liity mitenkään biojätteeseen.
En tiedä poltetaanko Suomessa missään
kotitalouksien sekajätettä (turussa ehkä), mutta
ennen polttoa jäte käy läpi monivaiheisen
murskaus, siivilöinti, magnettierotus, murskaus...
prosessin, joka ei ole ihan ilmainen, ja jossa
erotellaan mm. metallit ja biojäte polttokelpoisen
aineen seasta. Biojäte ei siis koskaan edes pääse
polttolaitoksen tulipesään saakka. Veikkasisin,
että biojätteen polttaminen vain kuluttaa
energiaa koska se sisältää runsaasti kosteutta.
Jokainen varmaan arvaa onko halvempaa erotella
biojäte jo kotona vai myöhemmin kaiken muun moskan
seasta.
Olen käynyt Vaasan stormossenin jätteenkäsittelylaitoksella. Oli todella iso laitos, ja se jätteen erotteluprosessi oli niin uskomattoman iso ja monimutkainen, ettei sitä usko ennenkuin näkee. Helpompaa ja halvempaa olisi todellakin erotella jäte jo kotona. Eroteltu biojäte menee bioreaktoriin, josta saadaan kaasua, jota käytetään mm. paikan päällä ison sähköagrigaatin pyörittämiseen. (olikohan se joku 400kw:n tehoinen)
MOT ohjelmassa maanataina oli esimerkki kuinka jätekuorma kuskattiin lajittelukeskukseen josta eri jätteet kuljetettiin taas eri käyttö ja sijoituspaikkoihin. Systeemejä voi olla erillaisia mutta aina useampi loppukäsittelypaikka lisää ajokilometreja sekä työvaiheita.
Yksinkertaisempana esimerkkinä oli Tukholma jossa kaikki palava-, biologinen- ja sekajäte ajettiin suoraan polttolaitokseen jossa polton jälkeen eroteltiin tuhkasta metalliesineet pois. Energia saatiin talteen ja kulut halvemmat kuin Suomessa.
Biojätteen kosteus ei ole merkittävä ongelma sekajätteen polttoprosessissa. Kuumuus haihduttaa veden pois eikä energiahäviö ole merkittävä. Metsäteollisuuskin poltetaan märkää puuta ja sahanpurua, tilastojen mukaan sellutehtaat tuottavat suuren määrän energia omaan käyttönsä ollen energiaomavaraisia. Kun lämpötila on tarpeeksi korkea märkä puu ja biojäte palaa hyvin.
> MOT ohjelmassa...
No nyt selkis mistä tämä suitsutus on peräisin.
Haluat siis, että kaikki jäte heitettäisiin
lajittelemattomana suoraan polttouuniin. Asia
selvä. Kuitenkin nykyinen tilanne Suomessa on
toinen ja tässä tilanteessa kotitalouksissa
syntyvän biojätteen lajittelu ei ole turhaa.
Tässä olisi muuten selostus jätteiden
energiakäytöstä.
www.tekes.fi/julkaisut/jateener.pdf
Sivulla 98 kuva 55 on kuvaaja, josta näkyy, että
jätepolttoaineen valmistuskustannukset
massapolttolaitoksella ovat puolta pienemmät kuin
syntypaikkalajiteltua REF:iä käyttävillä
laitoksilla. Mutta kun mukaan lasketaan
käyttökustannukset (mm. savukaasujen puhdistus)
niin massapolttolaitos osoittautuu kalliimmaksi.
> Biojätteen kosteus ei ole merkittävä ongelma
> sekajätteen polttoprosessissa. Kuumuus
> haihduttaa veden pois eikä energiahäviö ole
> merkittävä.
Just joo. Vai ei tarvita veden haihduttamiseen
merkittävästi energiaa. Lisäksi haihtuminen
tapahtuu tulipesässä korkeassa lämpötilassa eikä
hukkalämmöllä.
> Metsäteollisuuskin poltetaan märkää
> puuta ja sahanpurua, tilastojen mukaan
> sellutehtaat tuottavat suuren määrän energia
> omaan käyttönsä ollen energiaomavaraisia.
Teollisuuden tärkeimmät puuperäiset polttoaineet
ovat mustalipeä, kuorimurske ja sahanpuru. Ennen
polttoa mustalipeä on kuivattava
monivaihehaihdutuksella matalapainehöyryn
avulla, jolloin kuiva-ainetaso nosusee alle
20%:sta 80%:iin.
Kuoresta ja mustalipeästä saadaan tuotettua
lämpöä ylimäärin sellutehtaan tarpeisiin nähden
mutta sähköntarvetta näillä ei saada katettua.
> Kun lämpötila on tarpeeksi korkea märkä puu ja
> biojäte palaa hyvin.
Varmaan palavatkin, mutta ne tosiaan tarvitsevat
sitä lämpöä, joka on tuotettava jollakin
paremman lämpöarvon omaavalla polttoaineella.
Jätteen seassa oleva biojäte laskee polttoaineen
lämpöarvoa, eli sama määrä polttoainetta tuottaa
vähemmän energiaa. Tarkoittaa sitä, että saman
energiamäärän tuottamiseksi on kuskattava
enemmän jätettä polttolaitokseen ja sieltä pois
tuhkana.
Toisaalta jätteenpolttolaitosten tarkoitus ei
aina olekaan energian tuottaminen vaan ainostaan
jätteen polttaminen. Tässä pohditaan miten
polttolaitos saadaan nielemään enemmän jätettä
ilman, että joudutaan kasvattamaan laitoksen
energiantuotantokykyä.
www.turku.fi/ah/kh/1996/1014028x/167.htm