jos saisit tietää kaivattusi kärsivän tunteidensäätelyn vaikeudesta? Jonka hän siis tiedostaa ja yrittää hoitaa sitä puolta itsestään. Mutta stressitilanteissa tulee välillä esiin. Olisiko täysin töön off?
Miten suhtautuisit,
Anonyymi
35<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Miksi olisi.. kaikilla on heikloudet. On vain hyvä tietää ajoissa.
Miten tämä ilmenisi esim arkisissa tilanteissa?
Mitä tuo siis käytännössä tarkoittaa? Saa raivareita vai jotain ylitse vuotavia hellyyden puuskia?
Ainakin jos kertoo tästä puolestaan, niin taatusti helpottaa suhtautumista.
Tunteet ja mielentilat voivat vaihdella. Ja siihen ei aina kovin paljon pysty vaikuttamaan itse. Eri ihmisten kanssa tulee eri tavoin esille. Mutta aina läheisissä ihmissuhteissa jotenkin tulee jossain vaiheessa esille negatiivisestikin. Voi tulla suututtua vähän överisti ja sanottua vähän niin, että myöhemmin kaduttaa. Stressi ja väsymyksen aste vaikuttaa olennaisesti. Kyllä tulee hellyydet ja itkutkin överisti. Ja romahdukset. Mutta voivat mennä hyvin nopeastikin ohi. Riippuu hiukan tilanteesta. Joskus jää päälle. Itse haluaisin aina riitatilanteet sopia jotenkin, aina kaikkien kanssa se ei vaan onnistu. Tunteiden säätely opetellaan yleensä lapsuudessa, aina se ei vaan jotenkaan ole mahdollista, tai onnistu. Vastaus oli kahdelle ekalle kysyjälle.
Kyllähän asian tiedostaminen ja työstö ja siitä puhuminen tosiaan lisää varmasti kummasti ymmärrystä. Jos asenne olisi tyyliin "mä nyt vaan on tällainen tempperamenttinen", niin ei varmaan kauaa jaksais....
Tuleeko tämä esiin muuallakin kuin parisuhteissa?
Tulee. Kaikkialla missä on ihmisiä.. Enemmän tai vähemmän.
Varmaan tuosta olisi hyvä mainita niille kenelle pystyy. Tai ainakin ekan raivarin jälkeen kertoa mistä kyse, ettei ihmiset turhaan ala välttelemään, jos pitävät hankalana tms.
Ilmeneekö se aina pahasti sanomisena ja esim suuttumisena vai onko myös muunlaista negatiivista käyttäytymistä?
Vaikka alentavaa tai välinpitämätöntä tai jotain muuta?
Arvostan tunteikasta naista.
En ihmettelisi, mutta itse olen hyvin väsynyt kaikkeen "säätämiseen", että en jaksa ihmisiä ehkä moneen vuoteen. Ilman työtä olen masentunut eikä millään ole mitään väliä.
Olen herkkä nainen. En kestäisi raivohullua miestä jota joutuisi pelkäämään
Samoin ajattelen itsekin.
rauhallisena naisena, raivohullun kanssa ei kyllä suhteeseen ehkä pystyis, riippuu käykö ongelmansa takia, mikäli ongelmaksi asti mennyt, niin esim. terapiassa asian suhteen.
No tuo raivohullu nyt ei mielestäni itseäni kuvaa. Nuorempana olin ehkä hieman "hurjempi" ja joskus humalassa ärsytettynä. En juurikaan edes juo tänä päivänä.
Vakava ongelma on! Ehkä myös väkivaltaista käytöstä yms.?
No ei, jollei ole itselleni uhkaava tilanne. Minä kerroin ongelmani, mutta mikäs sinulla on?
Ei mitään ongelmia! Kykenen myös hillitsemään käytöstäni, vaikka siltä ei ehkä monen mielestä vaikuta? Johtuu siitä että olen ideologisrsti pyrkinyt pois kiltin naisen roolista. Oikeustajuni on vahva siksi puutun monesti asioihin joihin "alistetut" eivät puutu! 21.46
Olen ekstrovertti ja empatiakykyäkin löytyy.
Minua ei ole kasvatetettu auktoriteettiuskoiseksi ja kulttuuri ,josta olen lähtöisin suosii suorapuheisuutta ei itsensävähättelyä.
Itkuherkkyys, ollut aivan lapsesta asti, liian hallitseva, stressi lisää. että näin. Nuku hyvin, arvaan.
Ei olisi täysin turn off. Kiinnostais toki tietää kuinka järisyttäviä nämä stressitilanteen tunnesäätelyn ongelmat olisi... käytäntö sitten näyttäis että jaksaako niitä ja onko todella kyse siitä että hän työstää niitä.
Niinpä.
Joopa joo. Riippuu tilanteesta ja ihan siitä mistä roikkuu.
On hän joskus menettänyt malttinsa minun mielestäni mitättömän asian takia. Ja tunnin päästä oli itse aurinkoisuus... Minä taas masennun raskaasti asioista, jotka eivät suurimpaan osaan ihmisistä vaikuta mitenkään. Ristinsä kullakin, ja tylsäähän se olisi, jos kaikki olisivat samanlaisia.
Ite olet. Et tunne koko immeistä. Muuta ku hölötät vaa.
Mistäs tiedät, vaikka tuntisikin?
Tää ei todellakaan oo multa. Ei ole tunteidensäätelyn vaikeuksia. En ole mitenkään epävakaa ihminen.
Ja tämä oli nuorelta naiselta. Mutta eipä tällä väliä, ei hän minua halua.
Aikuisuuteen kuuluu osata käsitellä tunteita terveellä ja rakentavalla tavalla. Jos aikuinen ihminen ei osaa käsitellä tunteitaan rakentavasti ja kanavoida negatiivisia tunteita terveellä tavalla, siitä seuraa ongelmia ihmissuhteissa. Mielestäni on ok olla vaikka temperamenttinen ja näyttää tunteensa. En silti pidä siitä, että minun niskaan liikaa kaadetaan sellaista, mikä ei minulle kuuluu. Toki osaan aikuisena ihmisenä ottaa vastaan myös suuttumista ja tiettyyn rajaan asti katsoa negatiivisten tunteiden purkautumista niin kauan kuin sillä ei vahingoiteta minua henkisesti tai fyysisesti tai mitenkään muutenkaan.
En pidä impulsiivisista ihmisistä ylipäätään, joilla on ongelmia tunteiden käsittelyssä ja kanavoinnissa tai itsehillinnässä. En haluaisi lähisuhteeseen sellaisen ihmisen kanssa, joka ei ota vastuuta itsestään, tunteistaan, tunteiden käsittelystä rakentavalla tavalla tai negatiivisista teoistaan suhteessa muihin, johon kyvyttömyys käsitellä tunteita voi pahimmillaan johtaa. Temperamenttinen ja intohimoinen ihminen on asia erikseen ja tarkoittaakin eri asioita.
Jos oma impulsiivisuus aiheuttaa tai on aiheuttanut pahoja ongelmia lähisuhteissa, voi ihan rehellisesti miettiä, onko parisuhde sitten hyvä asia sinun kohdalla ja että stressaako se lähisuhde liikaa.
Samaa mieltä . Usein näistä ongelmista kärsivät esittävät uhri, ei heitä halua elämäänsä terve onkin heidän mielestään tunnekylmä ja empatiakyvytön. 21.46
Tunteiden käsittely ja tunteiden säätelykyky ovat kaksi ihan eri asiaa... T. Ap
Molemmat tärkeitä taitoja!
Niin ilman muuta onkin. Miten muutoin tuo säätelykyvyttömyys ilmenee kuin suuttumisena?
Joskus tulee tunteet vasta jälkijunassa, vaikka tilanne on jo ohi. Siis en osaa/uskalla reagoida aina ajankohtaisesti. Epävarmuus tuo häpeän tunteen pintaan. Jos koen, että minua arvostellaan, en aina hyökkää, voin myös vetäytyä kuoreeni. Joskus voin mennä paniikkiin, jos jokin tilanne nostaa paljon hallitsemattomia tunteita pintaan.
Yritän opetella tunteideni hyväksymistä, sellaisina kuin ne tulevat. Voin valita, miten reagoin tunteisiini, vaikken niitä pystykään kontrolloimaan. Meditaatiota ja rentoutusharjoituksia käytän myös apuna.
Joskus on tilanne päässyt niin pahaksi, että voin olla tunnemyllerryksessä yksin pitkään ja aika sekaisin. Sen jälkeen on todella huono, ahdistunut ja väsynyt olo jonkun aikaa.
Ei tällä mitään vaikeuksia ole. Menköön jokainen itseensä. Aikansa kun vit... aan suotta jokainen alkaa saamaan tarpeekseen.