Hämeenlinnan kouluasiat saavat valtakunnallista julkisuutta tänään Hesarin kahden täyden aukeaman avoimia oppimisymäristöjä käsittelevässä artikkelisssa. Koulukaupungin maine on mennyt ja lopullisesti pilattu. Jutussa kerrotaan kahdesta H-linnan peruskoulusta, jotka on viime vuosien aikana "uudistettu" siirtymällä avoimiin oppimisympäristöihin, joissa ei ole luokkahuoneita, ei väliseiniä, ei pulpetteja, vaan on avoimet tilat, lasiseiniä, lattialla erilaisia sohvia jne ja, jossa kaikki äänet kuuluvat. Jutussa mainitaan kolme virkamiestä, jotka ovat ideoitaan myyneet ainakin opetushallitukselle isolla rahalla. Mainitaan myös H-linna seminaarinkoulun case ja asianomainen ylin virkamies, jonka esteellisyys on tutkinnassa. On erikoista, kuinka kahden kaupunginjohtajan johtamassa H-linnassa kouluasiat on onnistuttu tunaroimaan.
Avoimet oppimisympäristöt
Anonyymi
33395
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Nummen koulun tapauksessa käyttäjät elikkä opettajat suljettiin pois suunnittelusta koska noh nämä nyt ei varsinaisesti ole mitään arkkitehtejä. Päättäjistä kuitenkin suunnitteluraatiin kelpasivat nekin joilla jopa opettajankoulutus oli jänyt kesken. Ei mikään arkkitehti siis sekään.
Kyllä konsultit, markut ja björnwahlroosit sen paremmin tietääkin mitä joku rahvas tarvitsee.
Suomalainen peruskoulu, jossa oli luokat, oppilailla omat pulpetit, rauhalliset oppitunnut, joissa opetus ja oppiminen tapahtuu rauhallisessa ympäristössä, saavutti hyviä tuloksia. Monia vuosia oltiin kansainvälisen Pisa vertailu kärkimaita. Nyt sijoituksia on menetetty. Oppiminen on heikentynyt. Luultavasti yksi, ellei pääsyy ovat nämä avoimet oppimisympäristöt, ilmiöoppiminen ja muu huu..haa unelmahöttö, jota erilaiset "asiantuntijat" jopa heidän esteellisyydestään huolimatta ovat onnistuneet myymään opetushallitukselle, kunnille ja kauoungeille. Kokeneiden opettajien ääntä ei ole kuunneltu, muutoksia on vauhdilla tehty arkkitehtien ja konsulttien kalliiden suunnitekmien mukaan. H-linna tuntuu tässä "uudistustyössä" olleen edelläkävijä. Tulokset alvat näkyä.
Hämeenlinna nosti luokkakokoja 20:sta 800:n. Nyt ei piperretä.
Aidosti ja varsinkin avoimesti.
Valeopettajillekin Hämeenlinna on nykyään oivallinen temmellyskenttä
Tämä ei ole pelkästään Hämeenlinnan ongelma vaan opetusministeriön todellisuudesta irtaantuneiden virkamiesten määräysten tulos.
Hirveä moka täällä on tehty. Kärsijöinä ovat HML:n lapset ja nuoret. Mikä kammottava tulevaisuus näillä avoimissa oppimisympäristöissä nuorilla onkaan?
Lisäksi kummastuttaa se ihmeellinen "ilmiöoppiminen". Useita viikkoja tuhlataan kouluvuodesta jonkin "ilmiön" (vesi, avaruus, metsä, lumi, talvi tms.) oppimiseen ja tehdään kokonainen viikko piirustuksia, mainoksia, videoita, näytelmiä, runoja yms. aiheesta oppimatta asiasta yhtään mitään. Mutta kivaahan pitää olla, sählätään ryhmätöitä ja melskataan viikko yhden aiheen ympärillä. Kiitti, alkaa riittää.
Steiner-kouluja käyneiden hörhövisioita.
Hämeenlinnassa nämä avoimet oppimisympäristöt ja ilmiöoppiminen otettiin käyttöön kahdessa "uudistetussa" koulussa ja palautetta on kuulunut pitkin matkaa. Vanhemmat ja opettajat ovat olleet huolissaan. Valitettavasti paikallinen lehti ei ole juuri kirjoittanut, on ollut varovainen, mutta eilisen Hesarin myös nimiä sisältänyt artikkeli kertoi aidon avoimesti, mistä huu..haa hössötyksestä on kysymys. Mitä onkaan jäljellä koulu- ja sivistyskaupunki H-linnan imagosta, kaupungin, jossa aikanaan aloitti maan ensimmäinen suomenkileinen lyseo ja jossa sijaitsi perinteikäs opettajain valmistusseminaari.
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=16&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwiDo8Dev6PnAhVLK5oKHfaUAB4QFjAPegQICRAB&url=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005904023.html&usg=AOvVaw0sutUSCPbxPFdBiVKaVX6M
Mielenkiintoinen artikkeli aiheeseen liittyen
Lainaatko vielä hesarin tunnuksiasi että pystyy tuon mielenkiintoisen myös lukemaan.
Etkö ole raaskinut tilata puoli-ilmaista digilehteä?
itse asiassa ilmaista. :)
Konsultit myyneet taas huuhaataa sellaiselle taholle jonka osaaminen tai oma koulutus on merkantin tasoa?
Ei missään opetushallituksen ohjeissa tai opetussuunnitelmassa ohjeisteta rakentamaan väliseinättömiä, avoimia oppimisympäristöjä. Onko kunnissa käsitetty väärin vai onko Rimpelän firma keksinyt ohjeet omasta (pölkky)päästään. Pieleen on mennyt aika monessa kunnassa. Palattaisiinko vanhaan?
Lukekaa myös ko. artikkeliin liittyvät palautteet tämän päivän Hesarin (28.1.) mielipidepalstalta. Järkeviä kannanottoja. Esimerkiksi siitä, miten turvallisuusohjeistusta pystytään noudattamaan avoimessa oppimisympäristössä. Ohjeissa käsketään mm. sulkemaan luokan ovi mahdollisen koulusurmaajan uhatessa. Milläs sen oven suljet, kun ei sellaista ole.
Nummen koulu on koulun irvikuva. Kaikki siellä kärsivät, niin opettajat kuin oppilaatkin. Joukkopako on tulossa.
Ovat tilaajajohtajan, myöhemmin strategiajohtajan aikaansaannoksia mukana Finnish Education Group'n ohjeistus, joista ohjeista Hml kaupunki ja sen sivistysvaliokunta on riemumielellä maksanut isot summat
Miksi jonkun Groupin ohjeistusta pitäisi noudattaa? Eikö maalaisjärki riittäisi?
Tavastehusissa sellaisesta maalitetaan.
Taulutelkkaripolitiikka Kiinan tyyliinkö meilläkin, tuosta voisit tarkentaa.
Derkkulit voivat valaista.
Ulkomaita myöten ihmetellään nyt suomaista koulu-uudistusta, vaikka vanha opetussuunnitelma ja luokkaopetus tuotti erinomaisia tuloksia. Uudistajat eivät kuuntele kasvatustieteilijöitä, psykologeja ym. viisaita. Avoin oppimisympäristö muka valmentaa tulevaan työelämään ja työpaikkojen avokonttoreihin, joita moni työntekijä vihaa sydämensä pohjasta. Sitä paitsi ei niissä konttoreissakaan maata pitkin lattioita tai löhötä säkkituoleissa läppärit polvella eikä juoksennella ympäriinsä paikasta toiseen melskaten ja häiriten muita.
Pitikö Hämeenlinnan olla ensimmäisiä näiden avoimien oppimisympäristöjen ja ilmiöoppimisen käyttöön ottajia. Eikös ne alkaneet Tuomelan uudistetulla koululla muutama vuosi sitten ja nyt myöhemmin Nummella. Tuon Hesarin jutun ansiosta kaupunkimme on saanut kyllä paljon ei-positiivista julkisuutta. Hämeenlinnasta ensin vietiin pois seminaari ja tilalle jäi kaupungille kalliiksi tullut ja tuleva seminaarin koulu siihen liittyvine erikoisine kuvioineen ja sitten kaksi muuta koulua näine ihmeellisine avoimine oppimisympäristöieen. Mikä kaupungin taho näissä kuvioissa on ollut liikkeelle paneva ehdottaja ja päättäjä. Mikä rooli on tilaajajohtajalla, nykyisellä strategiajohtajalla. Entä asianomaisella valiokunnalla ja sen pj'lla, sekä tietysti molemmilla kaupunginjohtajilla ynnä kaupunginhallituksella ja sen pj'lla. Johtajia riittää. Minkä tahon ja kenen ehdotuksesta tällaisia todella ihmellisiä opetusmetodeja on otettu käyttöön ja niitä varten erikoisia koulutiloja rakennettu. Kysymyksiä riittää. Toivottavati HäSa jatkaa siitä, mihin Hesari jutussaan jäi ja kertoo kaupunklaisille tyhjentävästi, miten asioissa on edetty. Jos jokin opetusmetodi havaitaan epäonnistuneeksi, siitä on välittömästi luovuttava enempien vahinkojen estämiseksi ja palattava vanhaan koettuun ja hyviä Pisa-tuloksia tuottaneeseen metodiin.
Me useimmat opettajat olemme kurkkua myöten täynnä näitä avoimia oppimisympäristöjä. Enkä joku aloitteleva nuori opettaja vielä jaksaa tätä hullunmyllyä, mutta vanhemmista opettajista moni haikailee eläkevuosia tai yrittää keksiä muuta tekemistä viimeisiksi työvuosikseen. Olemme tosi turhautuneita.
Oppilaat kärsivät, kun eivät pysty keskittymään. Kokeitakaan ei aina saa tehdä rauhassa ja kaikilla tunneilla eivät edes kuule opettajan puhetta, tosin kaikki eivät edes halua kuunnella, mutta voisivat antaa opinhaluisille työrauhan.
Toisinajattelu on rasismia.
Opettajien kanssa olen samaa mieltä tilojen epäsopivuudesta ja mitä olen kuullut oppilailta niin on aika vaikeata keskittyä metelissä kokeisiin ja monen vanhemman mukaan aspergerlapset ei
ollenkaan pysty olemaan niissä tiloissa. Kuka korvaa ja maksaa monen nuoren pieleen menneet opinnot? Rimpeläkö?
Rimpelä firmoineen vastuuseen!
Kyseessä on virhe, ei rikos.
Tänään perjantaina 21 helmikuuta TV1'ssä Sannikan ohjelma klo 20 avoimista oppimsympäristöistä, ilmiöoppimisesta ja incluusiosta ynnä muista peruskoulun uudistuksista, joita täällä Hml'ssa on eturintamassa otettu käyttöön ilmeisesti ainakin kahdessa koulussa.
Seinien asentaminen jälkikäteen on varmaan taas ihan tuottoisaa joilleki "hyville markuille"eli ei tää nynniin huonosti menny kuiteskaan. Savijoet & kumpp. jälkiviisaana esittää
Luokkakokoja piti pienentää, kun hämeenlinnassa oli suurimmat luokkakoot ja vähiten oppitunteja ja tässä on tulos. 800 oppilasta yhdessä luokassa. Tirsk