Mikä silloin ratkaisuksi?
http://itsemurha.net/
http://itsemurha.net/
Masennuslääkkeet eivät aina toimi!
Anonyymi
2552
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Olen nähnyt -90 luvulta lähtien satoja potilaita jotka ovat sairastuneet enemmän nykyisistä SSRI sekä SNRI masennuslääkkeistä, on tullut diabetesta, sydäntauteja ja masennuksen pahenemista sekä eliniän lyhentymisiä ja erilaisia hermosto oireita sekä pakkoliikkeitä.
Ikävää seurattavaa tämä niinsanottu masennuslääke (myrkytys) hoito suomessa.
Kas kun näiden lääkkeiden syöjät eivät ole tajunneet lopettaa niiden syöntiä.
Näihin lääkkeisiin jää koukkuun todella helposti ja kun yrittää vierottautua niistä, se ei sitten olekaan ihan niin yksinkertaista kuin moni lääkkeetön kuvittelee. Pahojen vieroitusoireiden vuoksi jotka ovat varsin ikäviä, jotkut ei pääse irti näistä lääkkeistä vaan joutuvat jatkamaan lääkkeitä ja kärsimään haitat. Monikin vierottautuu vuosien aikana, pienentämällä annostaan pala palalta, murustamalla tablettia ja pääsevät jopa kokonaan eroon näistä myrkyistä.
Varsin katalia nämä lääkkeet kaikkinensa, näitähän kutsuttiin aikanaan onnellisuuspillereiksi.
Kaikki ei halua eristyä kotiinsa pelkäämään, että joku puhuu tai pitää sanoa päivää jollekkin. Mene sinä uimahyppääjien palstalle kertomaan typeriä juttujasi.
Onko asiallinen varoittaminen mielestäsi "typerä juttu"?
Ei siellä ole taidettu tehdä mitään tilastollisia tutkimuksia satojen potilaiden elinikien pituudesta. Asiallisen varoittelun sijaan kyse lienee lääkevastaisesta trollauksesta, jota eräs taho jaksaa pitää yllä.
En huomannut kommenteissa mitään erityistä 'lääkevastaisuutta'. Mielestäni ihan asiallisia kannanottoja aineisiin liittyvistä vaaroista, jotka kannattaa ottaa huomioon, kun pohtii käytön aloittamista tai jatkamista.
Lobotomiaa suositellaan sähköyhtiöissä!
Mutta ei ole uskottavaa, että eliniän lyhentymisen voisi käytännössä havaita. Mistä voi tietää, miten pitkään ihminen olisi elänyt ilman lääkkeitä? Siksi yllä kirjoitettu viesti ei ole uskottava, vaan valheellinen yritys edistää tämän yhden agendaa.
"tilastollisia tutkimuksia satojen potilaiden elinikien pituudesta."
Juuri näitä tutkimuksia on paljon tehty. Puolueettomat - siis ei lääketehtaiden rahoittamat - ja huolellisesti tehdyt seurantatutkimukset ovat toistuvasti osoittaneet, että masennuslääkkeiden ja muidenkin psyykenlääkkeiden pitkäaikaiskäyttö johtaa eliniän lyhenemiseen jopa 10-20 vuotta. Haittavaikutusten fysiologiset mekanismitkin on selvitetty.
YLE MOT - Masentavat lääkkeet
https://www.youtube.com/watch?v=sd0IW_MqJvA
Aku Kopakkala Masennus - suuri serotoniinihuijaus
https://www.youtube.com/watch?v=1aBcJvHEoqs
Masentuneesta lääkeriippuvaiseksi
https://madinfinland.org/masentuneesta-laakeriippuvaiseksi/
Nimenomaan tilastollisella tutkimuksella sellaisen vaikutuksen voi mahdollisesti havaita. Yllä väitettiin epäuskottavasti, että sen voisi havaita henkilökohtaisin kokemuksin. Se ei ole mahdollista, ellei tiedä jostakin, miten pitkään lääkkeitä käyttäneet ihmiset olisivat ilman lääkkeitä eläneet.
Asia on hieman hankala keskustella, koska päätelmät riippuvat siitä mitä eliniän lyhentymisellä tarkoitetaan. Ovatko esimerkiksi itsemurhat mukana vai tarkoitetaanko sitä, että esimerkiksi sydän pettää tai vastaavaa muuta fyysistä vikaa, joka johtaa kuolemaan. Itsemurhahan on sananmukaisesti itse aiheutettu eli oma päätös toisin kuin esimerkiksi sydänkohtaus, joka ei ole tahdonalainen tapahtuma.
En ole hirveän syvällisesti perehtynyt asiaan, mutta lienee selvää, että esimerkiksi neuroleptit merkittävästi lyhentävän elinikää aiheuttamalla muun muassa erilaisia metabolisia sotkuja, diabetesta sekä nostavat sydänkohtauksen riskiä. Myös SSRI/SNRI/...-aineet (aka "masennuslääkkeet") nostavat sydänkohtauksen riskiä ja sekoittavat elinmistön normaalitoimintoja. Olisi jopa ihme, jos ne _eivät_ lyhentäisi elinikää isossa otoksessa ja merkittävästikin.
Jos taas asiaa ajatellaan itsemurhien näkökulmasta niin asia on enemmän kysymysmerkin alla. SSRI-aineiden tiedetään kuitenkin lisäävän itsemurhia plaseboon verrattuna tutkimusten perusteella, joten isossa mittakaavassa näin varmastikin on. Kaikkia itsemurhia ei välttämättä osata yhdistää aikaisempaan SSRI/SNRI/...-aineiden käyttöön, jos käytön lopettamisesta on jo paljon aikaa. Ko. aineiden tiedetään aiheuttavan pysyviä aivovaurioita, joiden kanssa ihmiset eivät välttämättä halua elää. Kuitenkin voidaan spekuloida aina myös toisin päin, että joku olisi tappanut itsensä ilman, että hän olisi aloittanut omasta tahdostaan käyttämään ko. aineita. Ihan validia spekulointia, mutta siltikin vain spekulointia. Totuutta on mahdotonta tietää, sillä monet ihmiset muuttavan mielensä itsemurhasta tunnetusti aivan siinä viime hetkellä.
Yleisesti vielä haluan todeta, että alhaiset itsemurhaluvut eivät ole itseisarvo vaan meidän pitäisi ymmärtää, että he jotka eivät halua enää elää ovat oikeutettuja päättämään oman elämänsä eikä kenelläkään ole oikeutta siihen väkivalloin puuttua. Monesti kuulee ihmisten puhuvan niin, että itsemurha olisi kategorisesti paha asia, että itsermurhat pitää estää ja tarvittaessa voimakeinoin.
Masennus on varmasti myrkkyä eliniänodotteelle, kun ihmiset ovat esimerkiksi muita alttiimpia päihteiden väärinkäytölle, saati että jaksaisivat liikkua tai syödä suositusten mukaan. Täytyy olla melkoinen tehtävä suodattaa tilastollisesti tuollaisten muuttujien vaikutus pois ja saada esiin lääkkeiden mahdollinen osuus kuolleisuuteen.
Kokeellisessa tutkimuksessa olisi tietysti mahdollista valita satunnaisesti suuri joukko ihmisiä, joiden mielenterveysongelmia ei hoidettaisi lääkkeillä ollenkaan. Sitten heidän eliniänodotettaan voitaisiin verrata lääkkeille hoidettuihin. Ei varmaan kannata pidättää hengitystä odotellessaan, että sellaisen tutkimuksen näkisi.
Toki huonoilla elintavoilla (roskaruoka, vähän liikunta, vähäinen ja huono uni) on vaikutusta elinikään, mutta se on sitten ihan eri asia kuin mikä SSRI-aineiden vaikutus elinikään on. Kaikki ovat joskus masentuneita/surullisia elämässä. Eittämättä silloin tulee monen ahmittua vaikkapa suklaata tai hampurilaisia, mutta ei se merkittävää pahaa aiheuta ellei elintavat ole jatkuvasti tuollaiset.
Tuollaisia tutkimuksia, jossa seurataan samanlaisen joukon elämänlaatua ja työkykyisyyttä on olemassa ja ne kaikki osoittavat, että henkilöt jotka eivät käytä noita aineita ovat tyytyväisempiä elämäänsä sekä työkykyisempia (useampi myös konkreettisesti töissä). Niistä tutkimuksista ei julkisesti puhuta, koska tuloksilla olisi huono vaikutus psykiatrian julkisuuskuvaan sekä lääketeollisuuden näkökulmasta tuotemyyntiin. Jos olet kiinnostunut lukemaan noista tutkimuksista niin youtubesta löytyy Robert Whitakerin esitelmiä aiheesta vaikka muille jakaa. Asiaa käsitellään myös hänen kirjassaan Anatomy of an Epidemic.
Käytän näitä noin ziljoona kertaa mielummin kuin olen masentunut. Palataan sitten asiaan kun olette niin masentuneita ja ahdistuneita, että ette pääse sängystä ylös ja ette jaksa mennä vaikkapa suihkuun. Muiden on turha sössöttää mitään.
Mielestäni jokainen päättäkööt itse käyttääkö aineita vai ei. Ketään ei saa pakottaa käyttämään eikä pakottaa olemaan käyttämättä. Sen jälkeen tulee toivomus siitä, että käyttämään ryhtyvä olisi perillä käyttöön liittyvistä riskeistä. Se harvoin toteutuu. Toisaalta voi kysyä, mikä on aineita suosittelevan vastuu ja toisaalta ottavan omalla vastuulla ottaa selvää vaikutuksista ennen käytön aloittamista.
"Sössötän" sen verran, että kerron, että terapia, vertaisryhmät ja muu psykososiaalinen tuki auttaa masennuksesta selviämisessä useimpien mielestä enemmän kuin lääkkeet.
Sopivaa tukea vaan ei ole tarjolla riittävästi eikä kaikille. Se on p*** juttu.
Maailma on väärin; et sinä.
Voimia kuitenkin:)
Olisi kiva kuulla jonkun mömmöillä parantuneen kommentti.
En tarkoita näitä, jotka ovat muuttuneet mömmöillä sen verran toisenlaisiksi, että selviävät jotenkuten elämästään.
Mitä tarkoitat parantuneella? Että ovat tyytyväinen elämäänsä? Vai että on työkykyinen? Vai molempia? Vai mitä?
Molempia. Ehkäpä vielä sitäkin, että hyväksyisi jossain määrin sen, että shit happens -kaikille, mutta joillekin enemmän.
Että ei suostuisi uhriutumaan.
Sanon vaikka itse tällä hetkellä keikun sen uhriutumisen ämpärin reunalla.
No sellaisia henkilöitä joiden elämänlaatu ja työkykyisyys olisi pitkässä juoksussa parantunut SSRI-aineiden käytöstä on hyvin vähän. Suuri osa nykyisistä ja entisistä käyttäjistä on työkyvyttömiä, osa työkyvyttömyyseläkkeelle. Tällöin elämänlaatukaan tuskin kovin hääppöistä on. Itse asiassa sitäkin on tutkittu ja elämänlaatukin heille on usein aikaisempaan heikompi. Kaikki todistaa sen puolesta, että on viisaampaa käsitellä elämän vastoinkäymiset keskustellen ilman aineita. Usein kuultu väite, että parhaiten ihmiset saataisiin työkykyisiksi ja elämänlaatuaan kohotettua yhdistämällä keskusteluapu ja aineiden käyttö on kukkua. Suuressa otannassa parhaat tulokset saavuttavat he, jotka jättävät nuo napit käyttämättä. Näin siis myös tutkimusten perusteella. Ihmisiä käytännössä pahoinpidellään kemiallisesti eläkkeelle ja heikompaan elämänlaatuun. Hyötyjiä ovat psykiatrinen instituutio sekä teollisuus.
Eliniän lyhenemistä psyykenlääkkeiden (koskee siis useimpia psyykenlääkkeitä) selitetään joskus elintavoilla. Yksi syy, miksi elintavat ovat usein niin huonot lääkkeiden käyttäjillä, on että masennuslääkkeet ja neuroleptit estävät mielihyvää tuottavien hermovälittäjäaineiden toimintaa. Siten ne asiat, jotka normaalisti tuottavat mielihyvää, eivät sitä tuota, ainakaan siinä määrin. Liikunnasta ei saa iloa, tupakka ei tunnu rentouttavan ym. Lääkkeidenkäyttäjät sanovatkin, että esim. röökiä pitää vetää kaksinkertainen määrä jotta saisi siitä saman olon kuin ennen sai.
Elinikää lyhentävät kuitenkin myös hyvinkin suorat lääkkeiden käytön haittavaikutukset, kuten kilpirauhasongelmat, maksa- ja sydänsairaudet, Useimmilla psyykenlääkkeillä on sydämen toimintaa hIdastava vaikutus, esim. johtuminen estyy, QT- väli pitenee. Tämä johtaa osalla potilaista äkkikuolemaan. Joissakin lääkkeissä ongelma on suurempi kuin toisissa, ja esim. Leponexia käyttäviä testataan sen vuoksi. Muissakin lääkkeissä tapahtuu tutkitusti samaa, ja niiden yhteiskäyttö (mikä on hyvin yleistä) pahentaa tilannetta, kun jokainen lääke osaltaan heikentää sydämen toimintaa. Tästä riskistä eivät lääkärit yleensä piittaa lääkkeitä määrätessään.
Kun pitkäaikainen "psyykepotilas" yllättäen kuolee, vaikka olisi nuorehko, hoikka ja muuten terve ihminen (tiedän erään sellaisen tapauksen) asiaa ei välttämättä tutkita. Kirjoitetaan vain, että luonnollinen kuolema. Niin kuin nuori liikunnallinen ihminen yhtäkkiä kuolisi sydänkohtaukseen kesken kotitöitään, kuten tuntemalleni henkilölle kävi. Hänelle oli määrätty ainakin parin vuoden ajan useampaa psyykenlääkettä päällekkäin, vaihtelevasti milloin mitäkin yhdistelmää neurolepteja, bentsoja ja masennuslääkkeitä.
On varmasti totta, että masennuslääkkeistä koettu hyöty perustuu paljolti niiden tunteita turruttavaan vaikutukseen. Voi olla ihan tervetullutta, jos on jatkuvasti ihan hirveän tuskainen olo, että ei välillä tunnekaan paljon mitään. Mutta sellainen lääke on laillinen huume, ja siitä turrutuksesta saattaa joutua maksamaan terveydellään.
Tuo tupakan (nikotiinin) vaikutuksen muutos SSRI-aineiden vaikutuksesta on hyvä huomio. Sen takia noita aineita käyttävät joutuvat ottamaan useampia alkoholiannoksiakin, jotta saavat tavoittelemansa hyvänolon tunteen. Siinä missä aikaisemmin yhdestä kahteen annosta riitti, pitää nyt ottaa 4-6 annosta samaan tilaan päästäkseen. Väitän tätä myös selittäväksi tekijäksi sille minkä takia monen SSRI-aineita käyttävän alkoholin kulutus alkaa nousemaan käytön alkaessa.
Hyvä myös nuo muut huomiosi, kuten QT-ajan muutokset. Noista yhtäkkisistä sydänkohtauksistahan on ollut melko paljonkin juttua, tosin ei valtavirtamediassa. Se on tabuaihe niin kuin niin moni asia psykiatristen aineiden kohdalla. Hyvä, kun edes vieroitusoireitakaan tunnustetaan, kuten A-studion "Masennuslääkkeiden riskit"-jutusta sai huomata. Psykiatrian ammattikunta pyrkii peittämään todellisuuden mahdollisimman pitkään. Pientä tunnustusta täytynee heille työstään antaa, sillä ovat tähän mennessä pärjänneet varsin hyvin. Rahalla ja vallalla kykenevät ohjailemaan ihmisten ajattelua varsin tehokkaasti ja edelleen, 30 vuotta aineiden markkinoille tulon jälkeen, ihmisten tietämys ja ymmärrys aineista on olematonta ja parhaimmillaankin kovin vähäistä.
Piileekö masennuksen taustalla testosteronivaje? Ärtymys, huonontunut muisti, väsymys, keskittymisvaikeudet… Testosteronivaje voi aiheuttaa masennuksen kaltaisia oireita. Masennus ja testosteronivaje ovat kuitenkin kaksi eri ja erilaista hoitoa vaativaa asiaa, ja siksi on tärkeää selvittää, kummasta on kyse.
https://www.mieskuntoon.fi/artikkelit/piileeko-masennuksen-taustalla-testosteronivaje/