Hei, onko kenelläkään kokemusta seuraavasta: Meillä on 1,5 vuotias voimakastahtoinen kollipoika minun ja mieheni ainoana kullannuppuna, joulun jälkeen meille muutti tämän pojan isäpappa huostaanoton seurauksena(lue huono kohtelu). Pienen, siis yllättävän pienen ajan kuluttua heistä tuli ihan hyviä kavereita, nukutaankin jo vierekkäin ja ulkoillaan kimpassa valjaissa, pientä kisailua iltaisin tyyliin matot kasaan ym. En ole vielä edes nähnyt kunnon yhteenottoa. Ja nuoremman kanssa pyritään leikkimään ja viettämään aikaa kuten ennenkin, etuja ei ole viety eikä uusia kieltoja asetettu. Siis ongelma on se, kun nuorempi on alusta asti pyrkinyt syömään myös toisen ruoat. Siis hotkii ihan älyttömällä kiireellä oman ruokansa, ja työntyy sen syötyään väkisin toisen kupille, joka luovuttaa paikkansa heti. Hän on muutenkin sellainen haaveilija, että voi istuskella ja haistella nenä pystyssä maailman tuoksuja ennen kuin edes tulee syömään. En ole nähnyt ennen tällaista kissaa joka syö itsensä liian täyteen, kun meidän aikaisemmat kisut on syöneet kun nälättää ja palanneet kupille myöhemmin. Eikä ruokaa anneta liian vähän. Ei tämä pikkuinen ennen hotkinut, vasta kun vaari muutti taloon. Ja viime kesänä muuten kun meillä kyläili ystävän kissa perheineen, niin se söi senkin eväät!! Aina ei ole mahdollista jäädä vahtiin, niinpä toinen lihoo ja toinen on aika hoikahkossa kunnossa. Voiko tämä olla jotain toisen kissan taloon muuton aiheuttamaa käytöstä ja mitä ihmettä mä voin tehdä?? Töihin pitää aamuisin lähteä, eikä sitä syömätöntä lautasta viitsis ottaa poiskaan, kun ajattelen että jos se kuitenkin on nälissään ja jo kohta syö, mutta luultavasti nuorempi käyttää tilaisuuden hyväkseen kun ovi kolahtaa lukkoon ja syö nämäkin eväät!!! Vinkkejä kaivataan!!!
voiko tämä olla häiriökäyttäytymistä?
allura
4525
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ootko kokeillu sellasta et laitat ruoan vaik illal ku tuut töistä ni eri huoneisii ja pidät kissat erillää nii kaua enneku ne on syöny...meillä ainaki toimii ku pitää yhdelle kissalle syöttää eri ruokaa ku muille ni pidetää se yks vaik vessas nii kaua et se on syöny...kaikkee kannattaa kokeilla...joku keino varmasti auttaa..
Juu, kuten edellisessä viestissä oli mainittu jo, syötä kissoja erillään. Siis kun ruokailuhetki tulee, kiikuta ahmatti ja ruokakuppi toiseen huoneeseen ja pidä siellä kunnes vanhempi saa syötyä. Meillä uusi tulokas sai arkana jäädä keittiöön syömään, missä raksut ja juomakupit on. Meillä ainakin ahmatti tajusi muutaman päivän jälkeen että ei vessassa ole kiva yksin syödä, ja sen jälkeen on pysynyt aisoissa syömisen suhteen.
Kyse ei ole häiriökäyttäytymisetä. Kissasi on vain ahne. Pidä rokaa jatkuvasti saatavilla jolloin se tajuaa ettei ruoka lopu kesken. Voit laittaa ruokakuppeja eri paikkoihin, kyllä se toinen sitten löytää aina oman ruokailupaikkansa. eikä nuorempi kisu jaksa juosta vahtimassa joka kippoa jatkuvasti. Kissat ovat maistelijoita, eivätkä normaalisti syö kuten koirat (ruokailu kerran päivässä). Kissat syövät kerralla minkä jaksavat ja palaavat sitten ruokakipolle kun nälkä yllättää. Jos nuorempi kisu ei murise tai sähise vanhemmalle ruokaillessaan ei hätää ole. Lisäät vaan ruokaa sitä mukaan kun se vähenee, nuorempi kissa ei itseään todennäköiseti ähkyyn syö..ei kissat ihan niin ahneita ole. Eikä vanhempi kissa nälässä joudu olemaan...kissa ei ole ikinä kuollut täyden ruokakipon viereen..se syö esim. silloin kun nuorempi nukkuu. Ole kärsvällinen..kyllä se siitä.
Meillä tuppas kolmikon kevyin ja ujoin jäämään jalkoihin ruoka-aikoina, joten laitan kuivaruokaa yhteen kuppiin jatkuvasti tarjolle, vettä on siinä vieressä ja yhden hyllyn päällä toinen astia. Naulakon päälle (menee tikapuut) laitoin kuivamuonaa pysyvästi jotta pienintä ei voida yllättää ja häätää sen tahtomatta kupilta ja lisäksi on kahdessa kupissa aamuin illoin purkkiruokaa, sisäelimiä, kalaa tms. Ja kaikki saavat masun täyteen. Voi vaikuttaa työläältä, mutta ei suinkaan ole.
Kannattaa myös kokeilla olisiko sille vanhemmalle olemassa jotain ruokaa, josta se pitää, mutta nuorempi ei, meillä ainakin joka kissalla on omat lempparit....