Useissa Euroopan maissa, esimerkiksi Saksassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa ja Suomessa noin puolet kansasta käy töissä ja toinen puoli ei käy. Työtätekevän kansan puolikkaan tekemän työn hedelmistä elää sitten koko kansa.
Noiden neljän mainitun kansan kesken on suuria eroja siinä, paljonko niissä on asukkaita ja kuinka suuri osa näistä on maahanmuuttajia tai maahanmuuttajien jälkeläisiä. Kuitenkin kaikissa noissa neljässä maassa puolikas kansasta käy töissä ja toinen puoli ei, eli tässä suhteessa ei ole eroa.
Onko Suomessa tilaa?
Verrataanpa vaikka Saksaan. Saksan pinta-ala on noin 10% Suomen pinta-alaa suurempi ja Saksassa asuu yli 80 miljoonaa asukasta. Samalla väestöntiheydellä Suomeen mahtuisi hyvin noin 75 miljoonaa ihmistä. Tilaa on siis yllin kyllin.
Entä huoltosuhde?
Kuvitellaan, että Suomeen tulisi 70 miljoonaa maahanmuuttajaa, ei tietenkään kertaheitolla, vaan sillä tahdilla kuin pystyttäisiin hallitusti ottamaan vastaan eli siinä tahdissa kun pystyttäisiin rakentamaan asuntoja, kouluja, kauppoja, kehittämään tarvittavia muita palveluita, opettamaan maan tavoille jne.
Kuvittelisiko joku tosissaan, että kun Suomeen on tullut 70 miljoonaa maahanmuuttajaa, niin töissä kävisi edelleenkin vain ne 2,5 miljoonaa kantasuomalaista, jotka kävivät töissä ennestäänkin, ja loput 72,5 miljoonaa olisivat työttöminä? Ei tietenkään. Oikeasti tilanne olisi se, että edelleenkin noin puolet kansasta eli noin 37,5 miljoonaa kävisi töissä ja toinen puoli ei.
Kotimainen kulutuskysyntä luo työpaikkoja
Kotimaisen kulutuskysynnän kasvu luo uusia työpaikkoja. Tämän takia esimerkiksi mahdolliset veronkevennykset tulisi suunnata juuri niille tahoille, jotka eivät vielä kuluta sydämensä kyllyydestä, eli köyhille eikä rikkaille, jotka ovat jo maksimoineet kulutuksensa ja käyttävät veronkevennyksensä säästämiseen.
Kun maahan muuttaa lisää porukkaa, se kasvattaa kotimaista kulutuskysyntää ja luo työpaikkoja. Alussa mainittuihin tilastoihin (puolet kansasta käy töissä) nojautuen voidaan arvioida, että kaksi maahanmuuttajaa luovat yhden uuden työpaikan jo pelkällä läsnäolollaan (eli kulutuskysynnällään ja kasvaneella tarpeella asunto- ym- tuotannolle).
Kumpi maahanmuuttaja on toivotumpi, työllistyvä vai ei-työllistyvä?
Jos maahan muuttaa kaksi maahanmuuttajaa, he luovat yhden uuden työpaikan. Jos toinen noista maahanmuuttajista työllistyy ja toinen ei, ei heidän maahanmuutollaan ole vaikutusta täällä ennestään olleiden työllisyyteen.
Jos taas molemmat maahanmuuttajat työllistyvät, niin joku ennestään työssä ollut menettää työpaikkansa. Jos kumpikaan maahanmuuttaja ei työllisty, joku aiemmin työttömänä ollut työllistyy.
Johtopäätös
Maahanmuutolla ei ole mitään tekemistä huoltosuhteen kanssa. Huoltosuhde riippuu täysin muista seikoista.
– – –
P.S. Tämä kirjoitus ei ole kannanotto sen paremmin maahanmuuton puolesta kuin sitä vastaankaan. Halusin vain todeta muutaman tosiseikan tätä aihetta sivuavista teemoista, joista usein levitellään erinäisiä fantasioita.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jannekejo/258455-maahanmuutto-ja-huoltosuhde/
Noiden neljän mainitun kansan kesken on suuria eroja siinä, paljonko niissä on asukkaita ja kuinka suuri osa näistä on maahanmuuttajia tai maahanmuuttajien jälkeläisiä. Kuitenkin kaikissa noissa neljässä maassa puolikas kansasta käy töissä ja toinen puoli ei, eli tässä suhteessa ei ole eroa.
Onko Suomessa tilaa?
Verrataanpa vaikka Saksaan. Saksan pinta-ala on noin 10% Suomen pinta-alaa suurempi ja Saksassa asuu yli 80 miljoonaa asukasta. Samalla väestöntiheydellä Suomeen mahtuisi hyvin noin 75 miljoonaa ihmistä. Tilaa on siis yllin kyllin.
Entä huoltosuhde?
Kuvitellaan, että Suomeen tulisi 70 miljoonaa maahanmuuttajaa, ei tietenkään kertaheitolla, vaan sillä tahdilla kuin pystyttäisiin hallitusti ottamaan vastaan eli siinä tahdissa kun pystyttäisiin rakentamaan asuntoja, kouluja, kauppoja, kehittämään tarvittavia muita palveluita, opettamaan maan tavoille jne.
Kuvittelisiko joku tosissaan, että kun Suomeen on tullut 70 miljoonaa maahanmuuttajaa, niin töissä kävisi edelleenkin vain ne 2,5 miljoonaa kantasuomalaista, jotka kävivät töissä ennestäänkin, ja loput 72,5 miljoonaa olisivat työttöminä? Ei tietenkään. Oikeasti tilanne olisi se, että edelleenkin noin puolet kansasta eli noin 37,5 miljoonaa kävisi töissä ja toinen puoli ei.
Kotimainen kulutuskysyntä luo työpaikkoja
Kotimaisen kulutuskysynnän kasvu luo uusia työpaikkoja. Tämän takia esimerkiksi mahdolliset veronkevennykset tulisi suunnata juuri niille tahoille, jotka eivät vielä kuluta sydämensä kyllyydestä, eli köyhille eikä rikkaille, jotka ovat jo maksimoineet kulutuksensa ja käyttävät veronkevennyksensä säästämiseen.
Kun maahan muuttaa lisää porukkaa, se kasvattaa kotimaista kulutuskysyntää ja luo työpaikkoja. Alussa mainittuihin tilastoihin (puolet kansasta käy töissä) nojautuen voidaan arvioida, että kaksi maahanmuuttajaa luovat yhden uuden työpaikan jo pelkällä läsnäolollaan (eli kulutuskysynnällään ja kasvaneella tarpeella asunto- ym- tuotannolle).
Kumpi maahanmuuttaja on toivotumpi, työllistyvä vai ei-työllistyvä?
Jos maahan muuttaa kaksi maahanmuuttajaa, he luovat yhden uuden työpaikan. Jos toinen noista maahanmuuttajista työllistyy ja toinen ei, ei heidän maahanmuutollaan ole vaikutusta täällä ennestään olleiden työllisyyteen.
Jos taas molemmat maahanmuuttajat työllistyvät, niin joku ennestään työssä ollut menettää työpaikkansa. Jos kumpikaan maahanmuuttaja ei työllisty, joku aiemmin työttömänä ollut työllistyy.
Johtopäätös
Maahanmuutolla ei ole mitään tekemistä huoltosuhteen kanssa. Huoltosuhde riippuu täysin muista seikoista.
– – –
P.S. Tämä kirjoitus ei ole kannanotto sen paremmin maahanmuuton puolesta kuin sitä vastaankaan. Halusin vain todeta muutaman tosiseikan tätä aihetta sivuavista teemoista, joista usein levitellään erinäisiä fantasioita.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jannekejo/258455-maahanmuutto-ja-huoltosuhde/
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.