"Sydän kaipaa rakkautta,yksinäinen ystävää.
Ymmärrystä itsellensä,ikävä kun itkettää.
Tuskan raadellessa rintaa,halajaa se lohdutusta.
Tarttuu kiinni oljenkorteen,kun on sielu sysimusta.Sydän kaipaa ystävää,johon luottaa voisi.Joka hädän hetkellä,sille apuansa soisi.
Kaihon täyttäessä rinnan,sydän katseen kohottaa.
Ehkä tuolla kauempana,toinen sydän odottaa."
Olen 13-vuotias ylä-asteelainen tyttö. Minun elämäni on pelkkää surua,tuskaa,valheita,yksinäisyyttä ym. Vaihdoin paikka kuntaa kn siirryin ylä-asteelle.uus koulu ja uus paikka kunta, tuntui mahottamalta löytää ystäviä ym. ala-asteella en ollut mikään kauheen suosittu, koska olin ujo, mutta ei minua kiusattu sentään.ensinmäisellä luokalla luokalle tuli uus oppilas --> jenni. ei kauvaakaan kun olimme bestikset.viidennen luokan alussa tuli uus oppilas --> heidi ja jenni ja minä tutustuimme heidiin. heidi ei minusta vaikuttanut mukavalta se koko aika töni,haukku muka leikillä ja en minä uskaltanut sanoa mitään heidille. jenni ei puhunut muusta kun heidistä ja olin jennille ilmaa. kaikki välitunnit jenni oli heidin kanssa ja teki pari työt kaksin ym. jennin oli vapaa-ajat aina heidn kanssa. Minulle tuli mieleen aina silloin tällöin itsemurha, koska olin jennille ilmaa,vanhempani olivat juoppoja,minulla ei ollut ystäviä ym. sain kuulla, että muutamme. aloitin ylä-asteen eri kuolussa kuin jenni ja heidi.luulin saavani ystäviä uudesta koulusta/paikka kunnasta, muuta turhaan.en nähnyt kun jenniä hyvällä säkää kerran kahessa viikossa. Jenni ei ollut ala-asteella suosittu. jenniä kiusattiin koko aika. nyt jenni on saanut ylä-asteesta paljon ystäviä ja viihtyy heidän seurassa mialummin kuin minun. samaan aikaan kun vaihdoin paikka kuntaa ja koulua kuoli perheeni koira joka oli ollut minun koko elämäni ajan ja oli minulle tärkeä.
on kulunut vuos koirani kuolemasta ja jenni ei ole minun kanssani paljo yhtään ja vanhempani juovat ja juovat. olen alkanut viillellä itseäni jo jonkin aikaa.
"Veitsi kädessäni.Katselen sitä huumaantuneena.
Pystyisinkö?Sinä sanot, etten pysty.Olet väärässä.
Olet niin helvetin väärässä.Kukaan ei voi tietää kuinka minuun sattuu.Eikö kukaan ajattele, että miltä MINUSTA tuntuu?!Asetan veitsen ranteelleni,
ja kokeilen miltä kylmä teräs tuntuu ihollani.
Viillän ensimmäisen viillon.silmäni kostuvat kyynelistä.Rohkaisen mieleni ja teen uuden viillon,sen syvän, sen joka sattuu oikeasti.
Ajattelen Sinua.Yhdessä me olisimme voineet olla jotain parempaa,jotain suurempaa kuin muut.
Ulkokuoreni hymyilee,sisimpäni itkee.Mutta kukaan ei näe tuskaani.Olisiko tämä elämä elämisen arvoista?En tiedä, mutta ihan vain vittumaisuuttani aion ottaa siitä selvän."
ps: kaikki jotka vaivaitui lukemaan tän niin suuret kiitokset!olisi kiva, että joku löytyisi joka voisi auttaa minua ennen kun menen liian pitkälle koska tarvitsen apua.kiitos myös jos vastaat muuten tähän viestiin :)
Ymmärrystä itsellensä,ikävä kun itkettää.
Tuskan raadellessa rintaa,halajaa se lohdutusta.
Tarttuu kiinni oljenkorteen,kun on sielu sysimusta.Sydän kaipaa ystävää,johon luottaa voisi.Joka hädän hetkellä,sille apuansa soisi.
Kaihon täyttäessä rinnan,sydän katseen kohottaa.
Ehkä tuolla kauempana,toinen sydän odottaa."
Olen 13-vuotias ylä-asteelainen tyttö. Minun elämäni on pelkkää surua,tuskaa,valheita,yksinäisyyttä ym. Vaihdoin paikka kuntaa kn siirryin ylä-asteelle.uus koulu ja uus paikka kunta, tuntui mahottamalta löytää ystäviä ym. ala-asteella en ollut mikään kauheen suosittu, koska olin ujo, mutta ei minua kiusattu sentään.ensinmäisellä luokalla luokalle tuli uus oppilas --> jenni. ei kauvaakaan kun olimme bestikset.viidennen luokan alussa tuli uus oppilas --> heidi ja jenni ja minä tutustuimme heidiin. heidi ei minusta vaikuttanut mukavalta se koko aika töni,haukku muka leikillä ja en minä uskaltanut sanoa mitään heidille. jenni ei puhunut muusta kun heidistä ja olin jennille ilmaa. kaikki välitunnit jenni oli heidin kanssa ja teki pari työt kaksin ym. jennin oli vapaa-ajat aina heidn kanssa. Minulle tuli mieleen aina silloin tällöin itsemurha, koska olin jennille ilmaa,vanhempani olivat juoppoja,minulla ei ollut ystäviä ym. sain kuulla, että muutamme. aloitin ylä-asteen eri kuolussa kuin jenni ja heidi.luulin saavani ystäviä uudesta koulusta/paikka kunnasta, muuta turhaan.en nähnyt kun jenniä hyvällä säkää kerran kahessa viikossa. Jenni ei ollut ala-asteella suosittu. jenniä kiusattiin koko aika. nyt jenni on saanut ylä-asteesta paljon ystäviä ja viihtyy heidän seurassa mialummin kuin minun. samaan aikaan kun vaihdoin paikka kuntaa ja koulua kuoli perheeni koira joka oli ollut minun koko elämäni ajan ja oli minulle tärkeä.
on kulunut vuos koirani kuolemasta ja jenni ei ole minun kanssani paljo yhtään ja vanhempani juovat ja juovat. olen alkanut viillellä itseäni jo jonkin aikaa.
"Veitsi kädessäni.Katselen sitä huumaantuneena.
Pystyisinkö?Sinä sanot, etten pysty.Olet väärässä.
Olet niin helvetin väärässä.Kukaan ei voi tietää kuinka minuun sattuu.Eikö kukaan ajattele, että miltä MINUSTA tuntuu?!Asetan veitsen ranteelleni,
ja kokeilen miltä kylmä teräs tuntuu ihollani.
Viillän ensimmäisen viillon.silmäni kostuvat kyynelistä.Rohkaisen mieleni ja teen uuden viillon,sen syvän, sen joka sattuu oikeasti.
Ajattelen Sinua.Yhdessä me olisimme voineet olla jotain parempaa,jotain suurempaa kuin muut.
Ulkokuoreni hymyilee,sisimpäni itkee.Mutta kukaan ei näe tuskaani.Olisiko tämä elämä elämisen arvoista?En tiedä, mutta ihan vain vittumaisuuttani aion ottaa siitä selvän."
ps: kaikki jotka vaivaitui lukemaan tän niin suuret kiitokset!olisi kiva, että joku löytyisi joka voisi auttaa minua ennen kun menen liian pitkälle koska tarvitsen apua.kiitos myös jos vastaat muuten tähän viestiin :)
Vastaukset 21
Vanhimmat
vitun ärsyttäviä teini vuodatuksia .. mee psykiatrille , sul on vakava sairaus. Nimittäin jatkuva säälin hakeminen ja itsesäälissä pyöriminen. Ryhdistäydy ny, ei kukaa pakota sua viiltelee eikä se auta paskaakaa. Se on susta itestäs kiinni saatko sä kavereita vai et. Se on susta kiinni mitä muut ajattelee susta. Sulje suusi silloin kun ei ole tärkeää sanottavaa.
vittuako sä tiiät?! aina ei TODELLAKAAN ole itestä kiinni mitä toiset ajattelee tai onko sulla kamuja! toi sun viesti on just tollasta kiusaajan paskaa! sä itte tarviit hoitoo ja pahasti...
No sullahan (...) se olikin paljon ja tosi tärkeää sanottavaa, oikein rakentava teksti... ja näytät paljonkin tietävän asioista...!
Ketjun aloittajalle vastaan alemmas...
"ps: kaikki jotka vaivaitui lukemaan tän niin suuret kiitokset!olisi kiva, että joku löytyisi joka voisi auttaa minua ennen kun menen liian pitkälle koska tarvitsen apua.kiitos myös jos vastaat muuten tähän viestiin :)"
Eli suomeks sanottuna sitä samaa huomionhakua mitä kaikilla teineillä... tapan ihteni, kukaan ei välitä miusta, kaikki on paskaa... älkää jaksako.
miten musta tuntuu et toi oli provoo.... arvasinko? no sä et varmaan mulle sitä kerro...
mut aattelee, miten sua voi auttaa?
siis SUN pitää auttaa itsees.. tai mennä psykiatrille...
no jos sä kaipaat niitä ystäviä, sä voit yrittää hankkia niitä vaikka netin kautta/ uus lemmikki.... tai hei!!! kirjoita runoja, se auttaa!!! =)joskus...
uusi harrastus kenties?
¨mistä sä muute oot? siis missä päin suomee asut?
jos tuo nyt liittyy aiheeseen ollenkaan...
ja se viiltely ei oo mikään hyvä vaihtoehto, oon itekkin joskus harrastanu sitä.... en mä tiiä.... kuuntelee vaikka hyvää musiikkia kovalla... se auttaa kans =) no vastaile mulle jos et oo viel kuollu =) mä voin yrittää auttaa =)
Kiitos, että olet valmis auttamaan minua!
mä olen käynyt terveydenhoitajalla ja psykiatrilla mut minua alkaa ahdistaaan ihan hirveesti...
olen hankkinutkin netin kautta ystäviä, mut ei se muuta mitään..
mulla on ihan tarpeeks lemmikkejä ja tulossa on lisää lähi päivinä..
mää kirjottelen runoja usein tän tapasia usein:
"tunnen kuinka veitsi viiltää tunnen kuinka veri alkaa vuotaa.lämmin, punainen veri
sanoin että voisin vuodattaa sen puolestasi
ja nyt niin teen vain sinun vuoksesi
mutta tuletko sinä pyyhkimään veren?tuletko sinä hoitamaan haavat?välitätkö arvista jotka saan?
tunnen kuinka jotain märkää valuu poskea pitkin
kyyneliä luulin että olin jo itkenyt tarpeeksi
itken äänettömästi en viiltojen tuomasta kivusta
vaan tuskasta jonka sinä aiheutat ihooni viillän nimeäsi se muistuttaa aiheuttamastasi tuskasta
ja minun hyödyttömästä rakkaudesta
miksi aina rakastan liikaa tiputan veitsen
annan veren valua en jaksa pyyhkiä sitä
pian kuitenkin revit haavat auki ja ne vuotavat uudestaan"
mulla on paljon harrastuksia mm. telinevoimistelu,kilpauinti,taitoluistelu,judo,eläinten hoito.
mää asun nokialla nyt.
jos sulla on lemmekkejä, paljon harrastuksia, kavereitakin; sä osaat kirjoittaa mahtavia runoja!
ni yks vaa viilteelee itseensä..
katoku elämä on ruusuilla tanssimista ja joskus astutaan piikkienkin päälle.
pitäiskö sun ruveta opetella arvostamaan sitä mitä sulla on, eikä itkemään sitä mitä sulla ei oo.
ryhdistäydy, kuuntelee hyvää musiikkia ja uskalla ajatella positiivisesti!
jos kotona on rauhatonta menee rohkeasti pyytämään apua,
oma elämä riippuu täysin itsestäs, eikä joku jenni voi pilata sitä!
!!mulla ei ole paljo yhtään kavereita!!kukaan koulussa ei huomaa mua!!mä olen kaikille ilmaa!!
sä kuvittelet olevas............... siis kyll mä ymmärän mitä tarkoitat, mut yritä ymmärtää mitä mä tarkoitan:
eli otat itsees niskasta kiinni ja lakkaat itkemästä ja viiltelemästä, vaan PAKOTAT, ehkä tää kuullostaa tyhmältä, mut kuitenkin hymyilet itseelleesi joka ikinen aamu, pakotat itsees hymyilemään; et voi uskoa mitn paljon pieni hymy voi saada aikaan..... =)
=DDDD hahaaha... 13v.. vagio lissu.. :DD
haahah.. :D:DDD vittuuks tänne tuut itkee ??! :D:D:D
Hei!
Älä välitä noista viesteistä! Sun ongelmat on yhtä tärkeitä kuin kenen tahansa muun. :)
Kukapa ei haluaisi läheistä ystävää, jonka kanssa jakaa ilonsa ja surunsa. Tunne siitä, ettei kukaan kaipaa eikä välitä, on varsinkin nuorelle ahdistava. Mäkin luulin, etten saisi hyvää ystävää, mutta löysin sittenkin sellaisen. Toivottavasti sulle käy samoin!
Viiltely ehkä auttaa hetkeksi, mutta jättää jälkeensä kamalat jäljet eikä ratkaise mitään! Etsi itsellesi apua, niin teet oikein itseäsi kohtaan. Voisitko avautua vaikkapa terkkarille tai vanhemmillesi?
olen käynyt juttelemassa terkkarilla, mut se ahdistaa ja vanhemmat on alkoholisteja ei niille pysty mitään kertoon.
Mutta eihän se tarkoita, etteikö sun olisi helpompi avautua jollekin muulle aikuiselle. Toivon todella, että löydät itsellesi hyvän kuuntelijan! :)
et kirjoita enää tänne..... kuolitko jo?
...selaa noita viestejä, joita mulle on lähetetty...tässä ei ole mitään järkee enään...elämä menee huononpaan päin mulla...
niin ku mulla nyt... paitsi mulla se kysymys ei oo kavereista tai jostakin sellaisesta, vaa... joo ei tee mieli kertoo just nyt... aattelee, vähän ois siisti jos elämä loppuis esim. heti tään kesän jälkeen...!!! se olisi niin ihanaa!!! ei tarvisi mennä lukioon ollenkaan, ei tarvisi tehää mitään... jos se ois sillei...
Ei tarvitse olla useaa ystävää! Minullakin on... Ei vaan oli yksi ystävä, tosin se on nyt historiaa, sillä se alkoi ihan omituiseksi. Kattelin sitä parivuotta, mutta nyt riitti.
Mutta on vaan kaks ystävää, mutta kumpikin asuu niin kaukana, et nään niitä vaan pari kertaa vuodessa!
Se ei ole mun elämää pilannut, mulla on vaan koira, mut se riittää mulle. Oon yksin aina kuolussa, mut pärjään. Oon pärjänny ekasta luokasta lähtien.
Yritä säkin pärjätä!
kirjoittele ossaan [email protected] tai lisää meseen, jos on. jaetaan kokemuksia, jos kiinnostaa...
Ymmärrän kyllä, että varmasti vierastat ajatusta keskustelusta jonkun tuntemattoman kanssa.. Psykiatrit ovat kaikki jollain lailla epäilyttäviä, aikuisille on vaikea kertoa asioita joita ei tahdo myöntää edes itselleen.. Ja sitten ei äkkiä kehtaakaan kertoa toiselle samaa mitä päiväkirjalleen tai suomi24:n foorumille.
Silti. En ole psykiatri, vaan 22-vuotias arkeologinalku. Itsenäinen, omillani 17-vuotiaasta asti elänyt. Vakaa ja turvallinen, jos nyt etäinen ystävänä. Kaikki kunnossa. Elämä hallussa.
Uskoisiko kukaan, että olin joskus kuin sinä? Uskoisiko kukaan, että olen vieläkin, jossain syvällä sisällä? Jos tahdot tietää, mihin tulevaisuus voi johtaa, jos tahdot puhua toiselle samanlaiselle, vuosia vanhemmalle, tarjoudun vapaaehtoiseksi.
[email protected] on osoite josta tavoittaa, myöskin Messengerillä työaikoina.. ;)
(mää lisäsin sut mun meseen...mun mese osote on:
[email protected] olisi kiva purkaa jollekin juttujani :)
Koita hakea apua... tää ei ehkä kuulosta rohkasevimmalta mut sosiaalitoimisto auttaa tuossa, etenkin jos vanhemmat ryyppää, sossu voi esim. järjestää (älä pelästy) huostaanoton jossa voit päästä pois kotoa (olettaen ettet halua katsella alkoholisti vanhempia) sijaiskotiin... tuo minulla ajatuksena sen takia että itse työskentelen nuorisokodissa, ja sitä löytyy ihmisiä jotka todellakin HALUAA auttaa... ikävä vaan ettei sitä voi nähdä kaukaa, joten luultavasti joudut itse tekemään aloitteen tuossa asiassa, kannattaa ainakin miettiä asiaa...!
Ja mikäli nyt joku välkky keksi tuosta idean että sanon sen takia että se tietäisi palkkaa tähän suuntaan niin voin jo vastata että erehdyt... eli älä tuhlaa aikaa ja energiaa sen tai minkään muun yhtä järkevän kirjoittamiseen...!