Mitä mieltä? Joka tapauksessa kyllä Suomi laahaa niin jälkijunassa tässäkin asiassa. Mielestäni pitäisi olla mahdollinen edes fyysisistä, parantumattomista sairauksista kärsiville.
En kannata eutanasian laillistamista. Mielestäni jokaisella kansalaisella tulee olla vapaus päättää itse elämästään ja kuolemastaan. Ehdotetut eutanasialait ainoastaan vahvistaisivat valtiojohtaista kuolemakontrollia vähentäen entisestään kansalaisten vapautta päättää omista henkilökohtaisista asioistaan. Eutanasialakeja en kannata myöskään niiden merkittävän väärinkäyttöpotentiaalinsa vuoksi, jossa ihmisiä pystytään tapattamaan vastoin omaa tahtoaan. Belgiassa ja Hollannissa oli joitain vuosia sitten jo noin tuhat (1000) tapausta, joista ei tiedetä halusiko nyt jo kuollut henkilö kuolla. Toisin sanoen, tuhat potentiaalista murhaa päässyt läpi järjestelmän.
0Äänestä
Anonyymi
Asia on moniulotteinen. Esim.nuorena pyörätuoliin/halvaantunut joutuneella pitäis olla oikeus päättää kuolemastaan. Tai vaikka nuorena sokeutunut tai parantumattomaan ALSiin sairastunut. On varmasti (paljon) yksittäisiä tilanteita/tragedioita joihin eutanasiaa voisi soveltaa. Mutta on tuo väärinkäyttöpotentiaali ja muut moraaliset haasteet.
0Äänestä
Anonyymi
Kuules, jos on totaalipettynyt elämään, muihin ihmisiin ja elellyt sitä huonoilla tuntemuksilla vuosikymmeniä, kerännyt matkan varrella vaikka mitä vaivoja mukaansa ja on tämän ei monestikaan niin kovin kunnollisen julkisen terveydenhoidon toimien varassa, lopulta kyllästynyt kaikkeen niin miksi sellaisille ei sallittaisi armollista kaiken lopettamista ?
Varsinkin jos on ohessa jo nähnyt, millaista kärsimystä ne viimeiset vuodet voivat vanhemmiten pahimmillaan olla. Jos ei enää viihdy toisten ihmisten seurassa, eikä oikeastaan enää kaipaakaan koko pakkososiaalisuus sontaa, miksi tällaisetkin ihmiset pitäisi lähes pakottaa vielä lopuksi makaamaan joihinkin helvetinkartanoihin/laitoksiin makaamaan unohdettuina päiväkausiksi kusi - ja paskavaipoissa pikkuhiljaa mädäntyen kuukausitolkulla, kenties jopa ne vahvat opioidi kipulääkityksetkin jokin narkkihoitaja varastaa oman narkkiriippuvuuteensa siinä viimeisen vuoden aikana.
Eikä se ole enää niiden "kotihoitoon" kustannuspaineissa ulkoistettujen dementikkojen elämäkään välttämättä mitään ruusuilla tanssimista, kotihoito saattaa unohtaa viikoiksi sinne kotiinkin kuolemaan ja mädäntymään - eikä kukaan edes käy katsomassa välillä.
Itse en ihan vielä ole siinä vaiheessa, vaan väistämättä se edessä on jollain aikavälillä. Ja olen taatusti sen verran kylmä luonteeltani, että jos saatavilla olisi jokin eutanasia siinä vaiheessa kun ei enää elämä maistu, poistuisin mieluummin oman valinnan kautta kuin jäisin odottamaan julkisen puolen "teloitusta" pitkitetyn kärsimyskaavan kautta.
Sitä kärsimyspuolta kun on tullut jo nähtyä ihan riittävästi yhden ihmiselon sietokyvyn äärirajoille asti. Jossain vaiheessa se koittaa aika, kun ei enää halua sitä "herkkua" enää sen enempää.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
En kannata eutanasian laillistamista. Mielestäni jokaisella kansalaisella tulee olla vapaus päättää itse elämästään ja kuolemastaan. Ehdotetut eutanasialait ainoastaan vahvistaisivat valtiojohtaista kuolemakontrollia vähentäen entisestään kansalaisten vapautta päättää omista henkilökohtaisista asioistaan. Eutanasialakeja en kannata myöskään niiden merkittävän väärinkäyttöpotentiaalinsa vuoksi, jossa ihmisiä pystytään tapattamaan vastoin omaa tahtoaan. Belgiassa ja Hollannissa oli joitain vuosia sitten jo noin tuhat (1000) tapausta, joista ei tiedetä halusiko nyt jo kuollut henkilö kuolla. Toisin sanoen, tuhat potentiaalista murhaa päässyt läpi järjestelmän.
Asia on moniulotteinen. Esim.nuorena pyörätuoliin/halvaantunut joutuneella pitäis olla oikeus päättää kuolemastaan. Tai vaikka nuorena sokeutunut tai parantumattomaan ALSiin sairastunut. On varmasti (paljon) yksittäisiä tilanteita/tragedioita joihin eutanasiaa voisi soveltaa. Mutta on tuo väärinkäyttöpotentiaali ja muut moraaliset haasteet.
Kuules, jos on totaalipettynyt elämään, muihin ihmisiin ja elellyt sitä huonoilla tuntemuksilla vuosikymmeniä, kerännyt matkan varrella vaikka mitä vaivoja mukaansa ja on tämän ei monestikaan niin kovin kunnollisen julkisen terveydenhoidon toimien varassa, lopulta kyllästynyt kaikkeen niin miksi sellaisille ei sallittaisi armollista kaiken lopettamista ?
Varsinkin jos on ohessa jo nähnyt, millaista kärsimystä ne viimeiset vuodet voivat vanhemmiten pahimmillaan olla. Jos ei enää viihdy toisten ihmisten seurassa, eikä oikeastaan enää kaipaakaan koko pakkososiaalisuus sontaa, miksi tällaisetkin ihmiset pitäisi lähes pakottaa vielä lopuksi makaamaan joihinkin helvetinkartanoihin/laitoksiin makaamaan unohdettuina päiväkausiksi kusi - ja paskavaipoissa pikkuhiljaa mädäntyen kuukausitolkulla, kenties jopa ne vahvat opioidi kipulääkityksetkin jokin narkkihoitaja varastaa oman narkkiriippuvuuteensa siinä viimeisen vuoden aikana.
Eikä se ole enää niiden "kotihoitoon" kustannuspaineissa ulkoistettujen dementikkojen elämäkään välttämättä mitään ruusuilla tanssimista, kotihoito saattaa unohtaa viikoiksi sinne kotiinkin kuolemaan ja mädäntymään - eikä kukaan edes käy katsomassa välillä.
Itse en ihan vielä ole siinä vaiheessa, vaan väistämättä se edessä on jollain aikavälillä.
Ja olen taatusti sen verran kylmä luonteeltani, että jos saatavilla olisi jokin eutanasia siinä vaiheessa kun ei enää elämä maistu, poistuisin mieluummin oman valinnan kautta kuin jäisin odottamaan julkisen puolen "teloitusta" pitkitetyn kärsimyskaavan kautta.
Sitä kärsimyspuolta kun on tullut jo nähtyä ihan riittävästi yhden ihmiselon sietokyvyn äärirajoille asti. Jossain vaiheessa se koittaa aika, kun ei enää halua sitä "herkkua" enää sen enempää.