Missä mennään rakennustekniikan kehityksessä ajatelle yhä korkeammalle hamuamista? Aurinkopaneeleihin liittyvän keskustelun eräästä viestistä juohtui mieleeni, mitäs jos tekisi niin korkean rakennuksen, että sen yläosat ulottuisivat tyypillisten pilvien yläpuolelle, jolloin aurinkoenergiaa saisi lähes aina kun aurinko paistaa. Ylhäällä eivät myöskään muut rakennukset varjostaisi aurinkopaneeleita taikka keräimiä. Rakennuksen ympärille kun laittaisi vielä syvälle ulottuvat energiakaivot, niin kesän ylijäämälämpöä voisi varastoida talveksi (ml. tilojen viilentämisestä saatu lämpö). Rakennuksessa olisi luonnollisesti niin paljon ihmisiä, että kertyvän biojätteen mädättämällä ja polttamalla voisi tuottaa huomattavan osan käyttösähköstä sekä talotekniikan ja lämmityksen tarvitsemasta sähköstä.
Luonnollisesti seiniin kohdistuvaa tuulikuormaakin voisi hyödyntää sähkön tuottamiseen.
Tässä joitakin vuosia sitten uutisoitiin Suomessa kehitetyn tavallisia teräksiä paljon vahvempia teräksiä (saadaan sama vahvuus ohuemmalla rakenteella). Jokohan niitä voisi käyttää tällaisen korkean rakennuksen valmistamiseen? Entä erilaiset komposiittirakenteet: olisiko niistä keveiksi, kestäviksi ja turvallisiksi rakennusmateriaaleiksi väli- ja ulkoseiniin? Ikkunat ovat käsittääkseni kehittyneet viime vuosikymmeninä huomattavasti, joten vähemmällä lasimäärällä saadaan aikaan tarvittavat eristävyysarvot.
Voisiko ilmaa keveämpiä eristeitä ja kaasuja hyödyntää korkeuden tavoittelussa, ajatellaan nyt vaikkapa pystyyn käännettyä zeppeliiniä?
Luonnollisesti seiniin kohdistuvaa tuulikuormaakin voisi hyödyntää sähkön tuottamiseen.
Tässä joitakin vuosia sitten uutisoitiin Suomessa kehitetyn tavallisia teräksiä paljon vahvempia teräksiä (saadaan sama vahvuus ohuemmalla rakenteella). Jokohan niitä voisi käyttää tällaisen korkean rakennuksen valmistamiseen? Entä erilaiset komposiittirakenteet: olisiko niistä keveiksi, kestäviksi ja turvallisiksi rakennusmateriaaleiksi väli- ja ulkoseiniin? Ikkunat ovat käsittääkseni kehittyneet viime vuosikymmeninä huomattavasti, joten vähemmällä lasimäärällä saadaan aikaan tarvittavat eristävyysarvot.
Voisiko ilmaa keveämpiä eristeitä ja kaasuja hyödyntää korkeuden tavoittelussa, ajatellaan nyt vaikkapa pystyyn käännettyä zeppeliiniä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Paras lyhyt vastaus kysymykseen löytyi tuosta: https://www.quora.com/What-are-some-challenges-architects-must-face-when-designing-and-building-megatall-skyscrapers-600 -m-high
Vaikka aika ylimalkaisesti tuo aihetta käsitteli.
Voisi olettaa jo puolen kilometrin pilvenpiirtäjään olevan kannattavaa rakentaa kantavaksi elementiksi vertikaali tuuligeneraattori, "tuulitunneli".
Tuskinpa tuosta mikään trendi tulee öljyvaltioiden pykätessä yhä korkeampia fallossymboleitaan hiekka-aavikolle, missä mahtuisi levittäytymään horisontaalisestikin. ; )
Eipä kaiketi Suomessa olisi mitään muuta järkevää syytä rakentaa oikeita pilvenpiirtäjiä kuin CO2-päästötavoitteiden saavuttaminen. Siis edellyttäen että kyseessä olisivat 0-energia tai Plus-energiarakennukset ja sijoitettuna hyvien joukkoliikenneyhteyksien solmukohtiin tai ajallisesti riittävän lähelle Helsingin keskustaa.