Joku tahtoo Prisman/Veturitallien kohdalle korotetun suojatien!
No ei todellakaan sellaisia patteja katuun hidastamaan liikennettä! Torin kohdalta kun voisi hidastaen poistaa kun on niin hidas ajaa Prismaan!
Se joka ei uskalla ylittää katua niin kiertäköön rautatieaseman kautta toiselle puolen!
Terveisin: AudiA6 farmari
No ei todellakaan sellaisia patteja katuun hidastamaan liikennettä! Torin kohdalta kun voisi hidastaen poistaa kun on niin hidas ajaa Prismaan!
Se joka ei uskalla ylittää katua niin kiertäköön rautatieaseman kautta toiselle puolen!
Terveisin: AudiA6 farmari
Vastaukset 46
Vanhimmat
Kaupunki on erikoistunut näiden vauhtitöyssyjen ja korotusten tekemisiin viime vuosina, joten eiköhän se tule siihen.
Kaikissa kaupungeissa ja pienimmistä kylissäkin näitä töyssyjä ja ketä saamme näistä kiittää? Autoilijoita jotka eivät noudata nopeusrajoituksia, heidän syy että tällaisia ärsyttäviä töyssyjä rakennetaan!
Kyllä on tarpeen hidastetöyssyt! Aamupäivästä kävelin Prismaan ja katsoin kauhuissani kun vanha mummo työnsi rollaattoria ajokaistan vieressä Häyrisentietä Sibelius puiston kohdalla, kevyenliikenteenväylällä oli lumi auraamatta, autot ei vaan vähentäneet nopeutta vai eivätkö huomanneet mummoa rollaattoreineen, joku pääsee vielä hengestään Häyrisen moottoritiellä!
Mikkelissä sentään suostuivat poistamaan yhden vauhtitöyssyn koska se aiheutti tarpeetonta melua lähiseudun asukkaille. Jarrutukset ja kaasutukset olivat asukkaiden mielestä ärsyttäviä etenkin kesäisin kun ikkunoita pidetään öisinkin auki.
Muuttakoon metsään asumaan niin ei ole melua!
Ei tyarvitse muuttaa kun sitä töyssyä ei enää ole.
Ja kyllä kirskuvat paikallisbussin jarrut ovat kaikkein pahimpia melunaiheuttajia kaupungissa.
Ei kai ne bussit yöllä aja! Kyllä päivällä meteliä kaupunkiin mahtuu!
Pieksän kirja loppuu. Ei täällä ole kohta kuin tuo ihana uusi kolkko prisma!!
Torin kohdalla olevaan töyssyyn voi huolletta ajaa 30kmh. Mielestäni se ei ole silloin hidaste. Jotkut melkein pysähtyvät ja pistävät ykkösvaihteen päälle. Sama oli syksyllä väliaikaiset hidasteet huvilakadulla, ihmiset lähes pysäyttivät autot niihin vaikka pystyi ajamaan 30kmh. Auton alusta, tukivarret, iskarit, jouset on tehty juuri siksi että ne ottaa nämä iskut vastaan. Ei ne hajoo. Ja jos ruotsi/ranska auto hajoo niin sitten korjataan
Kasvavissa kaupungeissa töyssyt rakennetaan keskustoihin estämään ja rajoittamaan keskustojen autoliikennettä. On myös perusteltu katupölyllä, melullulla ja saasteilla. Pieksämäellä perusteltavissa oleva syitä ei ole kuin katujen huono kunto ja säätöt. Pieksämäen keskusta on pienipiirteinen ja töyssyt ovat liikennesuunnittelun järjen köyhyyttä.
Valittaahan ihmiset liikenteen melusta Pieksämäelläkin! Ei se liikenne tarvitse olla Tokion luokkaa varsinkin jos öiseen aikaan ajetaan kaduilla ja ylinopeudet on se joka nostaa melutasoa. Jos ajetaan 30 km/h niin silloin rengasmelu sekä moottoreista lähtevä melu pysyy siedettävällä tasolla.
Tätä ei moni edes ajattele joka asuu hiljaisen kadun varrella. Itse olen asunut Etelä-Suomessa paikassa jossa meni vilkas katu talon vieressä ja talon kohdalla oli bussipysäkki, parvekkeella oli ruuhkaa aikaan melu sietämätön. Nykyään kun asutusta tullut kyseisen kadun/tien varrelle lisää niin enin liikenne ohjattu muualta. Ei tarvita kun muutama kovaääninen aito tai moottoripyörä niin ne herättää yöllä ja se kyllä vaikutti niin ettei oikein ollut työssä kovin virkeä. Melu öiseen aikaan on tutkitusti vakava terveysriski.
Kuka valittaa, kun kaupungin melutaso on laskenut vuosia? Ei tullut uutta siltaa radan yli ja kauppakeskusta, jolla perusteltiin 30 km/ h nopesrajoitusta ja töyssyjä. Totuus on, että kaupungin liikennesuunnittelun ohjausta ohjaa teiden tukkot, Pelkotiloista kärsiville on hoitoja. Hoitojen tarkoitus on ohjata ajattelemaan, että järkisyyt ei ole selitettävissä tunnesyillä.
Koulut purettiin keskuskadulta ja suurin osa vähenemistä oppilaista siirtyy ensi syksystä Hiekan päähän ja Naaralle opiskelemaan. Minä kannatan, että keskuskadun yläpäästä Lidlin kohdalle kielletään kaikki liikenne, koska katu voidaan jättää pois käytöstä kokonaan, kun väkiluku on tippunut melkein puoleen 20-vuodessa ja vanhat ei tarvitse ajokortteja. Tyhjän torin paikalle voidaan istuttaa metsää. Autoileva kansa ei kaipaa taitettuja ja palveluista tyhjeviä kaupunkien keskustoja. Turisteja tuskin pikkukaupungin matalat lättänä kerrostalot kiinnostaa.
Moottorien melua ei säädellä liikennesäänöillä, vaan autojen valmistuksen yhteydessä ne säädetään EU-tasolla.
"Moottoritie" jonka nopeusrajoitus on 30 km/h. Yhtä hyvin voisi muuttaa pihakaduksi...
Erikoistunut!!! Montako töyssyä Pieksämäeltä löydät?
Jälkijunassa Pieksämäki töyssyjen suhteen, pienimmissäkin kaupungeissa ja kylissä hidastetöyssyt joka kadulla mutta ei Pieksämäellä. Pieksämäen päättäjät nukkuu ikiunta.
Pieksämäki on tarpeeksi metsää ja peräkylä.
Korotettuja suojatietä vastustaa ne jotka eivät koskaan kävele kaupungilla ja ylitä suojateitä jalkaisin liikenteen seassa eivätkä ajattele vanhuksia.
Häyrisentie on vilkas ja Häyrisentiellä ajetaan kovemmilla nopeuksilla kuin Keskuskadulla, Häyrisentie onkin päässyt Iltalehteen kun poliisi oli tutkannut muutaman tunnin aikana yli 100 ylinopeussakkoa!
Liikenteestä tulisi osa...siis OSA ohjata Kangaskadun kautta joka ammottaa liki tyhjyyttään, tätä esitin kaupungin päättäjille mutta asiaan tuli tyrmäys, menee kuulemma liikenne sekaisin!
Monessa kaupungissa liikenne pyritään ohjaamaan teille ja kaduille joissa ei ole asutusta ja Kangaskadun varrella täällä ei ole asuinkiinteistöjä.
Liikenteen ohjaamisesta Kangaskadulle olisi varmaan joitakin ongelmia mutta jos on tahtoa ja halua tehdä kaupungista viihtyisämpi niin homma varmaan onnistuu.
Kangaskadullahan ei ole suojateitäkään niin kuin Häyrisenkadulla mutta paloaseman takia on Selkiönkadun liikennettä väistettävä!! Joten siinä yksi vaarapaikka, tosin Häyrisentiellä pysähdyksiä tai hiljentämisiä voi tulla useampiakin suojateiden takia ja joutuuhan torin hidasteen kohdalla myös himmaamaan vauhtia.
Odotetaanhan muutama vuosi vielä niin keskusta hiljenee ihan mitään tekemättä.
Sekaisin on liikennesuunnitelu Pieksämäellä, kuin keskuskadun vilkkuliikennevalot. Härisentie laitettiin tarkoituksella sakkorysäksi, jotta voidaan osoittaa, että rajoituksia tarvitaan lisää. Pieksämäellä ei ole tehty todellisiin liikennemääriin perustuvaa liikennesimulointi, jonka perusteella tehtäisiin liikenne- ja katusuunnittelua. Pilvenpiirtäjiä suunnitellaan Pieksäjärven rantaa, vaikka ainoatakaan rakentajaa ne eivät houkuttele. Miloin loppuu suuruuden idiosmi ja pelkojen levittelet ja kaupunki alkaa elämään kaupunkina muiden joukossa.
Kaupunki on öisin yhtä hiljainen kuin aitta, jossa itikat inisee yöllä. eikä unta tahdo saada.
Mihin 90-luvun lamavuosista alkaen taantunut "kaupunki" tarvitsee erityisesti liikennemääriin perustuvaa liikennesimulointia. Katuja on kourallinen. Riittää että rapistuvat kadut ja tiet koitetaan pitää edes jotenkin kelvollisessa kulkemisen kunnossa. Kun rahat on vähissä niin korjataan, fixataan ja paikataan sieltä mistä tulee eniten parkua ja valituksia. Pilvenpiirtäjä-filosofoinnit tuskin on keneltäkään pois. Hyvä että joku kehtaa unelmoida paremmasta ajasta. Ei filosofointi ja haaveilu ole pelkojen levittämistä. Päin vastoin.
Kyllä harjoitetulla politiikalla ja uudenlaisella ajattelutavalla ja teoilla on merkitystä. Otetaan ajankohtainen esimerkki ameriikoista, Indianassa on South Bendin 100 000 asukkaan kaupunki. Kaupungin asukas määrä on lähtenyt kasvuun 50 vuoden nonstop väkipaon jälkeen. 50 vuotta köyhtymistä ja kutistumista. Uudenlainen ajattelu ja pienet isot teot ovat saaneet muutoksen aikaiseksi. Osakiitos siitä lankeaa tarmokkaalle pormestari Pete Buttigiegille. Sama voisi onnistua P-mäelläkin. Ihmisistähän muutos ja kehitys aina lähtee. Ei se tule annettuna.
Yksityisteksi koko kaupunki tai kaupunki yhtiöittää katujen hoidon. Katujen käyttäjät maksaa käytöstä vuosimaksua ja kaupungilla ei ole velvoitetta katujen ylläpidosta. Yli puolet kaupungin teistä on yksityisteitä ja käyttäjät yksityiset tahot ylläpitää niitä.
Pumptrack rataan uppoaa luottamushenkilöiltä talousarviossa pimitettyä rahaa 250 00 euroa tänävuonna. Rahan voisi käyttää pyöräteihin ja niiden kunnossa pitoon.
Niin vähän pyöräilijöitä ja kävelijöitä että kyllä nuo pyörätiet välttää, ihan riittävän hyvässä kunnossa!
Asenne ratkaisee!!
Ei tarvita temppuratoja pyöräilijöille. Sohjossa ja jäässä on tarpeeksi temppuilua, kun pyöräilee. Koirapuistoa odotellessa.
Ei tarvitse Pieksämäelle koirapuisto! Koirat voi juosta vapaana Tahinsuolla! Turhaa rahan menoa.
Pyörä temppuradalla pitää löytyä yrittäjä tai yhteisö, joka rakentaa ja ylläpitää paikan. Koirapuistot toimii samalla tavalla. Kymmenien tuhansien eurot tarvitaan kevyen liikenteen korjauksiin kunnossa pitoon. Hupi- ja puuhapuistot voi rakentaa niiden tarvitsijat. Milloin kaupunki kilpailuttaa puistojen , kenttien, puuhapuistojen ja katujen kunnossapidon? Edelliset sopimukset umpeutuu lähiaikoina.
Olen samaa mieltä, että koirille riittää puistoa lähimetsissä ja hauhau-hallilla. Edellinen puisto lopetettiin hoitamattomana.
Hauhau-hallilla oma sisäpiirinsä mutta metsiä riittää, tosin koirille olisi hyvä tavata toisia koiria aitauksessa vapaana mutta kun siinä aina käy niin että kaikki eivät siivoa koiransa jätöksiä koiratarhasta niin pian se jää käyttämättä ja hoitamatta kun ne harvat jotka viitsivät siivota kyllästyvät ja eivät enää koiratarhaan koiraansa tuo ja ne jotka eivät viitsi siivota eivät kökköjen sekaan koiraansa tuo ...niin että ei tarvita koirapuistoa.
No esim. Häyrisentien pyörätie on siinä kunnossa, että turvallinen pyöräily onnistuu osuudesta riippuen korkeintaan nopeudella 5-10 km/h. Pahin tilanne on torin kohdalla. Tuollaiset pyörätiet pitäisi muuttaa jalkakäytäviksi. Pyöräily onnistuu aivan turvallisesti ajoradalla, kun nopeusrajoitus on 30 km/h eli autojen nopeus ei paljon pyöristä poikkea ja autoja on vähän.
Häyrisentiellähän on 30 km/h rajoitus joten ei ongelmaa pitäisi olla!
Jos siinä pyörätiellä ajaa 30 km/h niin syyllistyy liikenneturvallisuuden vaarantamiseen vaikka nopeusrajoitus ei ylitykään.
Kuka vastaa kaupungin esteettömästä liikkumisesta? Suurin osa katujen ylityksistä ja kevyen liikenteen väylistä ja jalankulku väylistä eivät täytä esteettömyys- ja joutavan liikkumisen vaatimuksia. Loukkaantumiset ja kevyen liikenteen väylien liikkujien onnettomuudet ja aktiivisen asiointi liikkumisen mahdollisuuksien estäminen lisää kaupungin kustannuksia vuosittain terveysmenoihin kymmeniä tuhansia euroja.
Liikenteen sujuvoittamiseen kaupungin pitää ohjata vähäiset resurssit ensisijaisesti. Opasteet, liikennemerkit, kadut, kevyen liikenteen väylät, pyörätiet ja liikenteen ohjaus on jäänyt jälkeen muiden vastaavien kaupunkien kehityksestä 10 vuotta. Kaupungin liikenteen haasteen on ratkaistu esteillä, liikennemerkki kielloilla ja nopeusrajoituksilla.
Ostaa maasturin niin ei töyssyt haittaa.
Kyllä nuo töyssyt heilauttaa maasturiakin, oikeastaan pahemmin kuin henkilöautoa koska jäykempi alusta ja korkeampi painopiste!! Töyssyn tarkoitus onkin haitata!
Jatkuvasti tyhjenevässä kaupungissa näin intensiivinen ja jatkuva liikennesuunnittelu on tarpeetonta ja toissijaista näpertelyä PALJON SUUREMPIEN ongelmien ollessa edelleenkin ratkaisematta!
Voimavarat pitäisi keskittää kuihtuvan kaupungin ongelmien ratkaisuun!
Eikös se olisi sitten hyväkin suunnitella liikennettä ja keskustan viihtyvyyttä jos kaupunki tyhjenee!!??
Pieksämäen keskustasta saisi pienellä rahalla ja pienellä suunnittelulla viihtyisämmän, vähän kun olisi älliä ja viitseliäisyyttä niin liikenteen esimerkiksi Prismaan saisi ohjattua muualta kuin keskeltä, läpi kaupungin, nyt ei juurikaan viitsi edes keskustassa kävellen liikkua jos ei ole aivan pakko koska liikenteen meteli on kohtuullisen kova ja autojen nopeudet Keskuskadulla liian kovat, jos nopeusrajoitus on 40 niin ihmiset ajaa liki viittäkymppiä. Tätä ei tajua ne jotka eivät koskaan itse kävele keskustassa. Onhan se kumma kun ihmisillä niin kiire, pieni kaupunki niin vaikka ajais kymmentä kilometriä tunnissa niin kaupungin läpi ajamiseen ei menisi montaa kymmentä sekuntia pidempään. Helsingissäkin ajetaan keskustan kaduilla hitaammin vaikka liikennettä huomattavasti enemmän.
Kyllä kaupungin keskustan viihtyvyys on yksi ratkaiseva tekijä muuttaako joku kaupunkiin asumaan vai valitseeko jonkun muun kaupungin. Olisihan se mukava istua kahvilan terassilla keskustassa mutta se ei ole Pieksämäellä mahdollista ja en yhtään ihmettele miksi pienet kaupat ja liikkeet eivät menesty, tulipa kerran vastaan rouva joka kertoi että oli järkytys juuri tuo keskusta kun olivat tulleet tänne sukuloimaan ja olisivat halunneet käydä kahvilla mutta missä!! Ei ole kuulemma mitään kahvilan terassia..ei muuta kun hulluna laahaavat liikenne parhaan keskustan läpi, ei mitään kahvipaikkoja edes viikonloppuisin pyhinä auki.
Monessa kaupungissa on 30km/h nopeusrajoitukset keskusta/ taajama-alueilla. Liikenne etenee silti hyvin vaikka liikennemäärät ovat huomattavan paljon isommat luin P-mäellä.Esimerkiksi Raisiossa on keskusta-alueella 30 km/h nopeusrajoitus korotetut suojatiet Turusta Naantaliin johtavalla Raisiontiellä. Molempiin suuntiin siis. Liikenne sujuu kuitenkin vaikka automäärät ovat hyvin isoja. Toimisi varmasti silloin P-mäelläkin. Kyllä ydinkeskusta ja pääkatu on kaupungin tärkein käyntikortti. Kannattaa panostaa liikennejärjestelyin ja nostaa sitä keskustan paraatialueen yleisilmettä muutenkin rutkasti ylöspäin. Ei edes ole aina niin isoista rahoistakaan kyse. Pienet muutokset ja isot vaikutukset. 30 km/h nopeuskylteistä voi aloittaa. Alta 100e/kpl lähtee alvin kanssa. Tai sinnepäin. Vallitsevaan olotilaan tottuu ja turtuu helposti. Ulkopuolinen näkee usein huomattavasti paremmin ja kauemmas.
tv. ulkopaikkakuntalainen.
Aivan! Olen täysin samaa mieltä ja luulen tietäväni jotakin asiasta sillä olin -90 luvun lopulla tutkimusryhmässä Saksan Heidelbergissä jossa tehtiin tutkimusta esimerkiksi liikenteen nopeuden aiheuttaman stressin määrästä suhteessa ajonopeuksiin/ meluun.
Testihenkilöt oleskelivat tai kävelivät kadulla kehossaan anturit ja kadulla suoritettiin autojonoilla mittaukset, nopeudet oli 20 km/h sekä 40 km/h.
Kun nopeudet tuplaantuu niin melu ja stressitaso ei suinkaan tuplaannu vaan nousee moninkertaisesti joten ei täällä aivan turhaan ihmiset kirjoittele!
90-luvun tutkimukset on vanhoja ja trenssi tutkimukset ei kerro kaupungin viihtyisyyden kokonaisuutta, vaan tutkimuksen rajaukset vaikuttaa lopputulokseen. 90-luvun joukkoliikenne ja raskasliikenne oli suurin melun aiheuttaja. Autojen melutasot on alentuneet 90-luvusta ja Suomessa noudatetaan EU- raja-arvoja melutasoissa. Kaupunkimelut on mitattavissa ja on mitattu sekä mallinnettu Pieksämäellä. Melualuekartat on käytettävissä netissä.
Ei ollut tutkimuksissamme raskas liikenne mukana ja tutkimme ainoastaan liikenteestä aiheutuvaa melua sekä melutason nousua suhteessa ajonopeuden nousuun sekä melun aiheuttamaa stressiä!! Joten kyllä pätee edelleen tutkimus siitä kuinka melutaso nousee nopeuden noustessa ja se mitä melu aiheuttaa ihmiselle ja tutkimme vain stressin osuutta, ei muuta.
Melutason aiheutta nopeuden ollessa noin 60 km/h on renkaista aiheutuva melu merkittävä. Auton moottorin aiheuttama melu peittyy rengasmeluun nopeuden noustessa. Kaupunkien ohitustiet varustetaan betoni yms. reunuksilla torjumaan rengasmelua. Taajama nopeuksilla alle 60 km/h melun aiheuttaja nykytekniikalla varustetuissa autoissa on moottorin ääni, joka on huomattavasti pienempi kuin 90-autoissa. Kadun pinnoittella, istutuksilla, liikenteen ohjauksella ja katusuunnitelmilla, voidaan pienentää melun vaikutuksia. Kadut voidaan melusimuloida suunnitteluvaiheessa. Pieksämäen kaupunki on kieltänyt rekkaliikenteen keskustan läpi. Nykyisin melua määritetään terveyshaittana ja melutasoille on määritetty tasot. Tasot perustuu EU-lainsäädäntöön. Stressiä aiheuttaa monet tekijät. Esim. Katuvalaistuksella voidaan vaikuttaa pimeällä ihmisen stressiin. Katujen kunnossa pidolla voidaan myös vaikuttaa stressiin jne.
Tänäänkin meni täyspitkä rekka keskuskatua pitkin!
Toki on melutasot on EU-lainsäädännön tasolla mutta ainahan sitä voisi pyrkiä parempaankin.
On selvää että stressiä aiheuttaa monet tekijät mutta onko nyt niin että jos stressin aiheuttajia on monia niin mitään ei tarvitse yrittää tehdä eli yrittää sulkea pois tai pienentää edes yhtäkään stressin aiheuttajaa.
Ainakin nuorison autoissa, mopoissa, skoottereissa, mönkijöissä, kevytmoottoripyörissä joissa muutettu pakoputkistoa, on moottorista lähtevä melu kovempi kuin renkaista lähtevä melu.
Meinaatko että katuvalaistuksella pienennetään melun aiheuttamaa stressiä/terveyshaittaa? Nythän oli kyse liikenteen melusta.
Nykyaikaisella älykkäällä katuvalaistuksella luodaan turvallisuutta kaupunkiympäristöihin.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/alykas-katuvalaistus-saastaa-energiaa-jopa-50-sensoreiden-kaytossa-ajoteilla-oltu-hyvin-varovaisia-vaikuttaa-turhalta/674128a0-6351-3e36-aba0-92994559dcf1
Katujen korjausvelkalaskin
https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Katujen_korjausvelkalaskin_20161212_0.xlsx
Korjausvelka on Pieksämäellä kymmeniätuhansia euroja. Hupitöyssyt ja tunnelmavalaistukset on joutavien puuhastelua.
Kaikkein paras nopeuksien rajoihin olisi nopeusvalvontakamera eikö töyssy joka aiheuttaa toisenlaisen ongelman, kiihdytykset töyssyjen välillä.
Nopeusvalvontakamera syrjäyttäisi poliisien tutka-auton joka sitoo myös yhden poliisin.
Lienee tällainen nopeusvalvontakamera kalliimpi kuin tutka-auto varustettuna yhdellä poliisilla?