Tiesitkö? Jos Pohjois-Korea tekee ydinkokeen, tämä sysmäläismökki havaitsee sen 10 minuutissa

Sysmä on pieni, reilun 3600 asukkaan kunta Päijät-Hämeessä. Kunnan kotisivuilla mainostetaan, kuinka ”Sysmä näyttää maaseudun mallia maailmalle”.

Moni tuskin tietää, että Sysmän luonnossa sijaitsee pikkuruisia mökkejä, joiden rooli on maailmankin mittakaavassa tärkeä. Mökeissä sijaitsee mittauspisteitä, jotka ovat osa seismologista mittausasemaa. Jos esimerkiksi Pohjois-Korea tekee ydinkokeen, se havaitaan Sysmässä.

Sysmäläismetsän seismologisesta mittausasemasta kertoi aiemmin Lännen Media. Myös Iltalehti tavoitti seismologi Jari Kortströmin Helsingin yliopiston seismologian instituutista. Hän kertoi Sysmän mittausaseman toiminnasta.

– Siellä on niin sanottu keskusasema, jossa on kaikki tekniikka, mitä aseman toiminnassa tarvitaan. Itse asema koostuu 16 mittauspisteestä. Ne ovat lähimetsässä keskusaseman ympärillä, halkaisijaltaan noin parin kilometrin mittaisella alueella, Kortström kertoo.

Mittauspisteiden sääsuojaksi on rakennettu pikkuruiset mökit. Keskusasema on ihan oikean talon kokoinen, mutta jos satunnainen ohikulkija sattuisi ohittamaan mittauspistemökit, saattaisi hän ihmetellä, mistä on kyse.

– Ne ovat leikkimökkiäkin pienempiä hirsimökkejä, joissa on ovi eikä yhtään ikkunaa. Pitkä mies ei niissä mahtuisi seisomaan. Voisihan se vähän erikoiselta näyttää, että mikäs mökki se on.

Ja kyseessä on siis mökki, joka havaitsee ydinkokeenkin.

Seisminen aalto

Mitä sitten Sysmässä käytännössä tapahtuu, jos esimerkiksi Pohjois-Korea tekee ydinkokeen?

– Sellainen räjäytys saa aikaan seismisen aallon. Se lähtee leviämään ja kulkee joka puolelle maapalloa. Ensimmäisten seismisten aaltojen saapuminen Sysmään kestää kymmenisen minuuttia, Kortström kertoo.

Pohjois-Korea on tehnyt yhteensä kuusi ydinkoetta vuosien 2006 ja 2017 välillä. Jokaisen kokeen jälki on näkynyt Sysmässä.

Kun jälki rekisteröityy Sysmässä, se on siinä vaiheessa ”vain” seisminen aalto, joka on tullut kaukaa. Tieto yhdistyy valvontaverkon muiden asemien kanssa, jolloin paikka täsmentyy. Siksi asemia on noin 50 ympäri maailmaa: että mahdollisen räjähdyksen aika ja paikka saadaan tarkennettua.

Sysmässä sijaitsevat mökit kuuluvat maailmanlaajuisen ydinkoekieltosopimuksen mittausverkostoon. Ydinkieltosopimus solmittiin vuonna 1996. Sen mukaan kaikkien ydinkokeiden tekeminen on kiellettyä.

Sysmän asema perustettiin alun perin vuonna 1985, ja se pääsi mukaan ydinkoekieltosopimuksen mittausverkostoon heti sopimuksen solmimisen yhteydessä. Asema on ensimmäisen luokan mittausasema, joita on olemassa vain 50 kappaletta.

Aseman ylläpito ja kahden työntekijän palkat maksetaan ydinkieltosopimusjärjestön rahoituksesta. Järjestön päämaja on Wienissä. Hallinnollisesti asema on kuitenkin Suomen ulkoministeriön alaisuudessa.

Myös maanjäristykset

Asema havaitsee myös esimerkiksi maanjäristykset. Niitä on itse asiassa suurin osa Sysmän aseman havainnoista. Lähempää havaitaan esimerkiksi kaivosräjäytyksiä.

Jos magnitudi on yli 4, niin Sysmän asema havaitsee maanjäristyksen mistä päin maailmaa tahansa. Kun Karibialla koettiin tammikuun lopussa maanjäristys, joka oli voimakkuudeltaan noin 7,7, se näkyi Sysmässä.

Entä mistä tiedetään, onko kyseessä maanjäristys vai joku muu räjähdys?

– Seismologisilla menetelmillä pystytään erottelemaan signaalin lähde. Maanjäristykset saadaan erotettua muista seismisistä tapauksista ihan rutiininomaisesti. Mutta jos näemme, että kyseessä on räjäytyssignaali, emme voi sanoa, onko kyseessä ollut ydinräjähdys vai jokin muu, Kortström kertoo.

Tsunamitkin havaitaan

Sysmän asema on miehittämätön. Aseman yliteknikko Pasi Lindblom kertoo muistavansa erityisen hyvin Intian valtameren tsunamin vuonna 2004.

– Sen varmaan kaikki muutkin muistavat. En ollut sillä hetkellä tekninen päivystäjä, mutta seuraavallakin viikolla päivystyspuhelimeen tuli puheluita, Lindblom muistelee.

Toki juurikin Pohjois-Korean ydinkoealue on kiinnostuksen kohteena.

– Jos tulee havainto Pohjois-Korean ydinkoealueelta, joka on tunnettu aikaisemmista kokeista, niin se on totta kai kiinnostuksen kohteena. Ensinnäkin automaattiset järjestelmät reagoivat herkemmin, ja siltä pohjalta lähdetään tekemään analyysillä tulkintoja pidemmälle, Lindblom sanoo.