Taas normaali iltakänni. En voi olla ilman vaikka joka aamu muuta päätän. Mikä tahansa vastaisku riittää syyksi, pienikin. Takana ero, uusi epäonnistunut ihastus ( koskee helvetisti ) ja nyt kamala yksinäisyys. 14 v. ikäisen yksinhuoltaja mies, yritän kaikin voimin pitää kaikki kasassa mutta nyt alkaa livetä. Olen hyvässä asemassa töissä mutta tätä menoa tod.näk. vihannesasteella. Voimaa ei enää ole.
Tiedostan että olen moniongelmainen. En usko AA-kerhoon, toisaalta psykologikäynnitkään eivät auttaneet lainkaan.
Olen ihan rajalla... yritän mutta en jaksa...
Tiedostan että olen moniongelmainen. En usko AA-kerhoon, toisaalta psykologikäynnitkään eivät auttaneet lainkaan.
Olen ihan rajalla... yritän mutta en jaksa...
Vastaukset 11
Vanhimmat
psyykkinen ja fyysinen sairaus. Ei ole ihmekään, ettei voimia enää ole, koska riippuvuuden hallitseminen omin voimin on yhtä "helppoa" kuin itsensä nostaminen hiuksista ilmaan.
Alkoholismilla on edelleen itseaiheutetun sairauden leima; sitä pidetään häpeällisenä asiana, "selkärangattomuutena" ja luonteenheikkoutena. Kuitenkin kyse on ongelmasta, jonka mm. WHO on luokitellut sairaudeksi (ja Suomessa esim. Kela). Alkoholismista ei tarvitse yrittää selvitä yksin, eikä avun hakemisessa ole mitään hävettävää.
Kerroit käyneesi jo psykologilla. Voit kuitenkin hakeutua myös työterveys- tai omalääkärille, jonka kanssa voit selvittää riippuvuuttasi mm. erilaisin testein. Halutessasi saat lääkäriltä luultavasti myös antabusta, mutta sehän ei poista juomishimoa.
A-klinikat ovat olemassa nimenomaan alkoholiongelmaisia varten. Siellä käy myös työssä olevia, perheellisiä, hyvässä asemassa olevia ihmisiä.
Myös yksityislääkäreiltä saa tietysti apua, kannattanee hakeutua päihdelääketieteen erikoislääkärille jos siihen vaihtoehtoon päädyt.
Itse kokeilin kaikkia muita edellä mainittuja paitsi en työterveyslääkäriä, mutta apua sain vasta AA:sta. Minäkin olin hyvässä asemassa, töissä (itse asiassa tein töitä kahdelle eri työnantajalle), perheellinen ja muutenkin "kunnon kansalainen" kunnes muutamassa kuukaudessa kulissit romahtivat juomiseni takia ja meinasin menettää kaiken. Tutkimukset sanovat, että ihmiset hakeutuvat hoitoon keskimäärin vasta 7 vuotta sen jälkeen, kun riippuvuus on jo syntynyt. Jos siis tuntuu siltä, että ongelma on olemassa, se todennäköisesti todellakin on olemassa!
AA:han saat parhaiten yhteyden soittamalla numeroon 040 8484000. Sieltä sinulle vastaa alkoholisti, joka on kokenut samoja asioita kuin sinä mutta löytänyt ratkaisun ongelmaansa. Puhelu ei velvoita sinua mihinkään, voit kertoa itsestäsi tai vain kuunnella miten joku toinen on selvinnyt. Voit solmia sitä kautta kontaktin ja tehdä treffit jonkun kanssa, tai voit vain jutella yhden puhelun verran ja siinä kaikki.
Jos tuntuu siltä, ettet enää yksin jaksa niin lähde joka tapauksessa hakemaan apua. Oman kokemukseni perusteella suosittelen AA:ta mutta muitakin vaihtoehtoja siis on olemassa. Pääasia ettet jää yksin ja ettet kanna häpeää sairaudesta, johon on olemassa ratkaisu.
Mutta tuo puh. nro. ei ole AA-n numero!!
Tässä Suomen AA-n puh.09-750200 Katso tällä sivulla. Tietoa!!! Siellä linkki paina ja lue!!!
Raittiit alkoholistit olemme käyneet kovan elämän koulun/maanpäällisen helvetin. kirjoittele jos haluat [email protected] tai http://www.suomenaa.fi/index.html vain sinä itse voit tehdä ratkaisun.
Ei tämä sinun juttusi olekaan niin paha, kun sait hyviä neuvoja jo noin paljon. Apua löytyy, nyt on vain sinun juttusi tarttua puhelimeen ja soittaa.
Eräs asia, mikä näissä keskusteluissa helposti unohtuu on A-Kilta. Itse, kun olin käynyt katkot ja klinikat, kävin usein killassa. Sieltä oli uudenkin ihmisen helpompaa ja turvallisempaa lähteä AA-palaveriin toisten kanssa.
A-kiltaan täytyy myöskin mennä selvin päin.
Jos olisit lapseton, en vaivautuisi kommentoimaan mitenkään.
Olisi yhdentekevää menisitkö alas ja kuinka lujaa.
MUTTA
Tekis oikesti mieli pamauttaa kunnolla tollasta itsesäälissä pyöriskelijää jonka vastuulla on lapsi.
En kiroile, vaikka suoraan sanoen raivostuttaa.
Kitistään ja voihkitaan, ei jakseta.
KÄÄK!
No, sitten lapsi muualle noin voimattoman ihmisen luota.
Hae apua, lapsen takia.
Terveisin
Neljän lapsen yksinhuoltaja, joka jaksaa!
"Neljän lapsen yksinhuoltaja, joka jaksaa!"
Äläs uhoa siinä. Kyllä se päivä voi sinunkin eteesi tulla, että jaksaminen loppuu.
Mutta silloin haen apua.
Siinä se ero!
että joku uhoaa lapsenkin puolesta.
Juopot kun tuppaavat pyörimään oman napansa ympäri ja unohtavat vastuun jälkikasvusta.
Ei aina tarvii silitellä päätä!
Mami itse ei ole kenties alkoholisti, joten sitä taustaa vasten on kommenttisi on ymmärrettävä.
Viina ottaa ihmisestä lujan otteen, ymmärrätkö. Voi olla, että alkoholisti on joskus sellaisessa tilassa, ettei hän kykene muuta kuin juomaan nuppinsa täyteen.
Minun tekisi mieli sinua leikisti potkaista höyhentossulla persauksii, kun puhuit kitisemisestä ja voihkinasta. Silloin kun toinen tuskissaan pyytää apua, niin sitä on silloin annettava, ja tässä tapauksessa tietoa antamalla.
"Kun lähimmäisesi pyytää leipää, antaisitko hänelle kiven"
se että olen koko elämäni kärsinyt läheisteni alkoholiongelmasta ja päättänyt että lapseni eivät samaa joudu kokemaan.
Siitä jää ikuiset arvet, joita millään terapialla ei pois pyyhkäistä.
Katson tosiaan asioita eri kantilta ja ymmärrät varmaan ettei minulta välttämätättä ymmärrystä heru kun lapset ovat mukana kuvioissa.
Ps. Olen tosiaan saanut potkuja persauksiini yli neljäkymppisen elämäni aikana ja höyhentossu tuntuisikin lempeältä kaiken jälkeen.