Onko erillisantenni osoittautunut tarpeelliseksi HT veneissä?
Erityisesti kiinnostaa kuulla kokemuksia siitä, heikkeneekö gps vastaanotto kun käytetään käsi gps laitetta sen omalla antennilla kuomun alla?
Itse olen huomannut ettei ainakaan purjeveneen takaa avoin sprayhood vaikuttanut vastaanottoon, vaikka laite oli sen alla.
Erityisesti kiinnostaa kuulla kokemuksia siitä, heikkeneekö gps vastaanotto kun käytetään käsi gps laitetta sen omalla antennilla kuomun alla?
Itse olen huomannut ettei ainakaan purjeveneen takaa avoin sprayhood vaikuttanut vastaanottoon, vaikka laite oli sen alla.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Kyllähän se heikkenee mutta ei häiritsevästi. Käsi-GPS siis oman kokemukseni mukaan toimii aivan hyvin veneen hytissä.
Viime vuonna pyörittiin viikko teräskattoisella veneellä eikä gps hukannut kertaakaan sijaintiaan ollessaan karttapöydällä, joka toki on tuulilasin vieressä.
Ei mitään tarvetta. Ei häviä satelliitit. Ainakaan minun kokemukseni mukaan.
Metsälenkillä kun gps on taskussa, paljon puustoa ympärillä ja erityisesti kun suunta on pohjoiseen, gepsi on vaikeuksissa. Mutta siis veneessä ei ole kertaakaan kadottanut sputnikkejaan.
Kyllä antennit on tarkoitettu vapaan taivaan alle. Kaikki mikä on välissä aiheuttaa vaimennusta. Matalalla olevat satelliitit tippuvat pois, paikannuksen laatu heikkenee.
Kaksi kerrosta bilteman kevytpeitettä ei ainakaan estänyt täysiä palkkeja tulemasta ruutuun, mutta mietin vain, että onkohan märkä kuomu kovempi pala signaalille?
GPS-satelliittien signaali on erittäin heikko, lähetysteho noin 50 W luokkaa ja etäisyys maahan suuri.
GPS-vastaanotin on eräänlainen "superhörökorva" kun löytää tuon luokan signaalit ollenkaan.
Mikäli GPS:ää käytetään ilman lisäantennia esimerkiksi pressun alla, täytyy huomioida että vesi häiritsee signaalia erittäin tehokkaasti polaarisena molekyylinä, dipolina. Kuomuun kertynyt kaste tai roiskevesi hävittää signaalin jopa kokonaan.
Tämän olen kokeillut useamman merkkisellä vastaanottimella aamukasteisen pressun alla. Kuomun alla ei signaalia, ja laite ulos pressun alta ja signaali on ormaali.
Sama pätee muihinkin materiaaleihin jotka keräävät vettä itseensä.
Siksi suosittelen lisäantennia, tai ainakin sijoittamaan vastaanottimen esimerkiksi ikkunan alle. Lasin läpi kun täytyy nähdä, niin siinä ei ole vettä sellaisia määriä jotta signaali estyisi.
Riippuu varmasti merkistä ja mallistakin. Minulla on ollut Garmin 48 pari kesää purjeveneessä puuhyllyssä salongin selkänojan yläpuolella. Taivaalle ei siis ole näkyvyyttä kuin lasikuidun läpi ja joihinkin suuntiin vielä ensin puun läpi. Purjehtiessa tallennan lähes aina trackia, jonka sitten puran tietokoneelle ja piirtelen reittejä ja nopeuksia. Noin on liikuttu 2- ja 3-viikkoinen reissu Saaristomerellä, sekä lukuisia lyhyempiä purjehduksia pääkaupunkiseudulla. Kertaakaan en ole yllättänyt GPS:ää tilassa, jossa se ei olisi "3D-navigoinnissa" eli sateliitteja on aina 4 tai enemmän.
Trackeissä kuitenkin aina silloin tällöin näkyy alle minuutin katkoksia. Ehkä joku on maannut kannella GPS:n "päällä"? Trackeissä ei ole näkynyt mitään normaalista poikkeavaa. Esim. 10 s välein tallennetuista paikoista lasketuista nopeuksissa ja suunnissa ei löydy ainuttakaan epänormaalia arvoa, joka viittaisi epätarkkaan paikannukseen.
Vaimennus on merkityksetöntä jos läpäistävänä on lasikuitukatto tai keinokuitukangas. Tärkeämpää on että antenni 'näkee' ilman metalliosien kuten kaiteiden, mastojen, ikkunakehyksien, kattoluukkujen, yms muodostamaa Faradeyn-häkkiä koko horisontin, siksi antennin paikka on usein parempi katolla. Korkealle mastoon sitä ei kannata viedä koska keinunta antaa sille turhaa liikettä joka vain häiritsee positio- ja nopeuslaskua.
Paras on tunnetusti hyvän pahin vihollinen.
Tottakai ulkoantenni on teoriassa paras mutta ei ainakaan minulla ole käytännössä tarvetta ollut.
Kukin tietenkin sijoittaa rahansa sinne minne haluaa mutta minä ainakin kokeilisin ensin sisäantennilla. Jos toiminnassa on jotakin heikkouksia niin sitten harkitsisin uudelleen. Tietenkin pitää myös ottaa huomioon, ettei hetkeksi kadotettu sijainti todellakaan upota alusta mikäli aluksessa on ikkunat, kuten tavallisesti, josta voi ja pitää tähystää ulos.
Kyllä signaali kuuluu muovin ja senkaltaisen lävitse. Mutta mikäli saat sen muovin päälle 1 mm:n kerroksen vettä, niin homma ei toimi enää.
Aivan sama tapahtuu sankassa räntäsateessa sekä GPS:n että esimerkiksi TV-Satelliitti signaalien kanssa.
Tuon ilmiön olen kokeillut eri tyyppisillä GPS-vastaanottimilla monet kerrat. Aamukasteisen pressun alla ei signaalia löydy, ja kun laitteen työntää ulos taivasalle löytyy maksimisignaali.
Minulla oli vanha GPS-vastaanotin vuosia tuulilasin alla, enkä havainnut mitään ongelmia. Sitten hankin uuden laitteen jonka asensin pois ikkunan alta kojetauluun, pressun alapuolelle. Uuden paikan määräsi kytkennät VHF:ään, plotteriin jne.
Huomasin usein aamuisin ongelmia sateliittien löytämisen kanssa.
Myöskin yhteys satellitteihin katkesi toistuvasti yllättäen kesken kaiken kovassa kelissä esimerkiksi Porkkalan selällä.
Rupesin luonnontieteilijänä ajattelemaan mistä on kyse, ja niinhän se oli, että kun kuomu oli märkä, joko kasteesta tai yli lentävästä merivedestä signaali hävisi, kun vesimolekyylit estivät signaalin kulun.
Hankin ulkoantennin, eikä sen jälkeen ole ollut ongelmia.
Ette kai vaan aja pelkällä kepsillä?
Kepsihän on vain toissijainen navigointivälinen ja tukee karttan pohjalta tapahtuvaa maisemanavigointia.
En nyt jaksa alkaa miettimään/tutkimaan tuota veden vaikutusta tarkemmin, mutta viime kesänä esim. kryssimme koko matkan Hiittisistä Helsinkiin yli 10 m/s tuulessa, jolloin sivukannella (GPS:n päällä siis) on kyllä lähes jatkuvasti enemmän kuin 1 mm vettä. Yhden päivän satoi varsin rankasti. Ei ongelmia. Kiinteän GPS:n kanssa laittaisin kyllä ulkoantennin, mutta kannettavan voi aina ottaa ulos, jos niitä ongelmia joskus tulisi.
Metallilla on tosiaan suuri vaikutus. Autossa toimii vain kojelaudan päällä eli ikkunan alla.
Useinmiten satelliittien sijainti Suomessa on varsin matalalla horisontissa, harvoin yli 45 astetta ts. signaali ei veneen kajuutassa tule katosta läpi vaan sivuseinistä tai ikkunoista. Useimmat GPS:t kertovat avausnäytöllä sueraannassa olevien satelliittien sijainnin myös asteina horisontista, siitä voi tarkistaa mistä ilmansuunnasta ja korkeudelta signaalit tulevat.
Autossakaan peltikatosta ei paljon haittaa ole, koska signaalit tulevat tuuli- tai sivulasista läpi. Sen sijaan esim. metallipohjainen väriaine tuulilasissa on tehokas suoja myös GPS-signaalille.
Väität, että satelliitit ovat suomessa harvoin 45 asteen yläpuolella. Oletko koskaan katsonut pidemmän ajanjakson konstellaatiopiirrosta taivaanpallolle piirrettynä. Etelä-Suomessa satelliitit nousevat zenitiin saakka. Pitää mennä navalle saakka, ennenkuin taivaanlakeen ilmestyy aukko. Ja navalla kaikki satelliitit käyvät hieman yli 60 asteen korkeudessa.
Kieltämättä mielipiteeni oli enemmän mutua kuin faktaa eli en ole järjestelmällisesti seurannut satelliittien sijaintia, mutta satunnaisten gepsini antamien sijaintitietojen perusteella tuntuma on tuollainen. Voitko esittää faktatietoa noista satelliittien sijainnista, niin saan korjattua virheellisen tietoni.
Vilkaisin pikaisesti täältä löytyvää satelliittien ratasimulaattoria:
http://science.nasa.gov/Realtime/Jtrack/3d/JTrack3D.html
Kun katselee noita GPS-satelliittien ratoja, niin ainakin näin amatöörinä äkkeseltään näyttää, että radat (ground trace) eivät ylety kovin kauaksi pohjoiseen.
mun garmin 48 vastaanotti hyvin signaalia auto hansalokerossa
Näppärä ohjelma, mutta ei oikein havainnollinen tähän tarkoitukseen. Yritin käännellä GPS-satelliittia 26, ja mielestäni se on korkeimmillaan tämänhetkisellä radallaan Puolan rannikolla. Eli sieltä katsottuna kävisi Zeniitissä. Suomesta katsottuna jäisi lähes 10 astetta vajaaksi. Eipä ole käytettävissä (helposti) sellaisia ohjelmia kuin oli ennen, mutta sanoisin, että yli 80 asteen korkeuskulmassa käy Suomen etelärannikon korkeudelta katsottuna jokin satelliitti aina reilun tunnin välein.
Minun gepsinin katselee satelliitteja tyypillisesti keskemmältä Suomea eli omat havainnot ovat pääsääntöisesti Saimaan pohjoisosista. Tilanne muuttuu etelään päin mentäessä mm. siten, että tänne Savoon ei toistaiseksi ole näkynyt yhtään WAAS-satelliittia, Helsingissä niistä ainakin yksi on seurattavissa. Joku viisas varmaankin osaa sanoa, kuinka monta astetta 500 km pohjoiseen tätä pallopintaa vaikuttaa satelliitin korkeuteen horisontista...
Alkuperäiseen kysymykseen palatakseni, jos satelliitti korkeimmillaan käy 80 astetta horisontin yläpuolella ja GPS-vastaanotin on vaikka veneen hytissä lähellä sivuseinää/ikkunaa, niin tämänkään satellitin signaali ei tule katon läpi vaan enemmän sivusta (riippuu tietenkin satelliitin sijainnista kulkusuuntaan nähden). Eli katolla/kuomun päällä oleva vesikerros ei mielestäni oleellisesti vaikuta signaalia heikentävästi (muita satelliitteja on todennäköisesti matalammalla seurattavissa).
En ole kuin pari kertaa kokeillut, mutta ei toiminut pelkääjän penkin päällä eikä pelkääjän kädessä, jossain reisien päällä pidettynä. Hiukan etuviistoon nostettuna tai kojelaudan (hanskalokeron) päällä toimii.
Kotona ei toimi alakerrassa (betoniseinät ja välipohja), mutta lähelle ikkunaa mentäessä toimii jotenkuten (betonia suoraan yläpuolella ja kaikilla sivuilla paitsi etelään.
O.K. Myönnetään, että ensimmäistä viestiäni kirjoittaessani taisin muistella GPS:n alkupolkuja, kun satelliittiradan inklinaatiokulma oli 64 astetta. Taitaa se nykyisin olla 55 astetta, mikä hieman yleistettynä tarkoittaa, että 55 leveyspiirin pohjoispuolella satelliitti ei nouse Zenitiin. Jos sovittaisiin, että etelärannikolla satellitit nousevat parhaimmillaan yli 80 asteen korkeuskulman, mutta keskimäärin yli puolet ajasta ainakin yksi satelliitti on yli 75 asteen. Ja tämä satelliitti on tärkeä paikannustarkkuuden kannalta. Neljä satelliittia alhaalla tasaisesti ympäri horisontin ja yksi korkealla, ja vielä yksi jossain, niin paikannustarkkuus on kohtuullinen. Se ei haittaa, vaikka katossa olisi suurempi vaimennus, sillä ylhäältä tuleva satelliittisignaali on 15 dB voimakkaampi kuin matalalta tuleva signaali. Etäisyys satelliittiin on lyhyempi ja välissä on vähemmän ilmakehää ja sen aiheuttamia häiriöitä.
No pohjoisempana tilanne muuttuu. Tämä GPS-satelliittien suurin korkeus alenee karkeasti asteen 100 kilometriä kohden kun edetäään suoraan pohjoiseen.
Saimaan latvavedet eivät vaan ole 500 km pohjoisempana etelärannikosta. Vaikka Turku keskipisteenä piirtäisi ympyrän, niin nippa nappa Nurmes voisi jäädä ympyrän ulkopuolelle.
WAAS-satellittien kuuluuvuuden suurin este taitaa olla, että satelliitit eivät ole vielä säännöllisessä toiminnassa. Parhaiten toimiva satelliitti on päiväntasaajan yläpuolella läntisellä Atlantilla, ellei Brasilian rannikolla. Lähetyskeila on vielä suunnattu ja rajattu. Itäisen Suomen kannalta inhoittavaa on, että tämä satelliitti kuuluu paremmin Torniossa kuin Joensuussa.
Hei
Toimii pressun alla ja HT veneen katon alla. GPS RF puoli on kehittynyt joten jos ostat uuden laitteen ja varsinkin WAAS / EGNOS korjauksella -> Toimii ilman lisäantennia.
Lisäantenneista yms. ei tule muuta kuin harmia, ne kun tuppaavat olemaan säälle alttiina paljon enemmän kuin käsi GPS veneessä sisällä.
Esim. autoillessa kaupungissa kerrostalojen välissä olisi lisäantennista hyötyä, veneessä tuommoista heijastelevaa ja katveita sisältävää paikkaa ei ole koskaan.
Pankaa korvatulpat korviinne ja erittäin vahvasti tmmennetut lasit silmillenne. Näette ja kuulette kuitenkin -jotain. Sama on GPS:n kanssa. Joissakin tilanteissa kun satelliitteja on vähän ja osa tietenkin matalalla, menettää laite paikkansa tai siitä tulee epätarkka. Jos tällainen katkos kestää kauan, kestää uudelleenlukittuminen myös kauan tai ei onnistu lainkaan.
GPS ei saa olla se primääri ja ainoa navigointiväline, näin on moni asiallisesti huomauttanut. Mutta jos sellaisen on navigoinnin apuvälineeksi hankkinut, niin luulisi ihmisten haluavan pitää sen myös täysin käyttökuntoisena kaikissa tilanteissa.
Jos joku väittää,että toimii täysin niin valehtelee tai sitten tuo katto on lähes"paperia".Olen seurannur jo useamman vuoden omaa Garmin 48:a jossa vielä on kyljessä melkoinen antennimötikkä niin ei ole aina yhteyttä satelliitteihin kun laite on hytin sisällä.Kuten Katsastusmies ja Fysiikan lait-kirjoitti,niin kyllähän ne toimivat suurimman osan ajasta mutta eivät joka hetki.On sillä katolla tms.sellainen merkitys,että kotona huoneessa ei löydä yhtään satelliittia jos vielä sälekaihtimetkin ovat kiinni(normaali omakotitalo.
tuo laite toimii joskus jopa taskussakin,mutta kohtalaisen yhteyden saavuttamiseksi ulkoantenni on kohillaan.tuolla jollain palstalla eri sivustoilla joku esitti että hangon ympäristön gps ongelmat?on kuulemma,johtuisi juuri tuosta sisälaitteesta,sade tuskin katolla tilannetta muuttaa,esim.ulkoantenni,5 sm lunta pinnassa ja antaa saman lukeman kun kesäjussina,eli tuskin kostea pressu,en tiedä.