Suomalaisen rakennososaamisen maailmanvalloitus vain jatkuu. Tai ainakin Suomen valloitus:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006402593.html
Samaa oli Loviisassakin. Melko uudessa suomalaisessa koulussa oli homeongelma jota ei saatu kuntoon suurellakaan rahalla. Koulu purettiin ja ilmeni ainakin seuraavaa: tehty suon päälle ja alle jätetty rakennusjätteet. Ei viemäröintiä. Tuloilma otettiin rakennuksen siitä päästä, missä oli vilkkain katuliikenne. Jos lie muutakin ilmennyt.
Koulukkaat parakkeihin useiksi vuosiksi. Ensin tuli sadevedet sisälle parakkeihin. Tehtiin katto. Sitten tuli talvi ja sisälämpötila putosi 5 asteeseen.
Uuden koulun suunnittelu kesti kauan, suurin vääntö tuli voimistelusalin mitoista. Aikanaan koulu valmistui ja joutui heti käyttökieltoon homeongelman takia. Lämmöneristevillat olivat olleet koko syyssateitten ajan pihalla sateessa peittämättä eikä kaupungin rakennusvalvonta puuttunut siihen eikä mihinkään muuhunkaan. Sitten noin puoli vuotta valmistumisen jälkeen romahti koulun ruokalan sisäkatto. Onneksi yöllä, ei tullut uhreja. Tämänhetkinen tilanne ei tiedossani. Muistelen, että rakentaja olisi ollut Skanska, mutta voin muistaa väärinkin.
Loviisan ruåtsinkielisillekin piti saada uusi koulu, kun suomenkileisillekin tehtiin. Koulukkaat parakkeihin vanhan kaatopaikan päälle. Jotakin siellä romahti jo rakennusaikana sielläkin, taisi olla katto. Onneksi yöllä.
Loviisan reunalla oli hirsimökkitehdas ja lienee vieläkin. Kauppa kävi, piti laajentaa. Tehtiin kolme uutta isoa hallia. Saatiin valmiiksi ja tuli ensimmäinen lumisade, ihan 1 cm. Kahden hallin katto romahti heti...
Loviisassa kunnostettiin todella suurella rahalla vanha Seurahuone. Sinne muutti ainakin kaupunginkirjasto. Aika kului. Kattoa korjattiin moneen otteeseen ja kellarikerroksessa levisi home. Levisi kirjastoonkin joka joutui evakkoon. Menikö kirjat polttoon, en tiedä. Taas on miljoonaprojekti menossa entisellä Seurahuoneella. Kokemuksen perusteella en usko tulevan kuntoon. Vaan saapahan Hyvät RakentajaVeljet hyviä urakoita. Eikä kaupungin rakennusvalvonta valvo tätäkään projektia. Palkkahan juoksee muutenkin.
Ouluun tehdään uutta siltaa Oulujoen yli. Näkyy ilmestyneen varoitukset, että sillan pintarakenteissa on vikaa. En tiedä onko vanhaa vai uutta pintaa.
Tällä laadulla on jo kunniakkaat perinteet. Kun Itä- ja Länsi-Saksa yhdistyivät, alkoi itäpuolella mittava rakennusten korjaus ja uudistus. Suomestakin lähti rakennusfirmoja rinta rottingilla vuolemaan kultaa puuveitset tanassa. Takaisin tultiin vähin äänin. Oli alkanut työn laatu kelpaamaan saksalaisille nippa nappa jo neljännen uusiksipanon jälkeen...
Saksassa onkin paljon vanhoja ristikkorakennetaloja, joissa asutaan yhä. Olen nähnyt 1200 -luvullakin rakennetuja. Näin se onnistuu, kun viitsii tehdä kunnolla ja huoltaa kunnolla. Suomessa rakennukset tuhoutuvat pahimmillaan jo ennen valmistumistaan. Ainakin jossain Helsingin lähellä ensimmäinen puukerrostalo oli kauttaaltaan homeessa jo runkovaiheessa...
Suomessa vanhojen kerrostalojen putkiremontit kestävät tyypillisesti 3 kk, usein paljon ylikin. Saksassa sama tehdään viikossa. Eli asukkaat vaikka viikon risteilylle ja palatessa putkiremontti on valmis. Tästä oli perusteellinen selvitys Suomen Kuvalehdessä numero 44 pvm 4.11.2016. Siitä käy oikein hyvin selville miksi täällä ei osata oikein mitään.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006402593.html
Samaa oli Loviisassakin. Melko uudessa suomalaisessa koulussa oli homeongelma jota ei saatu kuntoon suurellakaan rahalla. Koulu purettiin ja ilmeni ainakin seuraavaa: tehty suon päälle ja alle jätetty rakennusjätteet. Ei viemäröintiä. Tuloilma otettiin rakennuksen siitä päästä, missä oli vilkkain katuliikenne. Jos lie muutakin ilmennyt.
Koulukkaat parakkeihin useiksi vuosiksi. Ensin tuli sadevedet sisälle parakkeihin. Tehtiin katto. Sitten tuli talvi ja sisälämpötila putosi 5 asteeseen.
Uuden koulun suunnittelu kesti kauan, suurin vääntö tuli voimistelusalin mitoista. Aikanaan koulu valmistui ja joutui heti käyttökieltoon homeongelman takia. Lämmöneristevillat olivat olleet koko syyssateitten ajan pihalla sateessa peittämättä eikä kaupungin rakennusvalvonta puuttunut siihen eikä mihinkään muuhunkaan. Sitten noin puoli vuotta valmistumisen jälkeen romahti koulun ruokalan sisäkatto. Onneksi yöllä, ei tullut uhreja. Tämänhetkinen tilanne ei tiedossani. Muistelen, että rakentaja olisi ollut Skanska, mutta voin muistaa väärinkin.
Loviisan ruåtsinkielisillekin piti saada uusi koulu, kun suomenkileisillekin tehtiin. Koulukkaat parakkeihin vanhan kaatopaikan päälle. Jotakin siellä romahti jo rakennusaikana sielläkin, taisi olla katto. Onneksi yöllä.
Loviisan reunalla oli hirsimökkitehdas ja lienee vieläkin. Kauppa kävi, piti laajentaa. Tehtiin kolme uutta isoa hallia. Saatiin valmiiksi ja tuli ensimmäinen lumisade, ihan 1 cm. Kahden hallin katto romahti heti...
Loviisassa kunnostettiin todella suurella rahalla vanha Seurahuone. Sinne muutti ainakin kaupunginkirjasto. Aika kului. Kattoa korjattiin moneen otteeseen ja kellarikerroksessa levisi home. Levisi kirjastoonkin joka joutui evakkoon. Menikö kirjat polttoon, en tiedä. Taas on miljoonaprojekti menossa entisellä Seurahuoneella. Kokemuksen perusteella en usko tulevan kuntoon. Vaan saapahan Hyvät RakentajaVeljet hyviä urakoita. Eikä kaupungin rakennusvalvonta valvo tätäkään projektia. Palkkahan juoksee muutenkin.
Ouluun tehdään uutta siltaa Oulujoen yli. Näkyy ilmestyneen varoitukset, että sillan pintarakenteissa on vikaa. En tiedä onko vanhaa vai uutta pintaa.
Tällä laadulla on jo kunniakkaat perinteet. Kun Itä- ja Länsi-Saksa yhdistyivät, alkoi itäpuolella mittava rakennusten korjaus ja uudistus. Suomestakin lähti rakennusfirmoja rinta rottingilla vuolemaan kultaa puuveitset tanassa. Takaisin tultiin vähin äänin. Oli alkanut työn laatu kelpaamaan saksalaisille nippa nappa jo neljännen uusiksipanon jälkeen...
Saksassa onkin paljon vanhoja ristikkorakennetaloja, joissa asutaan yhä. Olen nähnyt 1200 -luvullakin rakennetuja. Näin se onnistuu, kun viitsii tehdä kunnolla ja huoltaa kunnolla. Suomessa rakennukset tuhoutuvat pahimmillaan jo ennen valmistumistaan. Ainakin jossain Helsingin lähellä ensimmäinen puukerrostalo oli kauttaaltaan homeessa jo runkovaiheessa...
Suomessa vanhojen kerrostalojen putkiremontit kestävät tyypillisesti 3 kk, usein paljon ylikin. Saksassa sama tehdään viikossa. Eli asukkaat vaikka viikon risteilylle ja palatessa putkiremontti on valmis. Tästä oli perusteellinen selvitys Suomen Kuvalehdessä numero 44 pvm 4.11.2016. Siitä käy oikein hyvin selville miksi täällä ei osata oikein mitään.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Toisaalta...
"Suomalaisten kodeissa on vähiten kosteusvaurioita Euroopassa"
https://yle.fi/uutiset/3-11043015
-raksaaja(sh)