Olenkohan itkenyt ihan turhaan sinua, ovatko kipuni olleet vain tuskaa, joka kerrostuu vuosien mittaan sydämeni päälle eikä tuota mitään hyvää? Ja kun sinä et näe etkä tiedä, kuinka suuren painon alla sydämeni musertuu ja pusertaa silmistäni yhä uudelleen kyyneleitä. Kokonaisen järven, ja kokonaisen vuoren sydämeni palasia. Ja kaikki vain, koska itken sinua ja meitä kahta, sitä, mikä ei koskaan toteutunut eikä toteudu. Et saa sitä koskaan tietää, et koskaan sitä, kuinka suuri se tunne sinua kohtaan oli ja on. Järkyttävintä on se, että kaikki tämä kipu on tyhjän synnyttämistä, mitään ei jää käteen kenellekään.
Naiselle mieheltä
Naiselle mieheltä
Vastaukset 48
Vanhimmat
Miksi ette näe?
Lapin noitasi tarviis varmaan kuulla tuo.
Ihan turhaan jos minun takia i. Sen toisen puolesta en tietenkään osaa vastata.
Miksi ei jää? Älä viitsi uhriutua...tuska tässä viiltää rintaa kun mietin mitä typeryyttä on haaskata rakkautta.
Ei tarvitse uhriutua. Tuossa on auki kirjoitettuna se, mitä jatkuvasti tunnen.
Laita viestiä.
Loitsut täältä lähteneet. Toivottavasti voit kohta paremmin. T: eräs noita,
Nimeltä Johanna
Voi sentään, otan osaa :( Kai tuo nainen edes tietää sinun tunteistasi? Olisi surkeaa, jos hän ei edes tietäisi, että joku on noin kovasti häneen ihastunut.
Ystäväsi tahdon olla kävelläänkö käsikkäin taivaaseen.
Itke, niistä nenäsi ja ryhdistäydy. Jos teitä ei tule niin ei tule. Aikansa se tympii, mutta sitten pitää jo suunnata katse muualle.
Näin hyvän neuvon mukaan, mutta oikeassa elämässä menee toisin.
Minun ei tarvitse itkeä se on takana päin. En tiedä kuka tuon aloituksen teki se tuntui vain niin tutulta kuin vanhan unohtuneen ystävän.
Oikeassa elämässä olen noin tehnyt. Pakko.
OK, no hyvä sulle.
Aikansa kutakin. Ihmisen on pakko mennä eteenpäin selvitäkseen. Tuntuuhan se kauhean pahalta aikansa.
Minua vaivaa kohta jossa kerrot että hän ei näe eikä tiedä. Miten voit sanoa että ei tapahtunut eikä tapahdu, jos et itse anna mahdollisuutta nähdä ja tietää? Kolahti liikaa tämä sinun tekstisi omaan stooriin. T: nainen "silmälappuineen"
Jos on noin suuret tunteet, niin kerro asiasta tuolle naiselle. Tuskin hän ainakaan pahastuu. Ei kannata padota tunteita sisälle, kertominen auttaa. Ainakin pääset eteenpäin yksin tai ehkä yhdessä hänen kanssaan.
Tsemppiä sulle!
Olisikohan aloittaja ihastunut varattuun?
En haluaisi että kukaan noin vuokseni tuntisi.
Vaikka tilanne olisi ja on kovin monimutkainen, pidät kai minua kovin kovin kylmänä ihmisenä. Muutoin puhuisimme.
Huh
Onko sulla joku sairaalloinen riippuvuus menneestä elämästä. Mahtaa olla raskasta.
Tiedän ton tunteen.... Omassa tapauksessani olisin turhaan kertonut, koska torjui yritykseni saada häneen yhteyttä, mutta varmaankin ymmärsi yskän. En tiedä mitä hän ajatteli minusta enkä koskaan tule tietämäänkään, mutta olen jatkanut elämääni/hyväksynyt miten tilanne meni.
Jos joskus vielä tulisi mahdollisuus puhua niin toki tarttuisin tilaisuuteen, mutta itse tunteet ovat viilentyneet vuosien saatossa etten kaipaa enää häneen romanttista kontaktia toisin kuin esim. vielä pari vuotta sitten. Vaikka hän jäi sydämeen, en mieti häntä enää niin, että haluaisin lähelle. Näin tunnen nyt, livestä en sitten tiedä heräisikö mitään uudestaan, mutta ei kai sitä kannata enää vatvoa, kun olen nyt tyytyväinen elämääni. Suosittelen sinulle kuitenkin asian kertomista mikäli hän ei ole kieltänyt sinua lähestymästä.
Hyvin kirjoitit, mutta tekstistäsi selviää, että olet joku muu kuin tarkoittamani ihminen.
Niin, tiedän, että olisi viisasta puhua, mutta ei tapauksessani mitenkään helppoa.
t. ap.
Anna jotain vinkkiä mikä varmistaisi asian... En pysty tähän kaikkea kertomaan kokonaisuudessaan, mutta me varmastikkin vuorotellen jotenkin hyljeksimme toisiamme, koska olemme molemmat varattuja. Oma suhteeni ollut jo vuosia eron partaalla, hänen liitosta en tiedä. Musta tuntui, että minä oli se, joka olisi halunnut katsoa tämän kortin syvemmällä tasolla, mutta hän saattoi haluta vain sexiä, jota ei kenties kotona saa tai sitten vain muuten vaihtelua tylsistyneeseen arkeen. Meillä oli paljon muitakin esteitä kuin vain liitot eli hyvin vaikea kokonaisuus mitä toteuttaa käytännössä. Asioista olisi pitänyt puhua, puhua ja puhua, mutta sen sijaan laskeutui hiljaisuus joka kestänyt vuosia eikä koskaan ratkeakkaan.
Voi sentään mitä marttyyriyttä. Kaipamasi henkilö ei tiedä itkuistasi, vaikka itkisit kokonaisen valtameren kyyneleitä. Kyseessä on nyt pelkkä itsesääli, jonka perusteella kaipaamasi henkilöä ei voi vaatia tekemään mitään.
Näin on siksi en kerrokaan miten olen itkenyt.
Toisen ihmisen on näköjään vaikea ymmärtää aloittajan tilannetta jos ei itse ole kokenut samaa.
Olen.
Jos se sinun kohdallasi on ollut itsesääliä niin ei se tarkoita automaattisesti sitä että se olisi toisen ihmisen kohdalla myös niin koska ihmiset on erilaisia.
Voin kertoa oman kokemukseni kautta että mistään itsesäälistä ei ole kyse.
Tilanne samanlainen. Tunteet vain on ja pysyy.
Mutta on raskasta elää näiden tunteiden kanssa. Kaikki ne hetket kun toivoo että hän olisi vierellä.., se ikävän määrä , paljon hukkaan heitettyä rakkautta.., viiltävää tuskaa..
Luulin että kohde tunsi samoin mutta kielsi kaiken. En silti voi omille tunteilleni mitään , on vain elettävä niiden kanssa..
Ei auta vaikka emme edes näe enää.
Voisi sanoa ettei itkut enää auta , itkut on jo itketty kun sydän vuotaa verta.
Yritän vain keskittyä arkisiin asioihin..
Tämän naisen ajatuksissa eräs mies.
Vellot siinä kuitenkin. Et vaatteita välissä vaihda, kun kierittelet. Pyörit ja hyörit ja vaihdat välillä suuntaa. Sellainen lieju, näyttää suklaakastikkeella.
Ei ollut minulta tuo itsesääli kommentti vain kommentti että olen kokenut saman kuin aloittaja.
En sanoisi tätä vellomiseksi vaan kyllä tämä on pahempaa sorttia. Infernaalinen tuska lähinnä.
Tämä on suoraan sanottuna hel.....ä.
Mutta kuten sanoin yritän keskittyä ihan arkisiin asioihin joten vaatteetkin tulee vaihdettua siinä samalla.
Palaa tuohon 12:45 kirjoitukseen ja lue ajatuksella.
Toistan, lue ajatuksella.
🔙
🎁
Miksi et kerro hänelle?
Voisitko laittaa jonkin vinkin, jos hän sattuisi näkemään tämän tekstin josta hän tietäisi sinut.
Kuulostaa pahalta jos tuohon tilaan vuosikausiksi juuttuu. Minäkin itkin erästä naista. Viimeiset päivät ennen yhteydenottoa riitti jo pelkkä ajatus hänestä ja siitä illasta meidän välillä ja nielin itkua. Se alkoi myös olla jo vaikeaa, ettei muut huomaa. En sitten lopulta kestänyt enää sitä ja kerroin tunteista viestillä. Loppui itkut ja alkoi ahdistus ja tuska kun hän hyökkäsi minua vastaan. Se oli toisaalta ihan ymmärrettävää, koska hän oli varattu ja hänen puoliso sai tietää. Siinä samassa myös tajusin, että en ollut minkään arvoinen hänelle. Nyt hän korkeintaan halveksii minua. Mutta itkut ja ahdistus ovat loppu. Jäljellä vain tyhjyys, mutta samalla rauha. Se on lopulta ihan mukava olotila. En usko että yksikään toinen ihminen saa minua enää tämän jälkeen samaan olotilaan.
Et sinä voi tietää, ettet ole hänelle minkään arvoinen. Et voi tietää toisen ajatuksia tunteita. Mua satutettiin, mutta silti hän on mielessäni yhä.
Uskon vain sen minkä näen ja koen. Toki yritän koko ajan ajatella asiaa hänenkin kantilta, ja jotenkin toivon että olisin ollut edes jonkin arvoinen, enkä olisi tulkinnut kaikkea ihan väärin. Mutta eipä sillä ole merkitystä. Tiedän että hän ei tule asiasta enää puhumaan. Sen verran häntä jo tunnen. Toisaalta mietin miksi sitten häneen edes ihastuin, koska hän on tietyissä asioissa niin ehdoton. Itse en ole sellainen.
En jaksa uskoa aloitusta kenenkään miehen kirjoittamaksi.
Kyyneleet ja paska ei sovi yhteen.
Älä itke S
Lain alla onkin paha olla. Varsinkin luovuttaessa.
Älkää lyökö lyötyä. Miltä teistä tuntuisi samassa tilanteessa, ett joku tulee ivailemaan surussa tai syyttelemään.
Joskus elämässä voi käydä noin ja sille ei voi mitään. Paras on kun unohdat kaiken tapahtuneen ja menet eteenpäin.
Nyt osui txti. Itselläni samankaltaisia tuntemuksia ja olen nainen. Elämä ei ole helppoa. Ei sitä muut ymmärrä, ennenkö itse kokee tällaiset tunteet. Raastavaa. Miten näistä pääsisi eroon.
Samat tuntemukset. Joka päivä häntä ajattelen ja se sattuu. Miksi hän teki minulle näin, mahtaako hän koskaan ajatella minua. Näinkö hän tämän halusi menevän.
Älä nyt koko Amsterdamia hukuta niillä muutenkin sielä pinta korkealla. Vielä rakas itketään onnen kyyneliä yhdessä kanavan äärellä, tehdään oma zeelandi niillä.
Älä nyt koko Amsterdamia hukuta silelä rakas Marianne, muutenkin tulvii siellä. Vielä itkemme onnen kyyneliä yhdessä tehden oman zeelandimme sinne.