Kankaanniemikö laajakaistaa pelastamaan?

Joo ja Uurainen pitää pelastaa kanssa. Olisko vielä muita kun ne kymmenen viisasta neits... ei kun kuntaa ja Uurainen?

Niin ja sitten Kuhmoinen ja Joutsa omin valokaistoineen.

Ojasta allikkoon ja nyt jo pysyvästi jorpakossa.

Kirjallinen kysymys KK 17 2020 vp
Toimi Kankaanniemi ps ym.

Kirjallinen kysymys laajakaistahankkeiden toteuttamisesta Keski-Suomessa
Eduskunnan puhemiehelle

Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen esityksestä säädettiin Laajakaista kaikille -laki, joka tuli voimaan 1.1.2010. Laissa säädettiin laajakaistan rakentamisesta koko maahan vuoteen 2015 mennessä niin, että jokaisella olisi nopea laajakaista enintään kahden kilometrin päässä. Laissa luvattiin kunnille tuki, mikäli hanke toteutettaisiin määräajassa. Mutta jos näin ei tapahtuisi, kunta ei saisi tukea. Aikarajaa ja lakia on myöhemmin muutettu muutamaan otteeseen.

Keski-Suomessa toimittiin lain edellyttämällä tavalla. Keski-Suomen Liitto valmisteli, kilpailutti ja valitsi yrityksen, jonka kanssa kunnat tekivät sopimuksen hankkeen toteuttamisesta kukin omalta osaltaan. Osa kunnista ei lähtenyt hankkeeseen mukaan eri syistä.

Lakia valmistellessaan hallitus arvioi alueet, joille kaupalliset toimijat rakentaisivat laajakaistan. Tämä arvio oli valtaosin väärä Keski-Suomessa. Operaattorit eivät olleet valmiit rakentamaan eikä niitä siihen velvoitettu. Maaseutumaisille kunnille jäi kohtuuttoman suuri vastuu toteutuksesta. Muutamassa taajaan asutussa kunnassa Keski-Suomessa yksityiset operaattorit rakensivat markkinaehtoisesti laajakaistan ilman kunnan ja valtion tukea ja asiakkaille edulliseen hintaan. Näin lähtökohtaisesti kunnat joutuivat epätasa-arvoiseen asemaan keskenään.
Keski-Suomen Liitto sai vain yhden tarjouksen hankkeen toteuttamisesta ja hyväksyi sen. Tarjoaja oli taloudelliselta kantokyvyltään ja tekniseltä suorituskyvyltään heikko Osuuskunta Kuuskaista. Pieni osuuskunta otti vastuulleen suuren määrän kuntien hankkeita. Hieman myöhemmin osuuskunnassa ilmeni epäselvyyksiä, joiden johdosta luottamus siihen edelleen heikkeni.

Keski-Suomen Liitossa asiaa ammattitaidolla hoitanut henkilö kuoli yllättäen, ja sijalle tullut henkilö sairastui pian vakavasti. Näin hankkeesta jäi kohtuuton vastuu pienehköille kunnille, joilla ei ollut riittävää kykyä hoitaa vaikeaa asiaa. Kunnat maksoivat lain edellyttämät osuutensa ja asiakkaat liittymismaksut saamatta vastinetta. Osuuskunta ei kuitenkaan kyennyt vastaamaan sopimuksistaan. Hankkeet pelastaakseen kymmenen kuntaa muodosti yhtiön ja myöhemmin holdingyhtiön, joiden avulla aloitettuja hankkeita vietiin eteenpäin. Kasautuneiden vaikeuksien johdosta kunnat antoivat hankkeiden toteutumiseksi yhtiölle mittavia takauksia.

Lopulta julkinen suora ja takausrahoitus hankkeille kasvoi niin suureksi, että Euroopan unionin valtiontukisäädösrajoitus tuli vastaan. Tämä johti siihen, että hankkeiden toteutus ei ole edennyt ja valtio on kieltäytynyt maksamasta lain alun perin lupaamia tukirahoja. Kunnat ovat ajautuneet ylipääsemättömiin vaikeuksiin.
Nyt Keski-Suomen 10 kunnalla on edessä täydellinen umpikuja. Laajakaistayhtiön velkasaneeraus johtaa taloudellisesti muutoinkin heikossa asemassa olevien 10 kunnan kriisiin. Kriisikuntien määrä uhkaa kasvaa. Kun lähes kaikki pohjoisen Keski-Suomen alueen kunnat ovat tässä ahdingossa, eivätkä kuntaliitoksetkaan ratkaise ongelmia.

Kun kunnat ovat ajautuneet syvään ahdinkoon valtion säätämän lain ja sen antamien lupausten rikkoutumisen johdosta, on välttämätöntä, että Marinin hallitus etsii tavan, jolla kuntien ja niiden asukkaiden täysin kohtuuton tilanne ratkaistaan hallitusti.

Eri vaihtoehdot kriisin ratkaisemiseksi on selvitettävä. Yksi tapa on se, että hallitus hakee Euroopan unionin komissiolta pikaisesti poikkeusluvan valtiontukisäädökseen ja maksaa osuutensa laajakaistahankkeeseen Keski-Suomen kymmenelle kunnalle. Sama kohtelu on annettava myös Uuraisten kunnalle, jolla on oma vaikeuksissa oleva laajakaistayhtiö.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin Keski-Suomen kuntien laajakaistayhtiöiden velkajärjestelyn estämiseksi ja kuntien talouden pelastamiseksi hakemalla Euroopan unionin komissiolta poikkeuslupaa valtiontukisäädöksestä ja maksamalla tuet korkoineen kunnille tai etsimällä muu mahdollinen ratkaisu?

Helsingissä 6.2.2020
Toimi Kankaanniemi ps
Jouni Kotiaho ps
Viimeksi julkaistu 7.2.2020 13:47

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KK_17 2020.pdf

Valtion Tarkastus Virasto (VTV) täysin eli mieltä kuin Kankaanniemi etsittäessä Valokuitusotkun syyllisiä ja osaamattomia puuhastelijoita. Kotoa Keski-Suomesta kyllä löytyvät. Eivät suinkaan ole valtion ihmisiä kuten Kankaanniemi väittää.


Valtion rahoittama 350 miljoonan euron hanke on tehnyt karua jälkeä – Kova riski ajoi kuntia kriisiin ja lainakierteeseen, ”amatöörit puuhamiehinä”

27.1.2020

VTV:n mukaan tuetun laajakaistan arvioidut rakentamiskustannukset ovat yli 350 miljoonaa euroa, josta valtion tuki on noin 70 miljoonaa.

Seuranta. Liikenne-ja viestintäministeriö ei ole seurannut laajakaistahankkeiden vaikutuksia siten, että ministeriöllä olisi ollut esittää seurannan tulokset ilman erillisselvitystä, VTV kertoi.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkaisi viime viikolla jälkiseurantaraportin, joka käsitteli valtion tukemaa laajakaistan rakentamista. VTV on tehnyt aiemmin hankkeeseen tarkastuksen.

Hanke pohjautui pääministeri Matti Vanhasen (kesk) toisen hallituksen vuoden 2007 hallitusohjelman kirjaukseen. Nykyisin hanke toimii nimellä Nopea laajakaista -tukiohjelma.

VTV:n mukaan tuetun laajakaistan arvioidut rakentamiskustannukset ovat yli 350 miljoonaa euroa, josta valtion tuki on noin 70 miljoonaa.

Suuren osan hankkeesta toteuttivat laajakaistan rakentamista varten perustetut uudet yritykset, joista useat olivat osuuskuntia.

Hankkeiden rahoitukseen osallistuivat sen toteuttaja (34 prosentilla) sekä kunnat (8–33 prosentilla) ja valtio (58–33 prosentilla). Tarkoitus oli tukea vain liiketaloudellisesti kannattavia hankkeita, mutta havaittiin, että joissain hankkeissa edellytykset kannattavuuteen olivat heikot.
”Eräille kunnille tämä tarkoitti taloudellisesti merkittävää riskinottoa”, kerrotaan raportissa.

Liikenne- ja viestintäministeriö ja Traficom toimittivat viime vuoden lopussa VTV:lle selvityksen, johon vastasi 24 hankkeeseen osallistunutta kuntaa. Puolessa näistä tukiohjelma oli vaikuttanut olennaisesti kunnan talouteen.

Kuntien maksettavaksi on langennut takausvastuita tai takausvastuista on muodostunut kuntien talouden suurin riski. Takausten realisoituminen on johtanut tuensaajien tukemiseksi tarvittaviin uusiin rahoitusjärjestelyihin, kuten pääomasijoituksiin ja uusiin lainoihin.

”Neljä kuntaa on ajautunut tukiohjelman aikana tilanteeseen, jossa kunta joko täyttää kriisikunnan kriteerit tai on nähnyt normaalin toimintansa muutoin mahdottomaksi.”

Hankkeen ongelmat ovat olleet aiemminkin julkisuudessa. Liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Juhapekka Ristola kertoi Iltalehdelle vuonna 2015, että Laajakaista kaikille -hanke eteni katastrofaalisesti.

”Hankkeita yritettiin saada käyntiin kunnissa amatöörivoimin. Paikalliset puuhamiehet lähtivät toteuttamaan hankkeita, mutta vain osa heistä oli teleinsinöörejä”, Ristola kertoi.

Antti Honkamaa

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/valtion-rahoittama-350-miljoonan-euron-hanke-on-tehnyt-karua-jalkea-kova-riski-ajoi-kuntia-kriisiin-ja-lainakierteeseen-amatoorit-puuhamiehina/df14464f-8012-4946-a6fc-b1dd7f56f9e8

Kyllä tuo Keski-Suomen kuntien kunnanjohtajien ja valtuutettujen valokuitu töpeksiminen tiedetään jo Helsingissäkin ministeriöissä asti.

Kankaanniemi kertoo, että kunnat ovat antaneet raha ja takauksia KSVH/ KSVV Oy:lle jo 55 miljoonaa euroa ja kaikki on hävitty. Nyt o sitten jäljellä 30 miljoonan euron velkamaksut.

Ja Kankaanniemi kysyy, mihin hallitus ja EU aikoo ryhtyä antaakseen hädissään oleville kunnille vielä lisää rahaa valokuituihin.

Olisi sen laajakaistan voinut toteuttaa kyseisen lain mukaisesti. Kukaan ei ole käskenyt kuntia sooloilemaan ja toimimaan omalla riskillä sopimusten ulkopuolella.

Vastaus Kankaanniemen kirjalliseen laajakaista lisärahan perään.
Onhan siihen vastattu ja perustelut mukana. Mitä se Kankaanniemi höpöttää, "ei muka vastattu"

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV17/2020vp
Vastaus kirjalliseen kysymykseen laajakaistahankkeiden toteuttamisesta Keski-Suomessa

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Toimi Kankaanniemen /ps ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 17/2020 vp:

Aikooko hallitus ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin Keski-Suomen kuntien laajakaistayhtiöiden velkajärjestelyn estämiseksi ja kuntien talouden pelastamiseksi hakemalla Euroopan unionin komissiolta poikkeuslupaa valtiontukisäädöksestä ja maksamalla tuet korkoineen kunnille tai etsimällä muu mahdollinen ratkaisu?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Pääministeri Marinin hallitusohjelman Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta mukaan hallituskaudella luodaan paremmin ohjattu laajakaistatukilaki, joka ottaa huomioon myös taajamien ongelmat. Ohjelma suunnataan alueille, joille kaupallista laajakaistaa ei ole tulossa ennen vuotta 2025. Hallitusohjelman mukaan hallitus myös saattaa Laajakaista kaikille -hankkeen sitoumukset päätökseen.

Keski-Suomen kuntien osalta on vireillä useita oikeusprosesseja, jotka koskevat kuntien omistamalle laajakaistayhtiölle laajakaistatukilain perusteella myönnettäviä tukia. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on antanut 24.1.2019 päätöksen (dnro 02287/17/1206), koskien Multian laajakaista-hankkeelle myönnetyn valtionavustuksen maksamista. Hämeenlinnan hallinto-oikeus katsoi päätöksessään, ettei julkisen tuen myöntämiselle tai maksamiselle ole kyseisessä tapauksessa ollut laillisia edellytyksiä ja Viestintäviraston (nykyinen Liikenne-ja viestintävirasto) on tullut määrätä valtionavustuksen maksaminen lopetettavaksi ja hylätä yhtiön valtionavustuksen loppuosan maksamista koskenut hakemus. Hallinto-oikeuden päätös ei ole vielä lainvoimainen ja asian käsittely on kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Valtiontukia voidaan maksaa vain EU:n valtiontukisäädösten mukaisesti, kuitenkin samalla kansalliset säännökset huomioiden. Pääsääntönä on, että EU-oikeudellisesti laittomaksi katsottu valtiontuki tulee periä tuensaajalta takaisin korkoineen. Tällaisen takaisinperintätilanteen realisoituminen olisi erittäin hankala tukea saaneen tahon näkökulmasta ja se voisi ajaa tukea saaneen yhtiön, ja takaajina toimivien kuntien taloudellisen tilanteen vieläkin vaikeampaan tilanteeseen.

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV17/2020vp

Kuntien talouteen voivat vaikuttaa useat erilaiset kertaluonteiset tekijät. Kuntien peruspalvelujen valtionosuudet perustuvat laskennallisiin määräytymisperusteisiin, eikä niissä ole mahdollista ottaa huomioon yksittäistä kunnan talouteen vaikuttavaa tapahtumaa.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 30 §:n mukaan kunnan valtionosuutta voidaan korottaa hakemuksesta harkinnanvaraisesti valtion talousarvion rajoissa, jos kunta ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Taloudellisen tuen tarpeeseen vaikuttavina seikkoina otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet. Valtionosuuden korotuksen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi toteutettavista toimenpiteistä. Valtioneuvosto myönsi 21.11.2019 harkinnanvaraiset valtionosuuden korotukset vuodelle 2019 ja hakuprosessin yhteydessä arvioitiin tilannetta myös eräiden laajakaistahankkeeseen osallistuneiden kuntien talouden osalta. Hankkeen vaikutukset eivät kuitenkaan ole vielä realisoituneet kuntien taloudessa, vaan kyse on vielä varautumisesta mahdollisiin menetyksiin.

Helsingissä 25.2.2020
Liikenne-ja viestintäministeri Timo Harakka

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_17 2020.pdf