on niin surullista, surullista siksi mitä on tapahtunut vuosien varrella ja surullista siksi että mahdollisuutta olla yhdessä ei ole. Kun unettomana mietin sitä mitä oli tapahtunut niin ensimmäinen ajatus oli se, etten ollut moneen vuoteen haaveillut meistä yhdessä, enkä nähnyt meitä mielikuvissakaan mitään tekemässä kahdestaan.
Ymmärsin sen johtuvan niistä "hylkäämisistä", vaikka ymmärrän syyt miksi toimit niin, mutta minun sisimpäni ei sitä ymmärtänyt. Muuri ympärilleni alkoi kasvaa kasvamistaan ja se on suojamuuri siltä ettei kukaan enää satuttaisi, niin kuin minua oli satutettu kauan, silloin kun olin nuorempi. Täällä kirjoittelu on helpottanut surua jonkin verran, mutta vielä sitä on paljon jäljellä. Enää en pysty kuvittelemaan että halaisin sinua saati jotain muuta sen lisäksi. On turha syyttää ketään siitä miksi näin kävi, mutta sinun on hyvä tietää etten voi koskaan kuulua elämääsi muuna kuin ystävänä, aina pelkkänä ystävänä ja sellaisena ystävänä. joka ei voisi edes halata sinua. Silloin kun minulla oli ystäviä en minä heitäkään halannut, muulloin kun syntymäpäivänä tai jonkin muun juhlan takia. Kuitenkaan en voi olla varma edes siitä ystävyydestä. Tälle tilanteelle ei voi tehdä mitään että se muuttuisi, aikaa on kulunut liikaa ja se on vaurioittanut niin paljon. Minä en voi muuttua muuksi mitä olen ja miten olen kaiken kokenut, siihen ei voi eikä saa ulkopuoliset puuttua millään tavalla ja yrittää muuttaa minua muuksi kuin mikä olen.
Ymmärsin sen johtuvan niistä "hylkäämisistä", vaikka ymmärrän syyt miksi toimit niin, mutta minun sisimpäni ei sitä ymmärtänyt. Muuri ympärilleni alkoi kasvaa kasvamistaan ja se on suojamuuri siltä ettei kukaan enää satuttaisi, niin kuin minua oli satutettu kauan, silloin kun olin nuorempi. Täällä kirjoittelu on helpottanut surua jonkin verran, mutta vielä sitä on paljon jäljellä. Enää en pysty kuvittelemaan että halaisin sinua saati jotain muuta sen lisäksi. On turha syyttää ketään siitä miksi näin kävi, mutta sinun on hyvä tietää etten voi koskaan kuulua elämääsi muuna kuin ystävänä, aina pelkkänä ystävänä ja sellaisena ystävänä. joka ei voisi edes halata sinua. Silloin kun minulla oli ystäviä en minä heitäkään halannut, muulloin kun syntymäpäivänä tai jonkin muun juhlan takia. Kuitenkaan en voi olla varma edes siitä ystävyydestä. Tälle tilanteelle ei voi tehdä mitään että se muuttuisi, aikaa on kulunut liikaa ja se on vaurioittanut niin paljon. Minä en voi muuttua muuksi mitä olen ja miten olen kaiken kokenut, siihen ei voi eikä saa ulkopuoliset puuttua millään tavalla ja yrittää muuttaa minua muuksi kuin mikä olen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
En halunnut satuttaa niillä ”hylkäämisillä”. Aina kun näen sinut, muistan kuinka väärin tein.
Aloitus on varmaan siltä ihmiseltä, joka toivoo sitä "vakituista samaa työpaikkaa"..? 🤔