Virittimen asemienhaku nuppi/pyörä

Eletään vuotta 2020.

Jos laitteessa oli painikkeita viritykseen, silloin yleensä kanavat tallennettiin muistipaikkoihin. Nuppeja oli ainakin kahdenlaisia, halpoja, ja kalliita; painavia ja hyvin laakeroituja joita high-end harrastaja varmasti pyöritti aivan mielissään

Onhan autossakin ratti https://aijaa.com/YnkcPk

Se oleellinen kysymys on analogi vai digiviritin.

Analogivirittimissä yleensä on pyöriteltävä nuppi tai kiekko. On niissä joskus, harvoin paineltavat napitkin asemien valintaan. Tällöin härvelissä on joko mekanisti, mikä pyörittää taajuusvalinnan kiekon haluttuun asentoon (autoradioissa käytetty ratkaisu- näissä saattoi olla "jopa" 3-4 esivalintaa)
TAI jokaiselle painonapille on ikioma virityskiekkonsa piilossa luukun alla (wanhat sterot ja televisiot).

Analogivirittimistä kannattaa pysyä kaukana. Taajuuden saaminen kohdalleen on nysväystä ja näille on tyypillistä sekin, ettei asetettu taajuus pysy, vaan vaeltaa mm. laitteen lämpenemisen mukaan -> taajuutta pitää käydä pariin otteeseen säätelemässä uudelleen.

Digivirittimissä (yleensä tuntomerkkinä taajuuden numeerisena näyttävä nestekidenäyttö) taajuus valitaan yleensä ylös/alas askeltavilla painonapeilla tai keinukytkimillä, mutta nuppejakin käytetään. Tyhmemmissä taajuus juoksee vakionopeudella nuppia käännettäessä, fiksummat toimivat kuin analogivirtin eli taajuutta saa säädettyä nopeasti/hitaasti nupin pyörittelystä riippuen.

Yleensä digivirittimissä on muistipaikat ja näissähän taajuus on ja pysyy "kiveen hakattuna". tietty sitä pyöriteltävää nuppiakin voidaan hyödyntää muistipaikkojen valintaan.

Minimissään ei digivirittimessä tarvita kuin 1 kpl painikkeita, jota painamalla vehje lähtee skannaamaan taajuutta ylöspäin ja pysähtyy ensimmäiseksi eteen tulevan aseman kohdelle. Näinkin kälyisiä käyttöliittymiä on tehty... yli kun haluat vaihtaa taajuudelta 100,8 MhZ taajuudelle 98,6, joudut kelaamaan koko tajuusalueen ympäri.