Ovatko ihmisten arvot muuttuneet

Tietenkin ovat.
Varhais-Perunat ovat ohuita pinnallisesti.

H.

Raha ja markkinahulinatalous on päällimmäinen tekijä yhteiskunnassa.
Syvällisyys on tullut vanhanaikaiseksi. Se ei ole mikään arvo enää,
jolle olisi tilaa tai jota kehtaisi tuoda esiin.
Nuorimpia ihmisiä, jotka eivät ole vielä ehtineet kasvaa omaksi itsekseen,
masentuu ja käpertyy itseensä ehkä ihmetellen tällaistako oli tulla aikuiseksi.
Kyllä tässä vanha käppyrä karaistuneena jotenkin pärjää.

Arvot ovat muuttuneet pinnallisiksi kuten ihmisetkin. Puheissa kyllä viljellään taikasanoja: ihmisarvo, tasa-arvo, ihmisoikeudet...
Voihan niistä puhua ja niitä tavoitella silloin kun menee hyvin. Isomman rytinän sattuessa ne eivät taida tulla ensimmäisenä mieleen. Vai mitenkähän se tasa-arvo hoituu jonkin ison katastrofin keskellä ?

Ihmiskontaktit kasvotusten on vähentyneet ehkä eniten nuorilla,
kun härpäkkeillä vain näpytellään ja ollaan yhteydessä.
Sitten surraan yksinäisyyttä. Inttiinkään ei haluta kun ei olla tottuneita ihmisiin,
ja intissä joutuu tapaamaan muita, nukkumaankin yhteismajoituksessa.
Hirveää. Ei pystytä näkemään sitä puolta, että siellä tutustuisi ihmisiin,
saisi kavereita. Onko osa ihmisistä niin eristäytyneitä että he ovat alkaneet pelätä tai arastella muita ihmisiä ?

Pääosalla täällä ei ole abstrakteja arvoja kuin herrojen pelko ja toimeentulo ja hiukkasen itselle valehtelu kun totuus pelottaa, sukulaiste rakastamisen valehtelun päälle

Äänestä Vihreitä, niin Lähi-Idän ongelmat saadaan Suomeen. Ruotsin naispoliitikot ovat tässä jo onnistuneet. Ja tätä samaa yrittävät Suomeen touhuta huulipunahallituksen tyttö-ministerit.

Leiki sosialidemoratian säilyvän kommunismissa. Hyvinvointivaltion shariassa. Kummastakaan ei ole paluuta hengissä

No, kai se ihmisten arvojen muuttumisesta johtuu, kun talletuksille ei anneta enää mitään taloudellista arvoa, talletusprosentti = 0.
Vanhuuden päivän varalle useat ihmiset ovat tottuneet säästämään, mutta nyt ne säästöt pitäisi riskeerata sijoituksiin, erilaisten suurpelureitten käyttöön, jolloin voi tulla voittoa tai tappitaa. Joutuu siis elämään epävarmuudessa, kun ennen talletusprosentin mukainen tuotto oli varmaa.
Nyt suuri osa ihmisistä arvostaa tällaista sijoittamista yhtiöihin, kun sanovat sen olevan ketterää.

Kyllä niin on tapahtunut.

No, neilläei olew sitä pätekääon ihan suruttomia.

Ainakin arvostukset ovat muuttuneet.
Ennen arvostettiin esim. työ korkealle. Nykyään pitää olla vapaa-aikaa, että kerkiää elämyksiä metsästämään.
Mediassakin päällimmäisenä höttö. Asiaohjelmatkin katoavat. Aiemmin oli ohjelmia, missä käsiteltiin ihan arjenkin asioita.
Kyllä nämä nykykoneet, vaikka monessa hyviä ovatkin, ovat vieneet yhteisöllisyyttä.
Tuoneet vihapuheet, kun ei tarvi olla lähietäisyydellä henkilöön.

Pinnallisemmiksi. - Nm. Kyllä

Yhteiskunnan arvoasteikossa korkeimmalla on Raha.
Edellinen kova hallituspohja Kokoomus-Keskusta osaltaan nosti Rahan
ylimmäksi arvoasteikossa.
Se mitä päättäjät korostavat joka päivä siitä tulee vähitellen arvoja
muokkaava yleinen käsitys.
Raha ja ahneus nousi voitolle.
Ei kaikille tavallisille ihmiselle, mutta päättäjille ja omistavalle luokalle
Raha ja Ahneus oli kaikki kaikessa.

Muita arvoja ei ollut.
Nyt voi alkaa olla. Muille arvoille on nyt paremmin tilaa
henkisessä ilmapiirissä, joka on vapaampi nyt.

Henkinen ilmapiiri on vapautuneempi nykyään. Se on hyvä.

Henkiset arvot ovat tärkeät. Sipilä-Orpo-hallituksella niitä ei ollut ollenkaan.
Ne katosivat yhteiskunnasta. Kansaa syyllistettiin joka päivä,
että piru meidät perii, jos ei kansa ala tekemään ilmaiseksi töitä.
Se oli pöyristyttävää. Samaiset firmat saivat verorahoista jo muutenkin tukea.
Yrittäjien ahneus yritettiin "pukea" sellaiseen muotoon,
että työtätekevää kansaa voitaisiin kohdella miten vain.
Luotiin kuva hirvittävästä kriisistä, joka olisi kyllä hoitunut
vähemmälläkin mesoamisella ja kansan kusetuksella.

Myönnän kuuluvani hoipertelijoihin, jos täytyisi ryhtyä olemaan samaa mieltä siitä, että arvot meillä Suomessa ovat pinnallistuneet. Rohkenen kyllä arvella, että nykyään meillä esiintyy ilmapiirissä ja yhteiskunnassa monenlaisia arvoja ja niitten "vaikuttavuus" on varmaankin erilaista kuin aikaisemmin varsinkin, kun tutkaillaan tilanteita taakse päin riittävän pitkällä sihtauksella. Suomen ulkopuolinen maailma on sekin muuttunut ja maailmalla on liikkeellä monenlaisia aatteellisia ja arvolatauksellisia virtauksia. Nykyisenä tehoviestinnän aikana ulkomaisetkin menot ja meiningit kantautuvat myös tänne meille. Menneisyyden tutkimuskin, historiankirjoitus, tuo sekin meille uutta tietoa ja uusia tulkintoja

Esim. uskonnollisuuden ymmärretään varmaankin kuuluvan arvojen laatuluokkaan. Epäilemättä uskonnonnllismielisyyden merkitys on ainakin jonkin verran vähentynyt, mutta vaikuttaa silti edelleen yhteiskunnassa ja laajojen väestöryhmien suhtautumisissa. Onko muutos sitten pinnallistumista, niin semmoista päätelmää en rohkene tehdä.

Tuossa edellä on "raha" ollut esillä. Onko ihmisten ajattelussa rahan tärkeyden mahdollinen korostuminen sitten sekään pinnallistumista, niin enpä arvaa mennä niinkään väittämään. Pikemminkin asennoidun tilanteeseen sillä tavalla, että mikäli ihmiset, kotitaloudet, onnistuisivat vaurastumaan ja pääsemään, ponnistautumaan aikaisempaakin paremmin omille jaloilleen taloudellisesti, niin se olisi minun nähdäkseni myönteistä kehitystä. Kohtuus sopisi samalla sekin osviitaksi myös talousasioitten yhteydessä. Toki vauratta ja kohtuuttakin on ymmärretty ennenkin arvostaa.

Jos tässä yhteydessä tuumailtaisiin sitä, jotta olemmeko me suomalaiset viisastumaan päin, niin ainakin sitä suuntautasta kannattaisin ja jos siinä yhteydessä taustalla arvioitaisiin vaikuttavan arvojakin, niin kyllä se minulle kelpaisi.

Henkisinä arvoina voisi olla ylempi yliopistotutkinto vaikka tohtori noin 3- kymppisenä vähän alle ettei näytä tittelinkipeydeltä ja 7- numeroinen osakesalkku taloudellisena arvona sen rakentaminen vaatii myös henkistä kestoa eli tavallaan elää monta elämää
tappio häpeä voitto ylpeys innostus ihastus kateus harmi euforia kauhealla vauhdilla koko ajan toistuen paljon nopeammin kuin ihmissuhteissa

Henkiset arvot eivät välttämättä saa tilaa eivätkä välttämättä kehity ihmisessä
vaikka olisit kolminkertainen tohtori.

Kieltämättä mammonan hamstraaminen saattaa viedä harhaan, kun asetelmana pidetään kohtuullisuutta ja riittävyyttä. Erityisesti ihminen onnistuu menemään metsään, jos hän sortuu rehvastelemaan ja öykkäröimään materiaalisella menestyksellään. Toisaalta varakaskin ihminen pystyy elämään sivistyneesti, fiksusti. Väkeä löytyy moniin lähtöihin. Kun arvot ovat kohdallaan, niin kelvollinen ja kunniallinen ihmisiksi eläminen ei ole suoraan kytköksissä taloudelliseen pärjäämiseen. Niin köyhä kuin rikas saattavat elää arvoperusteisesti myönteisesti.

Meillä Suomessakin velloo laaja rasismikeskustelu. Siihen sopii kytkeä tietämyksen eskalaatio. Tuskin on liian uskallettua väittää, että nykyisenä maailmanaikana meillä on runsaammin pätevää tietämystä ihmisen olemuksesta kuin milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Tuntuu mahdolliselta, että nykyisin meillä on mahdollisuus muotoilla seuraava määritelmä:
- Jokaisella "Homo sapiens"-lajin jäsenyksilöllä on yksi ja sama ihmisarvo täysimääräisenä.

Kun ajatellaan menneisyyden tapahtumia, niin natsi-Saksassa viralliseksi ideologiaksi määritelty "arjalaisuuden" rodullinen ylemmyys on sovittamattomassa ristiriidassa tuon ihmisarvoisen ihmismääritelmän kanssa. Jos tasavertaisen ihmisarvoisuuden määrittely olisi ollut sata vuotta sitten syvälle juurtuneena saksalaisessa kulttuurissa ja ilmapiirissä, niin olisiko Hitlerin ollut mahdotonta päästä maassa valtaan? Samaa sivistyneisyyden vajavaisuutta sopii kysyä myös meidän omalta kohdaltamme täällä Suomessa, kun v.1918 kapinoineita punaisia katsottiin perustelluksi tuomita kuolemaan ja muutoinkin surmata ala-arvoisena aineksena, jotta bolshevistinen ruttotauti olisi saatu juurittua pois Suomesta...

(Tämän kommentin kirjoittamisen jälkeen huomaan, että en ollut kirjautunut, joten Leiriniekan sijaan päällä näkyy merkintä Anonyymi)

Merkittävänä opetuksena v:n 1918 tapahtumista on juuri tuo tasavertaisen ihmisarvon määritelmä ja sen hyväksyntä. Sinänsä sama tarkoitus sisältyy myös YK:n ihmisoikeuksien julistukseen. Käytännön toteutus onkin sitten jo vaikeampaa kuten olemme saaneet havaita.

Kieltämättä materialismi jyllää näinä aikoina ja ulkomailta tulevat vaikutteet ovat mukana siinäkin ilmiössä kotimaisten trendivirtausten kanssa yhtä aikaa. Sinänsä pidän kyllä erityisen tärkeänä myös tavallisen kansan vaurastumista kuten jo edellä totesin. Kun vähäväkiset ponnistautuvat taloudellisesti pärjäämään omillaan, niin laajana prosessina se tuo olennaisen myönteisen muutoksen yhteiskuntaan. Omillaan elämään pääseminen vaatii myös henkistä asennoitumista ja tietämystä, taitamista. Nimittäisin sitä valveutuvaisuudeksi. Ja ihmisarvoisuuden ymmärtäminen kuuluu sekin siihen mukaan.

Monenmoinen kilpailun korostus ja pärjäämisen keskeisyys ilmapiirissämme menee myös minun tajunnassani yliläikkymiseksi. Vähempikin riittäisi. Tyypillistä on television ohjelma, jossa heikoin lenkki tipauteaan pelistä pois ja lopulta löytyy vain yksi voittaja. Minä en mieltäni pahottaisi, jos moinen ohjelma jäisi kokonaan pois ohjelmistosta. Toisaalta viestinnän vapaus on arvo sekin.

Jotenkin nykymenosta tulee mieleen entisajan Rooman rappio, jossa sirkushupien korostuminen oli keskeistä ja kilpailussakin olivat mukana lahjonta, sabotaasi ja silloinen doping. Rooman valtakunta kukistui kansainvaellusten myötä. Toki Kontantinopoli-keskeinen Itä-Rooma säilyi laajana valtakuntana vielä senkin jälkeen pitkät ajat. Sieltä on puolestaan peräisin bysanttilaisuus arvoituksellisuuden ilmentymänä.

Elämästä on tullut pudotuspeliä.