Tasakatto.

Kukin tehköön tönöönsä vaikka kupolikaton. Kun se tasakatto on huono homma, mitä siitä enää kauhistelemaan. Se oli aikansa luomus ja jos se oli hyvin tehty ja hoidettu, se toimi ja palveli siinä kuin muutkin.

Eipäs pilikata Alvaria. Sehän keksi kolmijalkasen jakkaran, joka ei pysy pystyssä. Suunnitteli Säynätsaloon itelleen moottoriveneen jonka keulasta tuli niin painava jottei uskaltanu vesille ja Finlandiataloon käyristyvät ja vaihdettavat marmoriseinät.
Ja soman sokeripalan Ensolle Katajanokan kaunistukseksi.

Alvar Aallon suunnittelemissa rakennuksissa ulkonäkö on tärkein asia - ei rakennuksen toimivuus. Esimerkiksi ulospäin matalalta näyttävässä Lieksankosken vesivoimalaitoksessa on veden yläpuolella kuusi kerrosta, mutta ei hissiä. Ylimmässä, kaikkein kuumimmassa kuudennessa kerroksessa on akkuhuone, seuraavassa, viidennessä kerroksessa on 10 kV halli, sitten neljännessä kerroksessa muuntajahuone, toinen akkuhuone ja lastaustila (sisääntulo), seuraavaksi kolmannessa kerroksessa on valvomo ja toisessa kerroksessa generaatorisali ja alimmaisena ensimmäisessä kerroksessa on turbiinisali korjaamoineen. Veden alla ovat lisäksi vesitiet turbiineineen.

Tuskin muut arkkitehdit olisivat näin epäkäytännöllistä laitosta osanneet suunnitella!

Idean Lieksankosken ulkopuolisiin "sälekaihtimiin" Alvar Aalto sai Egyptissä sijaitsevasta Assuanin padon vesivoimalaitoksesta, jossa sälekaihimet ovat pystyasennossa. Aalto vieraili Egyptissä 50-luvulla. Lieksankoskenrakennustyöt alkoivat vuonna 1958 ja ensimmäinen koneisto liitettiin valtakunna n sähköverkkoon joulukuun 1960-lopussa.

Alvar Aallolle kävi kompositio funktion edelle.

Sääli niitä, jotka joutuivat Aallon suunnittelemia käyttämään. Laiha lohtu, että ovat kivan näköisiä.

Kuumista kesämaistahan, jossa ei sada juuri koskaan lumesta puhumattakaan ne arkkitehditkin kävi lomareissulla kopsaamassa nämä tänne täysin käymättömät tasakatot. Onhan niitä vuosikymmenten aikana paljon muutettu harjakatoiksi, useinhan syy tasakaton vuotamiseen on, kun katolla olevat vedenpoistokanavat on jäänyt syksyllä puista valuneista lehdistä putsaamatta.

Tasakattoihin tehtiin räystäiden kohdalle korkeat reunukset, jotta vedet eivät pääse valumaan seinille, koska räystäitä ei ollut. Kaadot olivat talon keskelle, jossa oli viemärikaivo. Kun kaivo jäätyi tai tukkeutui syksyn lehdistä, katto muuttui vesialtaaksi ja vesi löysi katosta vuotokohdat ullakolle ja sisärakenteisiin.