Kauppalehden pääkirjoituksessa tänään:
"Lentoyhtiöt ovat olleet viime vuodet tiukoilla. Taivaalla on tilaa, mutta koneita on ilmassa liikaa. Ylikapasiteetti on kiristänyt lentoyhtiöiden kilpailua, johon halpalentoyhtiöt ovat antaneet oman lisänsä. Lentolippujen hinnat ovat laskeneet jo usean vuoden ajan.
Liikematkustajatkin ovat oppineet ainakin lyhyillä lennoilla istumaan verhon takapuolella turistiluokassa. Firmat säästävät ja lentoyhtiöt kärsivät. Hyvin maksavista matkustajista on pulaa.
Maaliskuun toisella viikolla pistäydyin Brysselissä. Paluumatkalla osuin samalle lennolle EU-kokouksesta palaavan valtiovarainministeriön joukon kanssa.
Viiden hengen voimin VM:n poliittinen ja virkamiesjohto asettui verhon etupuolelle, jossa heidän lisäkseen oli vain kolme muuta matkustajaa. Sampanjalasit istuivat näyttävästi niin poliittisen kuin virkamiesjohdon käteen. Kovan kokouspäivän jälkeen oli varmasti mukava rentoutua kotimatkalla.
Tarkoituksenani ei ole nyt tehdä tästä asiasta skandaalia, vaan pohtia sitä, miltä tämä mahdollisesti näytti tavallisen veronmaksajan silmissä.
Lentoyhtiöitä tarkoin seuraavana tiedän, ettei bisnesluokan lippu tässä tapauksessa ollut kovin paljon kalliimpi kuin turistiluokan lippu. Hintaero lienee muutamia kymmeniä euroja. Suurta lovea valtiontalouteen ei näin päässyt syntymään.
Kysymys on nimenomaan siitä, minkä mielikuvan VM:n ryhmän lentomatka jätti. Tilanteessa, jossa julkinen talous on jo vuosia ollut tiukoilla ja säästötoimia on kohdistettu mm. terveydenhoidon ja sosiaalitoimen alueille, valtiovarainministeriön edustajat ovat toistuvasti vedonneet kansalaisten ymmärrykseen; kun ei ole varaa, suu on pantava säkkiä myöten. Harvinaisen pienin nurinoin säästötalkoista on selvitty ainakin tähän asti. Toimeentulotuen varassa elävät pitkäaikaistyöttömätkin ovat olleet hiljaa.
Poliittisen harkintakyvyn puutetta osoittaa, että valtiovarainministeri Antti Kalliomäen (sd) johdolla seurue matkusti bisnesluokassa vajaan kolmen tunnin lennon sampanjasta nauttien.
Hirtehiseksi tilanteen tekee se, että normaalisti Brysselin lennoilla poliitikkojen näkee tekevän päinvastoin. Lähes poikkeuksetta europarlamentin suomalaisjäsenet lentävät turistiluokassa, mutta EU:lta he perivät bisnesluokan lipun mukaisen matkakorvauksen.
Jos tämä tapahtuisi yksityissektorilla, kysymyksessä olisi rikos. Siitä saatava hyöty tuomittaisiin menetetyksi valtiolle ja tekijää rangaistaisiin. Onko niin, että pohjoisen syvistä korvista Euroopan sydämeen matkustavilta päättäjiltä on yksikertaisesti kadonnut moraali tai poliittinen taju?"
"Lentoyhtiöt ovat olleet viime vuodet tiukoilla. Taivaalla on tilaa, mutta koneita on ilmassa liikaa. Ylikapasiteetti on kiristänyt lentoyhtiöiden kilpailua, johon halpalentoyhtiöt ovat antaneet oman lisänsä. Lentolippujen hinnat ovat laskeneet jo usean vuoden ajan.
Liikematkustajatkin ovat oppineet ainakin lyhyillä lennoilla istumaan verhon takapuolella turistiluokassa. Firmat säästävät ja lentoyhtiöt kärsivät. Hyvin maksavista matkustajista on pulaa.
Maaliskuun toisella viikolla pistäydyin Brysselissä. Paluumatkalla osuin samalle lennolle EU-kokouksesta palaavan valtiovarainministeriön joukon kanssa.
Viiden hengen voimin VM:n poliittinen ja virkamiesjohto asettui verhon etupuolelle, jossa heidän lisäkseen oli vain kolme muuta matkustajaa. Sampanjalasit istuivat näyttävästi niin poliittisen kuin virkamiesjohdon käteen. Kovan kokouspäivän jälkeen oli varmasti mukava rentoutua kotimatkalla.
Tarkoituksenani ei ole nyt tehdä tästä asiasta skandaalia, vaan pohtia sitä, miltä tämä mahdollisesti näytti tavallisen veronmaksajan silmissä.
Lentoyhtiöitä tarkoin seuraavana tiedän, ettei bisnesluokan lippu tässä tapauksessa ollut kovin paljon kalliimpi kuin turistiluokan lippu. Hintaero lienee muutamia kymmeniä euroja. Suurta lovea valtiontalouteen ei näin päässyt syntymään.
Kysymys on nimenomaan siitä, minkä mielikuvan VM:n ryhmän lentomatka jätti. Tilanteessa, jossa julkinen talous on jo vuosia ollut tiukoilla ja säästötoimia on kohdistettu mm. terveydenhoidon ja sosiaalitoimen alueille, valtiovarainministeriön edustajat ovat toistuvasti vedonneet kansalaisten ymmärrykseen; kun ei ole varaa, suu on pantava säkkiä myöten. Harvinaisen pienin nurinoin säästötalkoista on selvitty ainakin tähän asti. Toimeentulotuen varassa elävät pitkäaikaistyöttömätkin ovat olleet hiljaa.
Poliittisen harkintakyvyn puutetta osoittaa, että valtiovarainministeri Antti Kalliomäen (sd) johdolla seurue matkusti bisnesluokassa vajaan kolmen tunnin lennon sampanjasta nauttien.
Hirtehiseksi tilanteen tekee se, että normaalisti Brysselin lennoilla poliitikkojen näkee tekevän päinvastoin. Lähes poikkeuksetta europarlamentin suomalaisjäsenet lentävät turistiluokassa, mutta EU:lta he perivät bisnesluokan lipun mukaisen matkakorvauksen.
Jos tämä tapahtuisi yksityissektorilla, kysymyksessä olisi rikos. Siitä saatava hyöty tuomittaisiin menetetyksi valtiolle ja tekijää rangaistaisiin. Onko niin, että pohjoisen syvistä korvista Euroopan sydämeen matkustavilta päättäjiltä on yksikertaisesti kadonnut moraali tai poliittinen taju?"
Vastaukset 3
Vanhimmat
kuin kaikkien poliitikkojen ylenmääräinen rahankäyttö matkustelujensa yhteydessä . Ei veronmaksajilla ole asioihin mitään sanavaltaa se on ihan sama ketkä noista asioista päättävät, ei poliitikoksi rehellinen ja järkevä ihminen ala.
Toisaalta bisnes-luokan lippu mahdollistaa paluun samana päivänä ja on muutenkin huomattavasti joustavampi kuin tavallinen turistiluokan lippu. Täysihintainen (Y) turistiluokanlippu on todella hintava, mutta toisaalta muutos- ja peruutusehdot toki paremmat kuin halvemman hintaluokan lippu.
Halvimmat liput eivät mahdollistaisi paluuta saman iltana tai edes seuraavana päivänä, eikä niitä voisi muuttaa varaamisen jälkeen. Tällöin pitäisi matkasuunnitelmien pitää kutinsa tai lippurahat katoavat kuin tuhka tuuleen. Myöskään kahta meno-paluulippua ei voi yhdistää siten, että paluu olisi samana iltana, koska menolento on käytettävä tai lentoyhtiö peruuttaa lipun kokonaan, siis myös paluun.
Y-luokan lippuun saa ihan saman joustavuuden kuin bisneslippuunkin.