Moi. En tiedä mistä alkaisin. On alkanut ahdistamaan, tai ainakin luulen niin kun ei ole ennen ollut tällaista. Rinnassa outo tunne, itkettää, mikään ei huvita, jatkuva väsymys, ruoka ei maistu, mahan pohjassa outo tunne ja stressi on hirveä ja työ on mielessä kaiken aikaa.
Kun pääsen töistä, nukun iltaan saakka ja olen hereillä sen aikaa että saan vähän syötyä ja hoidettua lemmikit. Sitten menen nukkumaan ja herään aamulla töihin.
Viikonloppunakin väsyttää niin etten tee kuin makaan ja nukun.
Töissä on liikaa vastuuta enkä pidä vastuusta ja jatkuva kiire ja tuntuu todella vaikealta se työ tällä hetkellä. Kaikkea joutuu miettimään todella pitkään ja olen hitaampi kuin ennen ja teen paljon virheitä. Olen joitakin viikkoja myöhässä aikataulusta.
Tuota vastuuta on annettu vähän huomaamatta ja minä olen se jota syyttää jos jokin ei mene kuten pitää. Olen kuitenkin vain tavallinen työntekijä ilman kummempia koulutuksia.
Luin myös että burn-outiin kuuluu kyynistyneisyys ja alentunut ammatillinen itsetunto. Molemmat pitää kohdallani paikkansa mutta samalla haluan saada tehtäväni tehdyksi koska en halua kuulla enää pomon kuittailua.
Ajattelin käydä lääkärissä mutta jos siellä sanotaan että normaalia, töihin vaan.
Nyt on sellainen projekti menossa että se on lopputili heti jos olen käynyt lääkärissä työajalla turhaan. Tiedän jo nyt että saan monen henkilön kourat kurkkuuni vaikka olisin saikkulapun kanssa kuoleman taudissa sängyssä.
Tälläkin hetkellä olo on mitä on enkä jaksaisi mennä aamulla töihin. Jo pelkkä ajatus saa sykkeen koholle ja rinnassa tuntuu kovemmin.
Ja mielestäni oloni ei näy ulospäin. Osaan vetää sitä tekohymyä vaikka olisi millainen olo. Sen verran olen kuitenkin ollut viisas että työaika loppuu siihen kun lähden töistä ja työpuhelin jää töihin. Ja olen myös harkinnut vaihtaa alaa.
Naurakaa vain mutta olen halunnut lähihoitajaksi jo kymmenen vuotta.
Mitä mieltä olette?
Stressi? Burn-out? Sairauloma?
8
891
Vastaukset
- Anonyymi
Oho. Tulipas tekstiä aiottua enemmän.
- Anonyymi
Kuvailusi perusteella aika selvä uupumistapaus. Jos nyt tän lukemisella pääsisi alkuun https://www.is.fi/laihdutus/art-2000006407949.html
Ja tuo sana laihdutus tuossa linkissä ei nyt tarkoita mitään. - Anonyymi
Sama fiilis, kuin omasta kynästä.
Olen myös harkinnut alan vaihtoa. Tai työpaikan. Ongelma on vaan siinä, etten tiedä, mihin menisin. Ainoa asia on se, etten tiedä, mihin suuntaisin.
Kun luen teksiäsi, sanon, ettei tuo ole normaalia.
Olet hyvä peili itselleni.
Tsemppiä! - Anonyymi
Aloittaja tässä.
Kiitos vaan vastauksista ja tsempeistä ja stemppiä Anonyymi
29.02.2020 18:16
Kävi aika mukavasti että sain muusta syystä viikon sairausloman ja se meni levätessä ja kunnon mukaan liikkumalla. Puolivälissä olo alkoi olla ihan hyvä kun taas loppuviikosta kun tiesin että se olisi taas maanantaina mentävä töihin, alkoi oireet tulla esiin. Ahdisti niin helvetisti. Kävi mielessä että valehtilisinko että olen edelleenkin sairas mutta olen liian rehellinen siihen.
Nyt olen töissä ihan sumussa, sydän hakkaa eikä mistään tule mitään. Tänään pidättelin itkua kun en saanut mitään aikaan kun ajatus ei vain kulkenut. Eli ihan sama jatkuu taas kun menin takaisin töihin.
Insinöörit hengittää niskaan kun ne kuvittelee että että se työni on helppoa.
Ihmisetkin töissä kun ne kyselee jostakin syystä aina minulta kaikkea, aiheuttaa sen että tekisi mieli alkaa itkemään kun ahdistaa niin paljon ne.
Pitää kai ottaa asia puheeksi ihan töissä. - Anonyymi
Voi, olis niin paljon kirjoitettavaa kun sun juttusi kuulostaa niin tutulta, mutta nyt en jaksa koota ajatuksiani (työviikon jälkeen ;) ). Mut sen sanon, että työn takia ei kannata elämäänsä pilata. Jos töissä on liikaa haasteita niin ehdottomasti kannattaa ottaa puheeksi. Esimiehenkin kanssa jos on sellainen, että sen kanssa voi keskustella ja on ratkaisukeskeinen. Tai sitten työterveyteen. Saikku varmaan tekisi hyvää, mutta ei ratkaise ongelmaasi. Tee nyt jotain, ettei kroonistu. Ei ole normaali sun tilanne. Kovasti tsemppiä!
- Anonyymi
Sunnuntaina alkoi ottamaan rinnasta kunnolla ja ahdisti todella paljon että tuli hengenahdituksia. Maanantaina aamulla en tahtonut päästä töihin lainkaan ja kun avasin työpaikan oven niin oikein rinnasta otti ja melkein löin oven kiinni ja lähdin kotiin Aloitin kuitenkin työpäivän mutta ajattelin että nyt riitti. Ensin soitin terveyskeskukseen ja siitä rohkaistuin kertomaan asiasta pomolle.
Ottivat asian tosi hyvin vastaan ja alkoivat toimiin keventääkseen työtaakkaani.
Nyt on perjantain ja lauantain välinen yö. Heräsin 12 aikaan ja tuntui että henki lähtee.
Olo on nyt hieman rauhoittunut ja siksi kirjoitan nyt täällä. Ahdistaa kyllä todella paljon.
Työn alla olevan projektin pitäisi olla valmis keskiviikkona mutta tiedän että se ei ole millään koska käyn todella hitaalla. En voisi oikein poiskaan töistä jäädä kun tulee uusia kavereita töihin ja niitä pitää opastaa siinä samalla kun hoidan omat työni.
Terveyskeskuksessa sanoivat että he eivät tälle juuri mahda mitään joten sieltäkään ei tähän kai apua saa.- Anonyymi
Korjaan että ei kuitenkaan sunnuntaina vaan torstaina alkoi ahdistamaan paljon ja perjantaina en tahtonut päästä töihin.
- Anonyymi
Hei,
olisi mukava kuulla mitä sinulle kuuluu nyt?
Tuo alun kirjoitus oli kuin minun kirjoittama teksti viime vuoden keväältä.
Jäin lopulta sairaslomalle 1,5 kk ajaksi ja sen jälkeen palasin töihin vain 50% työajalla. Tämä auttoi. Eniten tein töitä itseni kanssa, kävin paperilla läpi ahdistusta ja miten voisin paremmin. Pakotin itseni kävelylenkeille ja tekemään hyvää itselle. Puhuin, käytin rentoutusmenetelmiä, opettelin armollisuutta itseäni kohtaan. Mietin myös paljon vapaa-ajan, menneisyyden takkojen ja oman kiltin luonteen merkitystä uupumiseen. Pääsin työpsykiatrille 5 kertaa ja se auttoi tosi paljon, vaikka ensin tuntui tosi vaikealta puhua.
Täysi työaika tuntuu edelleen ahdistavalta. Jäin lopulta pois töistä ja otin opintovapaata. Tulevaisuutta odotan mielenkiinnolla. Nyt olo on tosi hyvä. Ei tarvitse itkeä, eikä kurkkua kurista ahdistus, ulkona kuuluu linnunlaulu ja osaan nauttia pienen pienistäkin asioista.
Tsemppiä jokaiselle tätä lukevalle uupuneelle! Anna itsellesi aikaa ja ala sitten kurkottamaan unelmiasi kohti <3
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän402102Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p471654Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,291491- 251468
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61441Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11425Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis21397Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11331Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21250Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta61229