Ihastuminen saattaa riittää jollekin. Ihastumisen voisi kuitenkin pitää kokonaan omana tietonaan, jos ei halua mitään todellista sen ihastumisen kohteen kanssa. Kohteellle saattaa käydä niin, että hän meneekin rakastumaan ja siitä taas ei seuraa mitään muuta, kuin sydänsuruja.
Älä kerro, jos et oikeasti tahdo
Anonyymi
14<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Minulle on kerrottu, eikä se tuntunut pahalta ollenkaan. En tosin mennyt rakastumaan häneen. Hän sanoi: Emme voi jatkaa näissä työkuvioissa, sillä olen rakastumassa sinuun, vaikka olen varattu, eikä se ole oikein." Tuli puskista. Hirveän asiallinen ja fiksu mies. Emme ole nähneet kertaakaan tuon jälkeen missään. Hävisi kuin tuhka tuuleen. En tykännyt yhtään huonoa, tunteita ei minulla ollut, eikä tosin sitä kysynytkään.
Eli jos joku ihastuu ja kertoo sen kohteelleen, niin kohde saattaa rakastua ja siitä seuraa sydänsurua???
Tietenkin jos kohde ei kerro ihastuneelle, että on rakastunut tähän. Silloin syypää suruihin on joku muu kuin ihastunut.
Mitä varattu edes hakee sillä et kertoo ihastuksesta? Toivoo salasuhdetta eikä aikomustakaan erota?
Kysy vaikka siltä joka kertoi, ei kai se täällä selviä. Tai voithan arvailla sitä lopun elämääsi.
Ei ollu mun mun kohdallani noin vaan kertoi miksi emme voi enää jatkaa työparina. Enkä ole nähnyt koko ihmistä enää..
Syitä voi olla lukuisia miksi kertoo ja jos kertoo niin ehkä hän jutellessanne kertoo syynkin. Joku voi hakea salasuhdetta, joku voi olla syvästi rakastunut, joku voi olla rakastumassa jne, joku voi ajatella, että jos tunteensa on yksipuolisia niin yrittää unohtaa toisen ja toisaalta jos kumminkin puolisia niin haluta kimppaan. Aika turhaa täällä näitä arvella, pitäis tuntee ne ihmiset.
Miksi joku kertoisi jos ei halua mitään todellista? Kai sellaisiakin on, mutta tuo melkein vaatisi sen että pyörtäisi puheensa jälkikäteen.
Mä tahdon kertoa.
Mulle kertoi eräs ihana ihminen ja vaikka me päädyimmekin lopulta ystäviksi, niin arvostan hänen tunteitaan ja kerroin omistanikin myös silloin hänelle. Mulle on ihan sama mitä kukakin on mieltä, mutta musta tunteista on hyvä kertoa silloin jos niitä on ja sen kanssa sitten eletään mahdollisuuksien ja elämäntilanteiden mukaan.
Joo samaa mieltä. Ja jos se omaa oloa helpottaa niin miksei kertoisi.
Huomenta. Jos näin ajattelet, niin olisin tyytyväinen. Itsekin ystävyyttä haluaisinkanssasi. Se vain tuntuu oikealta. Minua ei harmita, että kerroin. En olisi voinut pitää salassa. Näin tätä asiaa on kuitenkin prosessoitu. Se on ollut tarpeellista.
Joo mut mikä on tehty se on tehty?! Jatkoa varten opittu. Mut ei se enää häntä auta. Oon pyytänyt häneltä jo anteeksi vaan mitä se auttaa..
Joskus ei anteeksi pyytäminenkään riitä. Riittääkö vuosikaan normaaliin puheyhteyteen. Mikä ihmistä riivaa, että tuollaiseksi menee.
Ai. No kyllä me ollaan ihan sovussa ja ystäviä edelleenkin 😊