Onko kesämökkiä?

Kokeilimme mökkeilyä 1971 - 1973 välisen ajan. Emme innostuneet!
Kokeilimme retkiveneilyä Saimaalla 1981 - 1982 kesälomat kokonaisuudessaan ja suurimman osan sulan ajan viikonlopuista. Ei tuntunut lomailulta!

Kesämökki = orjatyöleiri
Ajattelin myydä pois kun ikää jo melkein seitsemänkymmentä, ja käyttää rahat kylpylöihin ja matkailuun jos vaan terveyttä ja ikää piisaa.

Kun lapset olivat pieniä, oli kesämökki mukava paikka puuhata lasten kanssa. Meillä ei mökki ollut mikään pakkotyömaa, piha oli suurelta osin luonnonmukainen, vain lapsille oli herne- ja mansikkamaa. Mökkipiha oli ihana kaupunkilaislapsille juosta paljain varpain, sitä ei voinut kotopihalla kaupungissa tehdä. Kun lapset kasvoi aikuisiksi mökki myytiin, jonkin aikaa oli ikävä, mutta ei enää. Nyt minulla on ns. kakkosasunto toisessa kaupungissa, se on minulle hyvä ratkaisu. En välitä ulkomaanmatkoista enää, mutta on kiva mennä välillä kotimaassa toiselle paikkakunnalle olemaan.

Nojoo.

Taitaa mökkiläisillä olla jokaisella omanlaisensa syyt mökkeilyn perusteena. Ite kai tykkään eniten, kun saa olla itekseen ja rauhassa(jos naapurit on ihmisiks). Oma tupa, oma lupa. Tietenkin luonto ok ja sekin, voi puuhastella itekseen, jos on puuhastelutuulella. Tietenkin mökin voi ottaa työleirinäkin, mutta kun ei ole pakko. Joku nurtsinleikkaus ihan ok hyötyliikuntaa, sellaista ei kaupungissa voi tehdä.

Kovin isoja ei erot kaupungin ja pönden välillä ole, edellä kai tuli oleellisimmat.

Tiivistetysti, kyse ympäristön vaihdoksesta, vaihtelu virkistää. Monet vaikkapa tekee ulkomaanmatkoja tms. Kun sellainen ei enää kiinnosta, mökki hyvin kätevä vaihtoehto, ja kuitenkin on omilla maillaan, ei toisten nurkissa.

=DW=

Sisko pyysi joka kesä mökille. Menin kohteliaisuudesta, sinne yksinkertaiseen elämään mitä olin jo viettänyt 20 v. lapsuudessa, viedään vedet ja tuodaan, hyysi navetan nurkassa. En vaan ymmärrä miksi tehdään alkeellisesti se minkä voi tehdä helpommin. Puusaunan ja sähkösaunan "hirvittävän iso ero" on pelkkä myytti. Kuuma huone ja sillä siisti. Saunojien sakki tekee saunasta hyvän saunan, ei kiuas.

Ei ole eikä tule mökkiä. Asutaan maalla ja puulämmitteinen sauna löytyy kyllä, mutta aika harvoin lämmitän, kun saunon uimahallin saunassa melkein joka viikko. Hyttysiä on tässäkin riittävästi! Voisihan sitä vuokrata mökin viikoksi, mutta mitä siellä sitten tekisi? Saunoisi joka päivä? Uida voisi, muttei sekään kiinnosta, kaipaan sitä hengenpelastajaa, kun uimataito ei ole häävi. Aurinkoa voi ottaa, mutta jos sataa?
Mieluummin ajelen junalla pääkaupunkiin ja otan huoneen Triplasta. Joko palstalaiset osaa kertoa siitä jotain?

On ollut aina mökki, niin kauan kun taaksepäin muistan. Olin 22v kun isäni kuoli, sain silloin kesämökin osana perintöä, eli samaa lapsuuden mökkiä asutan edelleen kesäisin. Mökki on vain kesäkäyttöön, on sähköt ja vesi saunalle nostetaan pumpulla järvestä, mökin käyttövesi vinssataan vanhanajan vinttikaivosta. Huussin laitatin mökin yhteen huoneeseen, sähkösellaisen, on siellä ulkohuussikin vierasaitan vieressä vieraita varten. Tiskit tiskaan yleensä ulkona, saunan padasta haen lämpöisen veden. Kaikki pihassa on luonnontilassa, paitsi kuistin vieressä pieni kasvimaa yrteille, salaatille, muutamalle tomaatinrangalle ja raparperille, sen kastelu hoituu tiskien huuhteluvedellä.
Aika mökillä kuluu kuin siivillä, viihdyn siellä tosi hyvin yksin, mutta jälkikasvukin on sinne tervetullutta. Kalastellaan, marjastetaan, sienestetään ja tietysti aina käydään keräämässä tuoreet luonnonkukat maljakkoon.

1/5 osa maa ja metsäkiinteistöstä Uudellamaalla , jokunen kerta vuodessa tulee käytyä .-

On mökki mutta ei mikään työleiri. Mikään ei ole mukavampaa kun keväällä lumien sulattua mennä mökille jossa linnut laulaa ja järvi välkkyy kutsuvana. Sauna lämpiämään ja uimaan, se vasta elämää.
Oma mökkini on ihanan luonnon keskellä jossa ei ole lähinaapureita. Voi tehdä mitä haluaa, ei ole silmiä katsomassa ja vartiopimassa tekemisiämme.

Minulla on mökki. Olen siinä noin puolet vuodesta.
Ei tule kun kylmä vesi, kemiallinnen vessa.
Uuni-ja sähkölämmitys.
Tänäänkin tuhosin ilmastoa kun lämmitin puilla.
Minä olen ehkä outo, viihdyn yksin. En halua mitään hälinää ja pakollista tyhjän puhumista.
Juttelen mielelläni ihmisten kanssa, varmaan vaikutan sosiaaliselta. Silti häivyn äkkiä omiin oloihini.
Jossain iltapäivälehdessä oli äskettäin juttu samanlaisesta kun minä olen.
Kuitenkin siedän mies-ystävän kun hän ei ole koko ajan.
Saatan olla vaikka kuinka kauan yksin, silti en tunne olevani yksinäinen. Ymmärrän niitäkin jotka ovat "normaaleja."

Tänään paistoi aurinko komiasti joten aloitin mökkillä laituripiknikit. Pitää vielä odotella keväämmälle jahka lämmöt pistän päälle ja alan taloksi.

On. Semmonen on.
Huvila on saaressa keskellä merta.
Erittäin alkeellinen jos ajatellaan "vesi-tulee-vesi-menee-sähköä-pukkaa-ja sisävessa- helisee"-systeemillä.
Mut mä en ajattele niin.
Saaressa ei ole sähköä. Saaressa ei ees ole kaivoa. Kaikki juomavesi kannetaan kaupungista. Sisävessaa ei ole.
Kaasua on liudasti. Yks jääkaappiin, yks hellaan, yks muurinpata mikä kuumennin sitten onkaan nimeltään. Yks yläkerran lämmittimeen. Ja yks varakaasuputeli, jos jostakin sattuis pullon kaasu loppumaan.

Mitä saaressa on mukavaa?

En tahdo sinne sähköä, koska kesällä sitä ei edes valojen suhteen tarvitse ja syksyisin pimiän aikaan ahkeroin jo hyvissä ajoin päivällä, että jokaisessa öljylampussa on taatusti riittävästi öljyä. Mulla on tavattoman PALJON öljylyhtyjä.
Täällä kaupungissa on kaikki mukavuudet. Ok. Saaressa mulle tuo mukavuutta ähertää öljylamppujen kaa ja kiikuttaa puita saunaan.
Ulkovessani on hämmästyttävän kaupunkilainen. Sanon: Heh.
Poikani teki siitä melkein luksuksen (minulle olisi riittänyt tavallinen puusee). Ulkoveski on tavallaan vitsi. Päältäpäin kuin pieni leikkimökki, kera pikkuruisen terassin. Kun oven avaa, niin näkymä on kiva. Katossa pieniä tähtiä. Virta pienestä akusta. Ulos syttyy myös yksi punainen led-lamppu, että muut tietää, että veski on varattu.
Pytyn töhnät maatuu mullaksi ja juokseva neste ajautuu putkia pitkin veks. Ei haisua laisinkaan. Eikä hämähäkkejä, joihin en kovin sano olevani mielistynyt. Niin ja olen laittanut sinne seinälle yhden maalaamani öljyväritaulun. :)
Istuin on myös muotoiltu. Voisi luulla sisävessaksi.

Olen kasvanut merellisyyteen. Ja siksi se on minulle tärkeä juttu.

Kun kyse on saaresta, niin tuuli sitten mistä suunnasta tahansa, niin aina löytyy tuuleton ranta.
Minulla on myös yks luksus. Kylpyamme kivenposkessa.

Voi on niin monta asiaa, jota voisin hehkuttaa. Mutta en kehtaa.

Heikunkeikku

Ei ole. Ennen oli, myimme pois ja ostimme asuntoauton. Mies ja lapset siellä mökillä viihtyivät. Minä max. 2 päivää.

En ole minäkään ollut kovinkaan mökki-ihminen mutta viime vuosina olen viihtynyt enemmän maalla ja mökillämme. Miksi, en tiedä mutta ehkä olen oppinut arvostamaan sitä rentoutta, kiireettömyyttä, luonnon läheisyyttä ja nautiskelua uudella tavalla. Meillä on mökki suht lähellä kaupunkia, joten sieltä pääsee pois hyvinkin äkkiä, jos siltä tuntuu.

Alkeellista on siinä mielessä, että on ulkohuussi muutoin kaikki mukavuudet on ja mahtava ranta & järvi. Kun olen mökillä minä oikeasti OLEN mökillä eli uin, otan aurinkoa, teen pikkuhommia ja teen hyvää ruokaa. Puolisoni taas tykkää fyysistä töistä, joten hän nikkaroi ja naputtaa, hakkaa puita ja kalastelee. Sopii molemmille tämä työnjako. Yhdessä saunotaan ja uidaan sekä nautiskellaan toisemme seurasta.