Haluttomuus, mistä se johtuu? Onko se oire jostakin ihan muusta kuin seksielämästä? Onko kumppani tehnyt jotakin sellaista minkä takia olen haluton? Tekeekö hän kärpäsestä härkäsen? Vai teenkö minä? Vai enkö halua etsiä syitä oikeasti?
Omakohtaisesti tilanteeni on ehkä ajautunut tällaiseksi kuin se on se, että en koe saavani arvostusta puolisolta. Riitelemme usein ja monista asioista. Ei ole vain yhtä ongelmaa. En vain voi sille mitään, että en tunne seksiä kohtaan kamalasti mielihyvää... vaikka sitäkin tunnen silloin kun sitä on, mutta silloin kun sitä ei ole, en edes ajattele koko asiaa. En vain jaksa. On niin paljon muutakin ajattelemista.
Kerron esimerkin.
Jos on ollut itsellä kiireinen päivä ja olen tehnyt kaikenlaisia asioita, yhteiseksi hyväksikin, ja kaipaan mieheltäni huomiota. No, kun tilaisuus tulee...jos tulee...niin ymmärrän kaiken ihan väärin. Ymmärrän toisen sanomisen minua kohtaan "vääränä". Että toinen ei huomaa sitä mitä tarvitsen ja kaipaan. Pitääkö normaalissa suhteessa sanoa että halaa minua. Pitääkö sanoa että suutele minua? Minusta ei!! Se pitäisi tulla jokseenkin automaattisesti. Ja jos nämä pienet asiat saisi ensin kuntoon, niin mielestäni se haluttomuutenikin (kai) korjaantuisi.
En tiedä olenko aivan väärässä, mutta omasta mielestäni olen kyllä oikeassa. Kyllä normaalisti parisuhteeseen kuuluu hellyyden osoittaminen, ja jos sitä ei pysty tekemään ilman sitä tunnetta että toinen vonkaa seksiä, niin kyllä siinä silloin joku mättää.
No nämä oli tällaisia hataroita ajatuksen pätkiä sieltä täältä, mutta toivoisin kommentteja muilta haluttomuudesta kärsiviltä, mikä on auttanut oikeasti, vai olemmeko vain niin erilaisia seksuaalisten tarpeiden osalta, että parempi antaa toisen löytää sellainen puolisko, jonka kanssa tämäkin asia toimii?
Omakohtaisesti tilanteeni on ehkä ajautunut tällaiseksi kuin se on se, että en koe saavani arvostusta puolisolta. Riitelemme usein ja monista asioista. Ei ole vain yhtä ongelmaa. En vain voi sille mitään, että en tunne seksiä kohtaan kamalasti mielihyvää... vaikka sitäkin tunnen silloin kun sitä on, mutta silloin kun sitä ei ole, en edes ajattele koko asiaa. En vain jaksa. On niin paljon muutakin ajattelemista.
Kerron esimerkin.
Jos on ollut itsellä kiireinen päivä ja olen tehnyt kaikenlaisia asioita, yhteiseksi hyväksikin, ja kaipaan mieheltäni huomiota. No, kun tilaisuus tulee...jos tulee...niin ymmärrän kaiken ihan väärin. Ymmärrän toisen sanomisen minua kohtaan "vääränä". Että toinen ei huomaa sitä mitä tarvitsen ja kaipaan. Pitääkö normaalissa suhteessa sanoa että halaa minua. Pitääkö sanoa että suutele minua? Minusta ei!! Se pitäisi tulla jokseenkin automaattisesti. Ja jos nämä pienet asiat saisi ensin kuntoon, niin mielestäni se haluttomuutenikin (kai) korjaantuisi.
En tiedä olenko aivan väärässä, mutta omasta mielestäni olen kyllä oikeassa. Kyllä normaalisti parisuhteeseen kuuluu hellyyden osoittaminen, ja jos sitä ei pysty tekemään ilman sitä tunnetta että toinen vonkaa seksiä, niin kyllä siinä silloin joku mättää.
No nämä oli tällaisia hataroita ajatuksen pätkiä sieltä täältä, mutta toivoisin kommentteja muilta haluttomuudesta kärsiviltä, mikä on auttanut oikeasti, vai olemmeko vain niin erilaisia seksuaalisten tarpeiden osalta, että parempi antaa toisen löytää sellainen puolisko, jonka kanssa tämäkin asia toimii?
Vastaukset 24
Vanhimmat
Miehellä on juttu hyvin yksoikoinen, pitää päästä laukaisemaan ja sitten unohtaa koko juttu.
Nainen kaipaa huomiota ja arvostamista. Jos mies ei osoita arvostavansa naistaan, ei oo mikään ihme, että halut katoaa.
"Miehellä on juttu hyvin yksoikoinen, pitää päästä laukaisemaan ja sitten unohtaa koko juttu."
Itse kylläkin haluan, että naiseni saa rakastellessa, ennen, jälkeen tai yhtäaikaa ja yritän tehdä kaikkeni sen eteen ja usein hyvin tuloksin. Vaikka se ei kumppanin mielestä olekaan tärkeää, niin ilman sitä tulee helposti tunne, että toinen voi olla pettynyt tilanteeseen. Tosin tämän asian pitäisi kyllä olla kohdaltamme kunnossa.
Nainen kaipaa huomiota ja arvostamista. Jos mies ei osoita arvostavansa naistaan, ei oo mikään ihme, että halut katoaa."
Jos mies luulee monilla asioilla osoittavan kunnioitusta/arvostusta/hellyyttä/rakkautta jne. eikä nainen koe siltikään sitä tarpeeksi saavansa, niin on kyllä hyvä avata suu sillä hetkellä, kun tilanteen sellaiseksi kokee. Jälkikäteen puhumalla saa usein pahaa mieltä aikaiseksi, jos toinen on kuvitellut tämän puolen olevan kunnossa.
"Onko kumppani tehnyt jotakin sellaista minkä takia olen haluton? "
Jos hän on tehnyt tai jättänyt tekemättä jotain, niin keskustele se asia selväksi hänen kanssan ja kerro miten se pitäisi olla. Toinen voi kokea asioita erillä tavalla, eikä huomaa ilman sanomista sinulle tärkeitä asioita.
Annatko kumppanisi kärsiä seksin puutteena sen, että hän ei välttämättä osaa olla juuri sellainen kuin sinä haluat, ilman sanomistasi?
"Riitelemme usein ja monista asioista. Ei ole vain yhtä ongelmaa."
Seksillä on monesti riitoja vähentävä vaikutus. Ainakin seksin puute lisää riitoja. Tietenkään et sitä itse tiedosta, jos et ole puutteessa, eikä toinen uskalla tai halua kertoa haluistaan, jos et tee sille asialle mitään.
"En vain voi sille mitään, että en tunne seksiä kohtaan kamalasti mielihyvää... vaikka sitäkin tunnen silloin kun sitä on, mutta silloin kun sitä ei ole, en edes ajattele koko asiaa. En vain jaksa. On niin paljon muutakin ajattelemista. "
Eli jaksamisestasi johtuu haluttomuutesi... saatko aikaa omille harrastuksillesi, entä saako kumppanisi ja koetteko ne tasapuolisiksi? Samoin yhteinen aikanne ilman seksiä? Myös arkiset rutiinit...joudutko tekemään enempi kuin toinen?
Etkö halua ajatella koko asiaa, vaikka tiedät, että toinen toivoisi muutakin kuin tasaista arkea ilman halauksia ja suutelemisia enempää?
Mitä ajattelet niin paljon, ettet panosta parisuhteeseenne? Kerrotko ne kumppanillesi rehellisesti?
"Pitääkö normaalissa suhteessa sanoa että halaa minua. Pitääkö sanoa että suutele minua?"
Eikö toinenkin joudu suhteessanne kertomaan, että häntä haluttaa ja silti torjut hänet? Miksi pitäisi sitten olla niin?
Torjuuko hän mahdolliset suutelu ja halauspyynnöt? Eikö hän ole myös itse aloitteellinen niissä?
"Minusta ei!! Se pitäisi tulla jokseenkin automaattisesti."
Mutta, jos kaikkea ei toinen automaatisesti huomaa, niin eikö silloin voi kertoa mitä haluaa, jolloin toinen voi asialle tehdä jotain?
JOS OIKEASTI HALUAA.
..pitkästi kirjoitit
"Seksillä on monesti riitoja vähentävä vaikutus."
Niinhän sillä meillä on, mutta pitääkö sen olla joku ehto?????
Ja tuosta ajattelemisesta... sitä ihminen ajattelee muutakin kuin sitä puolisoa. On monenlaisia ajattelemisen aiheita. Mutta sen ei tarvitse olla aina parisuhde. Eikös se ole parempi että kaikki tapahtuisi spontaanisti, ilman mitään sen kummempaa ajattelemista. Ja iloiten ja nauttien siitä mitä on.
Ja se että jos ei toisen mielestä normaaliin parisuhteeseen oikeasti kuulu hellyys, suukottelu halailu ja kauniit sanat, niin parempi kai olla hiljaa ja vaatimatta mitään sellaisia. Ehkä ajattelen jotenkin kummallisesti..
Siis tuosta ajattelusta ajattelin sanoa sen verran että jos ei ajattelisi niitä negatiivisia asioita niin paljon, niin sekin varmasti auttaisi, eli ei tekisi kärpäsestä härkäsiä!
""Seksillä on monesti riitoja vähentävä vaikutus."
Niinhän sillä meillä on, mutta pitääkö sen olla joku ehto????? "
Mikä ehto? Voihan niitä riitoja jatkaa seksin jälkeen, jos siltä tuntuu ;) Vai tarkoitiko, että jos on riidelty, niin sitten pitää olla seksiä?
Mielestäni seksiä ei pidä yhdistää mihinkään riitoihin ym. asioihin, koska silloin siitä tulee vallankäyttöväline jommalle kummalle tai kummallekin.
"Ja tuosta ajattelemisesta... sitä ihminen ajattelee muutakin kuin sitä puolisoa. On monenlaisia ajattelemisen aiheita. Mutta sen ei tarvitse olla aina parisuhde. Eikös se ole parempi että kaikki tapahtuisi spontaanisti, ilman mitään sen kummempaa ajattelemista. Ja iloiten ja nauttien siitä mitä on. "
Tottakai pitää olla muutakin ajattelemista, mutta jos sanotaan, että sitä muuta ajattelua on niin paljon, että myönnetään sen estävän seksin ajattelun.
Seksin ja hellyyden pitäisi ilman muuta olla spontaania, mutta jos jompi kumpi kokee sillä alueella saavansa liian vähän jotain, niin on hyvä kertoa se saman tien, eikä vasta jälkikäteen.
"Ja se että jos ei toisen mielestä normaaliin parisuhteeseen oikeasti kuulu hellyys, suukottelu halailu ja kauniit sanat, niin parempi kai olla hiljaa ja vaatimatta mitään sellaisia. Ehkä ajattelen jotenkin kummallisesti.."
Eikö kumppanisi mielestä kuulu? Minun mielestä nämä kuuluu, mutta ehkä en osaa antaa niitä riittävän paljon, tai toinen kokee ne liian arkipäiväisinä tekoina, ettei edes huomaa. Itse ainakin sanon kumppanilleni, jos koen näissä olevan jotain kummallista tms. Monesti huomaan tekeväni väärin, kun kerron näistä tunteistani, koska seurauksena on usein riita ja sen jälkeen on vaikeaa lähestyä toista, koska hän loukkaantuu niin syvästi.
Mutta jos olen hiljaa, niin hän ei huomaa tilannettani ollenkaan, vaan touhuaa harrastustensa ja ystäviensä parissa ja siellä hänellä on hyvinkin hauskaa, mitä en haluaisi koskaan kieltääkään, jos en kokisi sitä uhaksi parisuhteellemme.
Olet mustis
Itse olen yrittänyt ajatella monesti, että kumppanini viihtyminen ystäviensä ja harrastustensa parissa enempi kuin minun kanssa, voisi kuitenkin lisätä positiivisiä asioita esim. makuhuoneessa...
Valitettavasti en huomaa asioiden menevän siihen suuntaan ollenkaan, vaan hän jää yhä useammin kiinni ystäviinsä.
Välillä hän on luvannut vähentää ystäviensä ja harrastustensa parissa viettämäänsä aikaa, koska on itsekin ollut sitä mieltä, että parisuhteemme kärsii siitä, mutta pulkka kääntyy aina vaan toiseen suuntaan, enkä kohta enää jaksa tätä.
Myönnän olevani mustasukkainen (se lienee tervettä...ainakin aiemmin oli) hänen ystävistään silloin, kun näen sen olevan uhkaksi parisuhteellemme.
Hänen harrastuksensa ystäviensä kanssa ovat aiemmin aiheuttaneet kaksi kertaa parisuhteesemme tilanteen, joka on ollut verrattavissa pettämiseen, joten minulle on erittäin vaikeaa hyväksyä hänen toimiminen lähes samalla tavalla, kuin ennenkin, vaikka on luvannut lopettaa koko homman.
Kuitenkin tilanteessani on kysymys vain siitä, että koen tilanteeni sellaiseksi, että minun pitäisi osata lukea kumppanini ajatuksia ja tiedän, että aivan kaikkia asioita en pysty toteuttamaan ilman, että toinen kertoisi toiveistaan.
Jos minulle tulee tunne, että kumppanini vaatii, että ensin minun pitää tehdä sitä ja sitten tätä ja jos ne osaan tehdä juuri niin kuin hän ajattelee (kertomatta suoraan), niin sitten voi olla mahdollista, että seksiäkin voidaan harrastaa, mikäli toinen sattuu vielä olemaan sillä päällä.
Haluaisin, että kumppanini edes itse voisi kertoisi nämä vaatimukset suoraan, jos hänelle seksi ei olekaan spontaania nauttimista, vaan toisen palkitsemista.
Kertoisi edes suoraan minkälaista hän haluaa parisuhteemme oikeasti olevan.
Ei pääsääntöisesti pitäisikään tarvita puhua, mutta ihminen se on mieskin. Ei meedio joka ymmärtää aivoituksesi. Ethän sinäkään tiedä mitä hänen päässään pyörii? Siksi siis, puhukaa.
Mieheni ottaa minut huomioon tekee ruokaa vie ravintoloihin ostaa kukkasia vie matkoille jne... ja on niin ihana antaa aina haleja pusuja eikä aja takaa seksiä...Eli periaatteessa kun tämä henkinen puoli on kunnossa niin pitäis seksikin maittaa, mutta ikävä kyllä mieheni saa kärsiä takiani saan annettua hänelle nautinnon noin kerran 2kuukaudessa. Tämä ei ole hänelle helppoa mutta hän yrittää kestää...
En tiedä kuinka kauan kestää sillä tiedän että hänenlaisille ihanille ja komealle miehelle riittää kysyntää.
Minulle ei ole tapahtunut mitään pahaa menneisyydessä eikä nykyisyydessä kaikki on täydellisesti muuten paitsi seksi.
Ainiin ja en todellakaan ole tyytymätön mieheni tarjoamaan seksiin.
Eli mikään ei ole huonosti mutta silti en halua. Toivoisin että joskus saatais lääke tähän haluttomuuteen niin paljon olis ihanmpaa kun voisi antaa toiselle myös sitä nautintoa jota kaipaa. Voimia sinulle
"Tämä ei ole hänelle helppoa mutta hän yrittää kestää..."
Kertokaa ihmeessä mitkä ovat hyviä keinoja kestää!?
-pakeneminen omiin harrastuksiin, kun asia on mielessä
-läheisyyden välttely (tämä on huono keino kummallekin)
-jotain parempia?
On aina omassa kädessä. Itse on tehtävä lopullinen ratkaisu = Päätös.
Se on joko itse itsensä tyydyttäminen, selibaatti, ulkopuolisen avun hakeminen, ero ja yrittämisen lopettaminen.
Kun kaikki keinot on itse yrittänyt ja voi todeta tehneensä kaiken mihin pystyy, ymmärtää ja jaksaa ja todennut yrittäneensä, niin ratkaisu on selvä. Jos kumpikin puolisko voi suhteessa huonosti, niin ongelmat ovat kaksinkertaisia. Muutenhan ne ovat vain toisen ongelmia, jolloin ne ovat yksinkertaisia. (?)
Muutokseen tarvitaan yleensä molemmat, mutta joskus yhdenkin päätös muuttaa omaa elämäänsä riittää.
Lopputulos on mitä on. Kaikkea kannattaa yrittää, ennen kuin luovuttaa.
..toivottavasti elämäsi paranee ja saat kaivettua ne halut jostain.
Itse olen eroamassa tyttöystävästäni juuri allamainittujen syiden vuoksi.Tarinasi oli kuin minun elämästäni.Olen kestänyt tätä tilannetta vasta puolisen vuotta ja nyt alkaa mitta olla täysi. Parisuhde ei ole pelkkää hellyyttä ja kukkasia. Seksikin kuuluu siihen ja kun en osaa pettää niin parempi on muuttaa pois.
Onhan niitä. Tietokone, harrastukset, läheisyyden välttely on se paras.
Ja lopputuloksena onneton parisuhde ero.
Noissa harrastuksissa ja muissakin kodin ulkopuolisissa jutuissa on vaan se huono(tai hyvä) puoli että siellä näkee muita naisia. Ja kun se puute on tarpeeksi paha niin....
Itsellä kävi niin. Oma nainen ehdotteli harvoin, kertaakaan ei muutaman viimekuukauden aikana edes tarttunut minusta "silleen" kiini.
Ja kun treeni-iltamassa joku oli minusta "silleen" kiinostunut ja kävi kiinni, tilanne oli selvä.Ei siinä enää sanota EI kun joku kerrankin haluaa sinua.Harmi vaan ettei kotona. nyt harkitsen eroa ja vakavasti
Mistä mies voi aavistaa että sinä tarvitset juuri jollain hetkellä halauksen. Entäs jos sinä juuri hänen halatessa sinua vilipttömästi ja hyvää tarkoittaen tulkitsetkin hänen hyvää tahtovan haluaksen seksi vonkaukseksi. Monet miehet näilläkin palstoilla ja jokunen nainenkin myöntää ettei ne naisen halut sillä herää että mies kantaa yrttejä kotiin ja vastaavia välittämisen eleitä.
Jokin pilleri tähänkin olisi keksittävä. Miehen kalun lerpattaessa ollaan kyllä heti sarvikuonoja teurastamassa ja poronsarviuutetta pureskelmassa mutta jos naisella ei ole haluja niin sitten ilmeisesti pannaan vaan halutonta, ja sitten puhutaan tasavertaisuudesta ja sivistysvaltiosta.
Miesten ja naisten erot asioiden ja tunteiden käsittelemisessä ovat melko suuret... miesten ja naisten erilaiset tarpeet synnyttävät suhteessa ristiriitoja. Suosittelen sinulle lämpimästi kirjaa: Gray John, Mars ja Venus ikuisesti yhdessä. Saman kirjailijan muutkin kirjat ovat uskomattoman loistavia. Muillekin parisuhteessa ongelmia kärsiville, kirjat ovat mitä mainiointa terapiaa. Itselläni kirjojen lukeminen auttoi ymmärtämään miestä paremmin, samoin jopa omaa itseäni ja parisuhteen ongelmia. Jos haluat apua haluttomuus ongelmaan tai ymmärrät juuri sen miksi miehelle ei itseasiassa ole itsestäänselvyys tulla halaamaan tai suukottelemaan... LUE TÄMÄN KIRJAILIJAN TEOKSET! Sopii niin miehille, että naisille. Suosittelen. Itselleni on ollut valtava apu!
Koska emme voi toista muuttaa on yritettävä muuttaa itseään. Kun seksi ei maistu niin koeta lähestyä sitä joltain muulta kantilta. Jos rakastatte toisianne niin varmasti löytyy myös halu antaa toiselle hyvä olo tai tyydytystä.
Minä itse olin haluton monet vuodet kunnes tajusin ettei tämä käy, koska kumppanini kärsii ja aloin suhtautua seksiin leikillisesti. Hommasimme sauvoja ja "leluja" eikä aikaakaan kun huomasin hakuavani!
Rakkaus ei elä ellei sen eteen tee jotain.
Samalla tavalla kuolee seksielämä ellei ponnistele ja tee jotain asian hyväksi.
Keksin järjestää itseni samanlaiseen
piinaavaan, aina mieltä jäytävään haluun, kuin missä rakas mieheni oli ollut kun lapset olivat pieniä eikä minua aina haluttanut.
Kahden viikon ajan aina kun rakastelimme emme laukaissetkaan minua vain mieheni ja olin valmis
seksiin koska vain missä vain ja melkein milloin vain!!! Sanoin leikkisästi, että nyt minulla ns. jatkuvalämmitteinen.
Tippaleipäaivot hyrräämään ja mielikuvitusta kehiin naiset, keinot löytyy jos on halua!
varmasti mollemilla on päässään selvät ajatukset kuinka asioiden pitää kulkea ja olla. Kannatta miettiä mitä oikeasti haluaa toiselle antaa ja sitä kautta oppia hyväksymään sen mitä saa.
Minä halin vaimoani, autan kotiaskareissa ja muutenkin puuhastelen kotona.
Vaimoni saa ihan varmana hellyyttä tarpeeksi mutta minä en saa seksiä.
Pitääkö sitäkin ruikuttaa? Kuinka moni teistä joutuu ehdottelemaan yksin seksiä ja saa 4 kertaa 5:stä pakit?
Kuinka moni teistä on ainoa joka kotona haluaa seksiä?
"Pitääkö normaalissa suhteessa sanoa että halaa minua. Pitääkö sanoa että suutele minua? Minusta ei!! Se pitäisi tulla jokseenkin automaattisesti. Ja jos nämä pienet asiat saisi ensin kuntoon, niin mielestäni se haluttomuutenikin (kai) korjaantuisi."
Oletko tullut ajatelleeksi että miehesi on niin turhautunut seksin puutteesta että ei välitä niin kovasti siitä läheisyydestä. Jos miehelläsi olisi tyydyttynyt olo sitä läheisyyttäkin saattaisi löytyä enemmän.
Tämä on tietenkin vain arvailua mutta kuulostaa jotenkin niin tutulta tuo tilanne, että ajattelin kertoa miltä minusta vastaavassa tilanteessa tuntuu.
Meillä pitää sanoa että haluan sinua muuten ei seksiä ole ikinä!ja silloinkin 4kertaa viidestä tulee vastaus:ei taas.
Mitäs siihen sanotte?
Ongelma on mun ongelma, mitäs rakastan niin paljon että haluankin paljon?Tai mitäs yleensäkin haluan?
Puolisolle se ei ole ongelma, miksi pitäisikään olla kun on tyytyväinen
tunteita pitää osoittaa puolin ja toisin. Et voi sanoa toiselle aina että mitä hänen pitää tehdä.
Tiedän sen, ihan sama asia kun se olen aina minä joka haluan seksiä ja aina minä ehdotan sitä.
On alkaneet jo halut hiipua ja muuten niin loistava suhde kariutua.
Ei se niin toimi