Hei mistä tämä voi johtua: kertoo aina itsestään juttuja jotka herättävät säälin tunteita häntä kohtaan. Mutta myös näkee omissa lapsissaanvain säälittävät asiat, siis heikkoudet ja korostaa vain niitä. Vahvuuksia hän ei näe lainkaan, vaikka niitä on. Siksi kaikki asiat jäävät tekemättä koska hän näkee kaiken toivottomana, kukaan ei osaa mitään. Oikea tapa huomiota muut, varsinkin läheisensä, on nähdä heidän vahvuutensa. Hän kuin yrittää lannistaa muut säälittelemällä heitä, että luopuisivat kaikesta ja jäisivät surkuttelemaan kohtaloaan, kuten hän itse tekee. Mitä ihmiselle on täytynyt tapahtua että hänestä tulee tuollainen säälittelevä surkuttelija?
Säälittelevä surkuttelija
Anonyymi
3<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jos elämä on katastrofaalista, putoaa joka päivä suohon ja saa taistella selviytyäkseen sieltä ylös, voi se vaan näkyä elämässä toivottomuutena. Syy siihen olette te lapset, jos vanhemmalla on lapsia ja hänellä on valtava työ hoitaa teitä hän voi lannistua sen taakan edessä. Syy on todellakin lapsissa, vaikka hänen olisi ehkä parempi ollut olla hankkimatta niitä lapsia. Hän on yrittänyt ehkä tehdä kaiken yksin ja epäonnistunut. Sen jälkeen hän näkee kaikissa, teissäkin vain epäonnistujia.
Ei välttämättä tarvitse edes tapahtua mitään, ihminen voi olla tyytymätön elämäänsä tai elämäntilanteeseensa ja siksi käyttäytyy ikävästi.
Ymmärrän kyllä jos hetkellisesti on toivoton on mutta jos hyvät asiat aina puuttuvat niin se ihmetyttää. Jos pienenkin ongelman tullessa eteen luopuu toivosta ja elää sen ongelmansa kanssa. Ei ratkaise asioita vaan juoksee niitä karkuun ja ne saavuttavat aina jokin päivä. Matka ei etene koska aina putoaa samaan kuoppaan.