Jeesus Kristus ei ole siellä, täällä, taikka tuolla, niin kuin nämä lopun ajan eksytetyt tekopyhät kristityt usein väittävät.
Mihinkään "kristillisyyksiin", tai muihin x-"laisuuksiin" ei kenenkään ole lupaa luottaa eikä uskoa, ihmisiin luottava uskova on kirottu. Jeesus Kristus on ainut tie iankaikkiseen elämään. Ja jokainen joka häneen uskoo, pelastuu. Mikään laisuus ei luo mitään lisäarvoa evankeliumiin, vaan ainoastaan pilkkaa ja halveksii evankeliumia. Tie valmis on, voit löytää sen.
Ap. t. 10:43 Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta."
Ap. t. 13:39 ja että jokainen, joka uskoo, tulee hänessä vanhurskaaksi, vapaaksi kaikesta, mistä te ette voineet Mooseksen lain kautta vanhurskaiksi tulla.
1. Joh. 5:1 Jokainen, joka uskoo, että Jeesus on Kristus, on Jumalasta syntynyt; ja jokainen, joka rakastaa häntä, joka on synnyttänyt, rakastaa myöskin sitä, joka hänestä on syntynyt.
Mihinkään "kristillisyyksiin", tai muihin x-"laisuuksiin" ei kenenkään ole lupaa luottaa eikä uskoa, ihmisiin luottava uskova on kirottu. Jeesus Kristus on ainut tie iankaikkiseen elämään. Ja jokainen joka häneen uskoo, pelastuu. Mikään laisuus ei luo mitään lisäarvoa evankeliumiin, vaan ainoastaan pilkkaa ja halveksii evankeliumia. Tie valmis on, voit löytää sen.
Ap. t. 10:43 Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta."
Ap. t. 13:39 ja että jokainen, joka uskoo, tulee hänessä vanhurskaaksi, vapaaksi kaikesta, mistä te ette voineet Mooseksen lain kautta vanhurskaiksi tulla.
1. Joh. 5:1 Jokainen, joka uskoo, että Jeesus on Kristus, on Jumalasta syntynyt; ja jokainen, joka rakastaa häntä, joka on synnyttänyt, rakastaa myöskin sitä, joka hänestä on syntynyt.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Fariseukset alkoivat pilkkaamaan Paavalia, väittämällä että hän opettaa evankeliumia sillä tavalla, että tekemällä lisää syntiä tulee armo suuremmaksi.
Mitä Paavali vastaa tähän pilkkalauluun. (Tällaista laulua me kuulemme täälläkin, vähän väliä.) Pilkkaaminen tulee usein sanoilla, "rakastavat syntiä", tekevät syntiä armon päälle", "ovat ottaneet synnin luvallisuuksia". Tekoihinsa katumisiinsa ja parannuksiinsa luottavat fariseukset siis elävät ja voivat hyvin, edelleen. Lihan halu on näyttäytyä parempana kun oikeasti on. Ja senhän se tekee, jos vähänkin saa kannustusta ja "aihetta" toiminnalleen.
Niin mitä Paavali näille tekoihinsa uskoville ja niillä ylpeileville judaisteille sanoi?
Room. 6:1 1 Mitä siis sanomme? Onko meidän pysyttävä synnissä, että armo suureksi tulisi?
Room. 6:2-14
Pois se! Me, jotka olemme kuolleet pois synnistä, kuinka me vielä eläisimme siinä?
Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme
*) -> kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?
Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan
- haudatut kasteen kautta kuolemaan,
- että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta,
- samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.
Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa,
kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi;
sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä.
Mutta jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, niin me uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan,
tietäen, että Kristus, sittenkuin hänet kuolleista herätettiin, ei enää kuole: kuolema ei enää häntä vallitse.
Sillä minkä hän kuoli, sen hän kerta kaikkiaan kuoli pois synnistä; mutta minkä hän elää, sen hän elää Jumalalle.
Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa.
Älköön siis synti hallitko teidän kuolevaisessa ruumiissanne, niin että olette kuuliaiset sen himoille,
Älkääkä antako jäseniänne vääryyden aseiksi synnille, vaan antakaa itsenne, kuolleista eläviksi tulleina, Jumalalle, ja jäsenenne vanhurskauden aseiksi Jumalalle.
*) -> Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla, vaan armon alla.
Gellivaarassa 22. 7. 1900.
Kallis veli ja sisar Kulonen ynnä muut Herran valitut teidän ympärillänne.
Jumalan ja meidän Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja rauha ja Pyhän
Hengen osallisuus olkoon teidän henkenne kanssa nyt ja aina päiväin loppuun
asti! Amen!
Sydämestä kiitän niiden rakkaitten kirjain edestä, joita olen saanut teiltä
vastaan ottaa, joka on iloista kuulla, että tet olette pysymässä teidän kalliimmassa uskon kilvoituksessa ja siitä opista kiinni pidätte, josta hengen ja
elämän saaneet olette, joka oppi on saarnattu esikoisten seurakunnan vanhimmilta ja niiltä, jotka vanhinten kanssa yksi ovat ja täälläkin pohjolassa
kuudettakymmentä vuotta ja vielä samaten samankaltaisella äänellä niinkuin
on aamulla alettu. Eikä ole varaa siirtyä äidin helmasta mihinkään, sillä äiti on
esikoisten seurakunta maan päällä, joka on totuuden patsas, josta vapahtaja
sanoi, ettei helvetin portit sitä kukista. Nyt on jo vihollinen pyytänyt kaiken
voitavansa ja voimansa, että saada tätä elävää kristillisyyttä kukistaa, vaan ei
hän ole vielä saanut sitä maahan, vaikka hän on kaiken voitavansa pyytänyt.
Ja olkaamme turvatut sen oikean äidin helmassa, synnit on meille ja teille
anteeksi annettu Jeesuksen pyhässä nimessä ja kalliissa veressä, jonka äänen
met matkustajat aina tarvitsemme kuulla, sillä sota pauhaa ulkona ja sisällisesti, niin että monta kertaa joutuu matkustavainen itsekseen ajattelemaan,
kuinka sitä perille kostuu, vaan olkaamme iloiset, vielä on se suuri sotasankari vereen kastetuissa vaatteissa laumansa edessä, sotii ja voittaa ja lyöpi
laumansa viholliset suunsa kaksiteräisellä miekalla. Voiton päällä on Herran
lauma vielä, ja voiton päällä me pysymme Karitsan veren kautta ja heidän
todistuksensa sanan kautta. Amen.
Minä olen kulkenut Joonas vanhimman kanssa koko tämän kevään. Vanhin on
ruumiin voimista niinkuin hän silloin oli, koska tet läksitte täältä. Mitä
tet kirjoitatte, että sinne tulla, niin asia on tositarpeellinen ja kallis, ja me
uskomme, että Jumala pitää murheen teistä ja meistä, sillä hän on luvannut
kaikki asiat parhain kääntää niille, jotka Häntä rakastavat. Sillä Herra on sen
itse sanonut, että ei Hän anna kunniaansa vieraalle, vaikkapa vihollinen
pyytää Jumalan kunnian itsellensä ryöstää ja hallitusta kaataa, vieläpä
Kristuksen kirkkosäädyt muuttaa, vaan vielä ovat vanhemmat seurakuntaa
hallitsemassa Kristuksen lain ja asetuksen jälkeen, jonka hallituksen kautta
seurakunta koossa pysyy ja on pysynyt, kussa tämä hallitus on pystyssä
pysynyt. Ja jotka esikoisseu-rakunnan opin ja neuvoin kuuliaisuudessa
vaeltavat, kyllä het totisesti autuaiksi tulevat. Ja seurakuntaa pitää totella.
Sen-tähden tet kaikin pysykää esikoisseurakunnan helmassa, sillä ulkona
seurakuntaa ei ole yhtään autuutta, sillä ulkona seurakuntaa ovat koirat ja
velhot, isänsä tappajat, eikä siellä ole yhtään autuutta eikä elävän Jumalan
sanaa, sillä Pyhän Hengen saaneelle seurakunnalle Jeesus on jättänyt saarnaviran, joille Hän sanoo näin: »Menkää kaikkeen mailmaan ja saarnatkaa
parannusta ja syntein anteeksi antamusta kaikille luoduille!» Jos ei parannusta saarnata ja parannusta tehdä, niin ei myöskään syntein anteeksi antamuksen sanaa vastaan oteta, vaan net ovat molemmat tarpeelliset ja Jeesukselta käsketty, josta Lutherus on sanonut, että semmoinen saarnaaja, joka
saarnaa parannusta eikä hän saarnaa syntein anteeksi antamusta, hän sulkee
taivaan ja aukaisee helvetin. Samalla sanoo hän, että semmoinen saarnaaja,
joka saarnaa syntein anteeksi antamusta eikä saarnaa parannusta, hän
sulkee taivaan ja aukaisee helvetin, sentähden pitää nämä molemmat
kuuluman. Ja sama Lutherus on sanonut, että kristityn pitää yhtä mielellään
vastaanottaa parannussaarnan kuin synteinanteeksi antamuksen saarnan,
vaikkapa parannussaarna tuntuu lihalle ja verelle vaikealta vastaanottaa.
Paavali sanoo, että jos tet lihalle lihan jälkeen elätte, niin teidän pitää
kuoleman, mutta jos te lihan työt hengen kautta kuoletatte, niin te saatte
elää. Ja sentähden pitää liha kurituksen alla oleman, että henki vapaana
pysyy, sillä nämä kaksi eivät saa olla yhtäaikaa vapaana, josta Paavali on
sanonut vanhoille hebrealaisille näin: »Koska kaikkinainen rangaistus käsillä
on, niin ei se näy meille iloksi vaan murheeksi, vaan sitten antaa Hän
rauhallisen vanhurskauden hedelmän kaikille, jotka siinä harjoitetut ovat.»
Muutamat henkilöt ovat saaneet sen ymmärryksen, että ei kristitylle tarvitse
saarnata parannusta. Vaan niin kauan, kun ihminen lihassa on, niin synti
hänessä asuu, jonka met jokainen kristitty tunnemme, kuinka voimallisesti
vihollinen karkaa päälle, jonka puolesta ja sentähden ei meillä ole muuta
kristillisyyttä kuin se, että me syntein anteeksi saamisen armosta uskomme
itsemme autuaiksi. Amen.
Eikä muuta tällä kertaa, vaan sanon vaimoni ja kaikkein kristittyin kanssa
sydämen rakkaita terveisiä kaikille Herran valituille, jotka meidän ja teidän
kanssa yksi ovat. Tätä olen kirjoittanut rakkaan veljen Nikun Erkin kanssa
yhdessä pöydässä, joka myös sanoo teille rakkaita terveisiä.
Olkaamme turvatut! Synnit on anteeksi annettu, jonka täältä asti todistamme
Jeesuksen nimessä ja kalliissa veressä. Sen met Jumalan puolesta juhlallisesti
julistamme. Jääkää nyt hyvästi Herran haltuun annettuina siinä toivossa, että
pian yhteen tulemme Karitsan häissä sillattoman virran toisella rannalla,
kussa ei enää tarvitse erkaantua. Rukoilkaa minun edestä! Pyytää heikko
veljenne
Viktor Apelqwist
Sano minulta ja minun vaimoltani rakkaita terveisiä Walkoselle ja Forsströmille! Joonas vanhin on käskenyt minun sanoa sydämen rakkaita terveisiä, kun minä kirjoitan, ja hänen emäntänsä Anna Liisa.
Veljenne
V. Apelqwist.
Sydämen rakkaita terveisiä Leipo Kallelta Kuloselle, Walkoselle ja
Wilenille vaimonsa kanssa. Minun ja Nikun Erkin terveisiä Wilenille ynnä
vaimolle. Jos mahdollista on, että saada, niin lähettäkää minulle joku
Laestadiuksen kirkko-postilla, jos siellä löytyy.
Se sama
Pysykää siinä opissa, josta te elämän ja hengen saaneet olette loukkaamatta
itseänne esikoisten seurakuntaa vastaan, jotka eivät loukkaantuneet esikoisten nimityksestä ja vanhimmista, vaan pitävät vanhimmat kalliina ja kaksinkertaisessa kunniassa, jotka sanassa ja opissa työtä tehneet ovat ja
ovat hyvin hallinneet, ja sen seurakunnan, johonka te ja me tulleet olemme
tässä meidän aikakaudellamme, joka on ensimmäinen meidän päivinämme,
jossa Laestadius kantaa sen vanhimman nimen niinkuin apostolein aikana.
Hän rupesi Herran käskystä tekemään työtä Ruotsin Lapin korvessa, josta
tämä hengellinen likke on levinnyt itään ja etelään, länteen ja pohjoiseen,
aina Ameriikkaan ovat kulkeneet, samoin kun apostolitten aikana, ja me
näemme, että on apostolitten aikana ollut muutampia virallisia pappeja
uskolle kuuliaisia, niinkuin meidänkin aikana, mutta en minä tiedä, kuinka
monta pappia on ollut Jeesusta puolustamassa, kun Jeesus tapettiin, enkä
minä tiedä, kuinka monta pappia, kun Pietari tapettiin ja muut apostolit, sekä
silloin kun apostoli Paavali tapettiin. Enkä myöskään oikein varmaan tiedä,
kuinka monta pappia on silloinkaan ollut, kun Lutherus Wormsissa oppineitten
keskellä oli, kuinka monta pappia oli siellä, jotka Lutherusta puolustivat. Enkä
vieläkään siitä oikein tiedä, kuinka monta pappia on Jeesuksen opin tähden
tapettu, mutta sen minä vain tiedän, että pappeja on ollut voimallisia
apostolein aikana, jotka olit voimalliset lujasti kieltämään, että ei saa
Jeesuksen nimeen opettaa, ja papit ovat voimallisesti määränsä pitäneet, että
me maallikot ja yksinkertaiset olemme voimallisesti saarnanneet parannusta
ja syntein anteeksi antamusta kaikille. Sentähden on meillä niin vähän
luottamusta niihin pappismiehiin, sillä me nyt näemme meidän aikanamme,
kuinka harvoja pappismiehiä on, jotka tahtoisivat yksimielisesti maallikkoin
kanssa rakentaa Herran seurakuntaa ja pysyä hengen yhteydessä ja tulla
pilkatuksi Jeesuksen nimen tähden niinkuin Herran seurakunta, ja sentähden
ei meillä ole luottamusta kuin siihen seurakuntaan, johonka me sisälle tulleet
olemme siitä verisestä ovesta, joka on kaikkein meidän äiti apostolin sanain
mukaan, jonka päälle minä sanon, että äiti on raamattuin jälkeen Jumalan
seurakunta, joka kutsutaan Pyhän Hengen saaneeksi seurakunnaksi,
jonka Jeesus on rakentanut maan päälle elävistä kivistä ja pessyt sen omalla
verellänsä puhtaaksi ja pyhittänyt Pyhällä Hengellä ja sentähden kutsutaan se
pyhäksi seurakunnaksi.
Niinkuin te itse ymmärrätte, niin kauan kun met pysymme lapsena esikoisten
seurakunnan helmassa, niin seurakunta ei hylkää lapsiansa kaikkinaisten
vikain tähden, eikä ylkä hylkää morsiantansa kaikkinaisten syitten tähden.
Jonka päälle minä sanon, että älkää lapsirukat riidelkö tien päällä, ei tavaran
päältä eikä perinnön päältä, sillä lasten on perintö. Kylläpä tet olette itse
lukeneet mitä Jeesus on sanonut opetuslapsillensa, jotka rupesivat riitelemään tien päällä, ja muistattehan tet sen, mitä Hän on puhunut lapsista.
Jonka päälle mie vielä sanon, että pysykää Kristuksen laissa, se on, Kristuksen opissa. Niinkuin tet itse tiedätte, niin ei se Hänen opetuslapsi ole, joka ei
pysy Kristuksen opissa. Ja kärsikää toinen toistanne ja anteeksi antakaa
toinen toisellenne ja kantakaa toinen toisenne kuormaa ja niin Kristuksen
lakia täyttäkää!
Ja kaikkein näitten neuvonsanain päälle, joita olen tässä lähetyskirjassa
kirjoittanut, todistamme monen todistajan kanssa, että teidän syntinne on
anteeksi annettu Jeesuksen nimessä ja kalliissa veressä, joka on vuodatettu
pitkänä perjantaina Golgatan mäellä monelle tuhannelle syntein anteeksi
antamiseksi, sen met todistamme Jumalan puolesta, jonka mie tiedän, että se
on tosi ja varma asia, että anteeksi anominen ja anteeksi antaminen on
kaiken riidan loppu. Eikä muuta tällä kerralla. Täältä tervehtävät teitä koko
Herran lauma. Ja rukoilkaa meidänkin edestämme, ja kantakaa meitäkin
anteeksi antavaisella sydämellä armoistuimen tykö. Näitä merkitsee
Joonas Johanson Purnu
ynnä veljein kanssa.
Jääkää hyvästi Herran haltuun annettuna! Tämän saatte lukea julkisesti
kristittyjen edessä. Ja annan tietää siitä asiasta, mikä on teillä ollut
kysymyksenä, minun sinne tulosta, sillä tämän kesän olen kovin sairastanut,
joka on minun ruumiistani osan ottanut. Ja olen kyllä sydämestäni etsinyt ja
hakenut, kuka sopisi sinne lähettää. Kyllä niitä täällä on, jotka kyllä kykenevät, ja olen freistannut heitä ehdottaa. Tornion jokivarrelta en tiedä, sillä
Tornion jokivarren kristillisyys on kovin antanut lihallisuuden mielen sisälle
tulla, ja kun lihallinen vapaus pääsee sisälle seurakuntaan turmelemaan seurakuntaa, joka tulee näkyväiseksi siitä, että kaikki pienet synnit tulevat
luvallisiksi, koreus tulee luvalliseksi ja maailman mielisyys, ja sen päälle
saarnataan sitten hyvästä Jumalasta, rakkaasta Jumalasta ja laupiaasta
Jumalasta, ja siihen tyydytetään lihallinen vapaus, sitten lakataan synnistä
nuhde, sitten toteutuu se, mitä Lutherus on sanonut, jos met lakkaamme
synnistä nuhteen, silloin met olemme antaneet synnille luvan, ja se on
ymmärrettävä asia, että silloin pääsee liha herrustelemaan.
Se sama.
Gellivaarassa se 13. 1. 1901.
Kallis veli ja sisar Herrassa Kulonen ja Kuloska ynnä ympärillänne olevat
veljet ja sisaret, jotka yksi Herrassa ovat esikoisten seurakunnan helmassa.
Jumalan armo ja rauha olkoon teidän henkenne kanssa nyt ja ijankaikkisesti,
amen.
Suureksi iloksi olen minä sieltä Tampereelta saannut tämän kesän
kuluessa monta kirjaa vastaanottaa, joista kirjoista näemme, että siellä on
kalliita sieluja, jotka ovat liitossa sen totisen yljän kanssa, vaikka vihollinen
pyytää kaiken voitavansa, että pilata Jumalan työtä. Niin on kaikkina aikoina
Jumalan lapsilla ollut sota täällä maailmassa, ja vihollinen käypi ympäri
niinkuin kiljuva jalopeura ja etsii, ketä hän saisi niellä.
Mutta olkaamme turvatut! Vielä kulkee kuningasten kuningas laumansa edellä
vereen kastetuissa vaatteissa, sotii ja voittaa ja lyöpi laumansa viholliset suunsa kaksiteräisellä miekalla. Kyllä vihollinen tahtoisi hajoittaa sitä
seurakuntaa, jonka Jumalan Poika on rakentanut kallion päälle, mutta Hän on
itse sanonut, että helvetin portit ei pidä sitä kukistaman. Siinä on se oikea
turvan paikka, nimittäin esikoisten seurakunnassa, jolle seurakunnalle Jumalan Poika vallat ja lakinsa ja säätynsä antanut on, jota seurakuntaa totella
pitää. Ja tämä on ensin pienestä alkanut Ruotsin Lapissa ja sieltä se on
raamatullisen oikean lähetystoimen kautta levinnyt itään ja länteen ja etelään
ja poikki valtamerien, jossa on tarvinnut olla työtä ja huolta, jossa
aikakautemme vanhinten työ ja huoli pitäisi jokaisella muistossa oleman,
jonka tähden Paavali sanoo, että, jotka sanassa ja opissa työtä tehneet ovat
ja ovat hyvin hallinneet, niitä sitä kahdenkertaisessa kunniassa pitämän,
mutta pitävätkö ne niitä kahdenkertaisessa kunniassa, jotka heitä vääriksi
näkevät.
Mutta pitää neuvot ottaa vastaan. Ja ketäs siis pitäisi oppiman, jos ei
esikoisseurakunnan vanhempia. Niin on apostolein aikana tarvinnut mennä
Jerusalemiin vanhimpia oppimaan, joka on se paikka, josta kristillisyys on
apostolein aikana lähtenyt levenemään, vaan se on niin ollut ennen, niinkuin
se nytkin on, josta apostoli sanoo, että sentähden pitää teidän seassanne
oleman riitä ja eripuraisuus ja eriseura, että ne jotka koetellut ovat, ilmoitettaisiin. Ei se ole meille iloksi, vaan murheeksi, mutta se on niin ollut ennen,
ja on vielä nyt. Siinä asiassa, josta olemme elämän ja hengen saaneet, siinä
pysykää veljet ja sisaret, sillä met olemme tulleet oikeaan seurakuntaan,
jossa kaikki synnit ovat anteeksi annetut ja päästetyt olemme lain kanteista,
jossa seurakunnassa saarnataan vielä Jeesuksen käskyn jälkeen parannusta
ja syntein anteeksi antamusta Jeesuksen nimeen. Ja nämä molemmat pitää
sitten kuuluman, sekä parannus ja syntein anteeksi antamus. Lutherus sanoo,
että kristityn pitää vastaan ottaa niinhyvin parannussaarna kuin syntein
anteeksi antamuksen saarna, vaikka muutamilla on se ymmärrys, että
kristityille ei tarvitse saarnata parannusta, vaan ei ole kristityn liha tullut
pyhäksi. Ja net semmoiset, jotka eivät tahdo opin kuuliaisuuteen itsensä
sujuttaa, he noudattavat omaa mieltä, ja synnit ovat tulleet heille luvallisiksi,
koreus tulee heille luvalliseksi synniksi, maailman mallit ovat luvalliset, maailman rakkaus on luvallinen ym., ja koska näistä puhutaan, niin he pahenevat,
mutta Jumalan Poika on pantu monelle lankeemiseksi ja nousemiseksi, ja Hän
on itse sanonut, että tämän evankeliumin kautta pitää moni tulla ylösnostetuksi ja moni syvempään helvettiin painetuksi.
Nyt päätän tämän minun yksinkertaisen kirjotukseni sydämen rakkailla
terveisillä ja kiitän teitä kaikkia kirjain ja terveisten edestä. Ilmoitan myös,
että meillä on olleet täällä joulun aikana kokoukset. On ollut paljon saarnaajia, Joonas Purnu, Juntti Mäntyvaara, Sammeli Wettasjärvi, Isak Niku, Isak
Kuoksu ja Fransi Parakka, hän on täällä meillä ja on kipeänä. He saarnasit
voimallisesti Jumalan sanaa, vahvistit ja vakuutit pysymään esikoisten seurakunnan helmassa ja kaikkia pitämään yhdenkaltäisen puheenparren, jotka
lahjat Jumalalle kokoovat. Joonas vanhin on nyt mennyt kotia. Hän ei ole
oikein terve, vaan on hän nyt vähän parempi. Eikä muuta tällä kertaa, vaan
sanon ja todistan tämän kirjoituksen päälle, että synnit ovat anteeksi annetut
Jeesuksen nimessä ja kalliissa veressä. Ja sydämen rakkaita terveisiä sanovat
yllämainitut saarnaajat vaimoinsa kanssa, olkaa ensin ja viimein minulta ja
minun vaimoltani ja koko perheeltä. Pyydän rukoilla edestäni ja kantakaa
anteeksi antavaisella sydämellä armoistuimen eteen. Sitä pyytää heikko
veljenne
Viktor Apelqwist.
Puhelimella tulee virheitä helposti. Mutta asia tuli srlväksi.
Pyhä Raamattu on se kirja jossa on Jumalan sana. Johon me kristityt uskomme.
Esikoislestadiolaisten kirjeitä 120 vuoden takaa on ihan turha kopioida tänne. Niihin uskomisella kukaan ei pelastu.
Nämä kirjekopiot tuossa kuitenkin todistavat kiistatta sen, että esikoislestadiolaiset uskovat esikoislestadiolaisuuteen.
Tämä usko ei valitettavasti ole se usko, jonka Raamattu meille osoittaa tieksi taivaaseen. Jeesus Kristus on tie totuus ja elämä. Ei esikoislestadiolaisuus, eikä tämä nykyinen separatistiryhmä. Se on niin ihmisopeilla ja ihmiskäskyillä saastutettu, että puistattaa.
On vain yksi ainoa seurakunta,se on ESIKOISLESTADIOLAISUUS! Sieltä löytyy kaikki!!!!
😉 No sillä lailla. 😂
Sinua ei siis kiinnosta yhtään, mitä Raamattu opettaa pelastumisesta iankaikkiseen elämään. - Tuo tila on äärimmäisen vaarallinen tila jossa nyt elät.
Rukoile parannuksen armoa jos tahdot pelastua Kristuksen valtakuntaan.
Kun nämä kirjeet ovat kirjoitetut, ei ollut esikoislestadiolaisuutta eikä edes VLKY:tä. Niistä kuitenkin ilmenee se hätä, mikä Suomessa oli, kun oli aloitettu saarnaamaan eri tavalla kuin esikoisten seurakunnassa oli saarnattu Laestadiuksen päivistä asti. Oli jo nousemassa uusia lahkoja ja lohkoja. Historia on nyt toistanut itseään ja perkele on tuhansien vuosien kokemuksella saanut saanut taas porukan nousemaan kristillisyyden vanhimpia vastaan ja erottaneet itsensä elävästä seurakunnasta, jota haukkuvat kaikenlaisilla nimityksillä.
Kirjeissä mainitun niminen , kuka myös on ollut esikoislestadiolainen, haukkuu nyt tätä entistä kotiaan mitä rivoimmalla tavalla. Hän on tietävinään kaiken, lainaa raamatun lauseita, mutta ei tätä:
1. Niin pankaat pois nyt kaikki pahuus ja kaikki petos, ja ulkokullaisuus ja kateus, ja kaikki panetus,
2. Ja halaitkaat sitä terveellistä sanan rieskaa, niinkuin äsken-syntyneet lapsukaiset, että te sen kautta kasvaisitte.
3. Jos te muutoin maistaneet olette, että Herra on suloinen,
4. Jonka tykö te myös tulleet olette niinkuin elävän kiven tykö, joka kyllä ihmisiltä hyljätty on, mutta Jumalalta valittu, kallis.
5. Ja myös te, niinkuin elävät kivet, rakentakaat teitänne hengelliseksi huoneeksi ja pyhäksi pappeudeksi uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jumalalle Jesuksen Kristuksen kautta otolliset ovat.
6. Sentähden on myös Raamatussa: katso, minä panen Zioniin valitun kalliin kulmakiven: joka uskoo hänen päällensä, ei hän suinkaan tule häpiään.
7. Teille siis, jotka nyt uskotte, on hän kallis; mutta uskottomille on se kivi, jonka rakentajat hyljänneet ovat, kulmakiveksi tullut, ja loukkauskiveksi, ja pahennuksen kallioksi,
8. Nimittäin niille, jotka itsensä sanaan loukkaavat, ja ei sitä usko, johonka he myös asetetut olivat.
9. Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen pappeus, pyhä kansa, omaisuuden kansa, ilmoittamaan sen voimaa, joka teitä pimeydestä ihmeelliseen valkeuteensa kutsunut on,
Tämän kirjassa mainitun tiedon on Eevald Larsson vahvistanut tutulle henkilölle.
Jos totuuden kertominen ja ns. lapinvanhinten erehtyväisyyden heikkouden ja inhimillisyyden paljastaminen on haukkumista, niin mitä on tällaisten heppujen pitäminen erehtymättöminä yli-ihmisinä? Se on valheisiin usakomista.
Niin kauan kun liikkeen kateedereilta kuuluu Kristuksen verellä puhtaiksi pestyjen kristittyjen nimittelemistä rotiksi ja hiiriksi, on tärkeätä kertoa duotasa kaikille lukijoille millaisia nämä nykyiset, esikoislestadiolaisuuden hajottaneet tuholaiset oikeasti ovat ihmisinä. Eli pysytään asiassa. Esikoislestadiolaisuus ei ole enään se kirkon piierissä toiminut liike, tämä totuus ei valehtelemisesta muutu. Kannattaa pitää pienempää lärviä silloin kun ei tosiasioita esikoislestadiolaisuuden historiasta tunne. Lasten laajamittainen seksuaalinen hyväksikäyttö pohjois Norjan esikoislestadiolaisten parissa, osoittaa että eivät ole syntistä ihmistä kummempia, kukaan siinä liikkeessä. Puhumattakaan että olisi Jeesuksen Kristuksen sijasta asetettu elävien ja kuolleiden tuomareiksi. Tämä esikoislestadiolaisen vapaakirkon toiminnan härskiys on todella häpeällistä.
aika kireä pipo kundilla !!
"aika kireä pipo kundilla !!" Mikä hänen kirjoituksessaan sai sinut noin kirjoittamaan?
Mitä haluat kertoa ja todistella ehkä eniten itsellesi tuollaisella täysin ala-arvoisella kommentilla?
😉 No justiinsa. 😂
Paavali oli pahin eksyttäjistä joista jeesus varoitti.
Jeesuksen juutalaisen lahkon levitys uskontona koki alkuun takaiskun ja paavali tuskastui siihen että ihmiset eivät olleet valmiita omaksumaan juutalaisia ruokailutapoja lakeja omaisuudesta ja perheestä luopumista sekä ympärileikkausta joka oli hyvin vaarallinen tuohon aikaan siis näitä kaikkia mitkä olivat jeesukselle tärkeitä asioita .
Paavali keksi uuden liiton ja myi keksimänsä uskontonsa alkuvaikeuksien jälkeen ihmisille tämä uusi uskonto ei vaatinut enään mitään uhrauksia kuin vain ne kymmenykset paavalin taskuun loppu onkin melkoista vaurastumista aina anekauppoihin asti.
Paavali oli ankarissa riidoissa jeesuksen opetuslasten kanssa näistä perinnäistapojen ja lakien muutoksista joita opetuslapset olivat noudattaneet koko siihen astisen elämänsä jeesuksen tapaan.
EKSYTTÄJÄN VALHEITA! Onko nämä omasta päästäsi vai mistä? Olet kertonut Paavalista ihan päinvastaista mitä hän oli.
Jeesus perusti oman seurakunna, joka ei ollut juutalainen, vaan kristillinen. Hän valitsi siihen Sauluksen, joka oli vainooja. Jeesus löi hänet sokeudella ja johdatti Ananiaan hän luokseen:
10. Niin yksi opetuslapsi oli Damaskussa, Ananias nimeltä, jolle Herra sanoi näyssä: Ananias! Hän sanoi: Herra, tässä minä olen.
11. Herra sanoi hänelle: nouse ja mene sille kadulle, joka Oikiaksi kutsutaan, ja kysy Juudan huoneessa sitä, joka Saulus Tarsilaiseksi kutsutaan; sillä katso, hän rukoilee.
12. Ja hän näki näyssä yhden miehen, nimeltä Ananias, tulevan sisälle ja panevan kätensä hänen päällensä, että hän sais näkönsä jälleen.
13. Niin Ananias vastasi: Herra, minä olen kuullut monelta tästä miehestä, kuinka paljon pahaa hän sinun pyhilles on tehnyt Jerusalemissa.
14. Ja hänellä on nytkin valta ylimmäisiltä papeilta täällä kiinni sitoa kaikki ne, jotka sinun nimeäs rukoilevat.
15. Niin sanoi Herra hänelle: mene! sillä hän on minulle valittu ase, kantamaan minun nimeäni pakanain, ja kuningasten, ja Israelin lasten eteen.
16. Sillä minä tahdon hänelle näyttää, kuinka paljon hänen pitää kärsimän minun nimeni tähden.
17. Niin Ananias meni sinne ja tuli huoneeseen sisälle ja pani kätensä hänen päällensä, ja sanoi: rakas veljeni Saul! se Herra lähetti minun, (Jesus, joka sinulle ilmestyi tiellä, jotas vaelsit,) että sinä saisit näkös jälleen, ja Pyhällä Hengellä täytettäisiin.
18. Ja hänen silmistänsä putosivat kohta niinkuin suomukset, ja hän sai sillä hetkellä näkönsä jällensä, nousi ja kastettiin.
19. Ja kuin hän otti ruokaa, niin hän vahvistui. Ja Saulus oli muutamat päivät opetuslasten kanssa, jotka olivat Damaskussa,
Paavali ei opettanut ruokailutapoja eikä ympärleikkausta:
Paavalin Epistola Roomalaisille 14
1. Heikkouskoista korjatkaat, ei kamppausten riidoissa.
2. Yksi kyllä uskoo saavansa kaikkinaista syödä, vaan heikko syö kaalia.
3. Joka syö, älkään sitä katsoko ylön, joka ei syö; ja se, joka ei syö, älkään tuomitko sitä, joka syö; sillä Jumala on hänen ottanut vastaan.
4. Kuka sinä olet, joka toisen palveliaa tuomitse? Omalle isännällensä hän seisoo eli lankee. Mutta hän taidetaan ojentaa ylös; sillä Jumala on voimallinen häntä ojentamaan.
5. Yksi eroittaa yhden päivän toisesta, toinen pitää kaikki päivät yhtäläisenä: jokainen olkoon vahva mielessänsä.
6. Joka päivää tottelee, sen hän Herralle tekee; ja joka ei päivää tottele, se myös sen Herralle tekee. Joka syö, hän syö Herralle; sillä hän kiittää Jumalaa: ja joka ei syö, se ei syö Herralle, ja kiittää Jumalaa.
7. Sillä ei yksikään meistä itsellensä elä, eikä yksikään itsellensä kuole.
8. Sillä jos me elämme niin me Herralle elämme; jos me kuolemme, niin me Herralle kuolemme. Sentähden joko me elämme tai kuolemme, niin me Herran omat olemme.
9. Sillä sentähden on myös Kristus kuollut ja noussut ylös ja jälleen eläväksi tullut, että hän olis kuolleiden ja elävien Herra.
Pietari, vaikka hän oli Jeesuksen oppilaana 3 ja puoli vuotta, erehtyi vaatimaan ympärileikkausta pakanoilta, Paavalin täytyi neuvoa häntä.
Jatkuu:
6. Minä ihmettelen, että te niin pian annatte teitänne kääntää pois siitä, joka teitä Kristuksen armoon kutsunut on, toiseen evankeliumiin,
7. Joka ei muuta ole, vaan että muutamat eksyttävät teitä ja tahtovat Kristuksen evankeliumia toisin kääntää.
8. Mutta ehkä me taikka joku enkeli taivaasta saarnais teille toisin evankeliumia, kuin me olemme teille saarnanneet, se olkoon kirottu!
9. Niinkuin me ennen sanoimme, niin minä vielä sanon: jos joku teille toisin saarnaa evankeliumia, kuin te ottaneet olette, olkoon kirottu!
10. Saarnaanko minä nyt ihmisten eli Jumalan mielen jälkeen? eli pyydänkö minä ihmiselle kelvata? Sillä jos minä tähän asti olisin tahtonut ihmisille kelvata, niin en minä olisi Kristuksen palvelia.
11. Mutta minä teen teille tiettäväksi, rakkaat veljet, ettei se evankeliumi, joka minulta saarnattu on, ole ihmisen jälkeen.
12. Sillä en minä ole sitä ihmiseltä saanut enkä oppinut, vaan Jesuksen Kristuksen ilmoituksesta.
13. Sillä te olette kuulleet minun muinaisen olentoni Juudalaisten tavoissa, kuinka ylönpalttisesti minä Jumalan seurakuntaa vainosin ja hävitin sitä,
14. Ja menestyin Juudalaisten menoissa, ylitse monen minun vertaiseni minun suvussani, ja olin ylen kiivas isäin säätyin tähden.
8. Sillä armosta te olette autuaiksi tulleet, uskon kautta, ja ette itse teissänne: Jumalan lahja se on:
9. Ei töistä, ettei yksikään kerskaisi.
10. Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jesuksessa hyviin töihin, joihin Jumala meidät on jo ennen vaeltamaan valmistanut.
11. Sentähden muistakaat, että te olitte muinen pakanat lihan jälkeen, ja niiltä kutsuttiin esinahaksi, jotka lihan jälkeen ympärileikkaukseksi kutsuttiin, joka käsillä tehdään,
12. Että te siihen aikaan ilman Kristusta olitte muukalaiset Israelin kyläkunnasta, ja vieraat lupauksen Testamentista, ja ei teillä toivoakaan ollut, ja olitte maailmassa ilman Jumalaa;
13. Mutta nyt te Kristuksessa Jesuksessa olette. Jotka muinen taampana olitte, nyt te Kristuksen veren kautta olette lähes päässeet;
14. Sillä hän on meidän rauhamme, joka molemmista on yhden tehnyt ja vaihe-aidan särkenyt,
15. Että hän lihansa kautta vihan otti pois, nimittäin lain, joka käskyihin päätetty oli; että hän kahdesta yhden uuden ihmisen lois itsessänsä, ja tekis rauhan,
16. Ja että hän ne molemmat Jumalan kanssa yhdessä ruumiissa ristin kautta sovittais, ja on vihan itse kauttansa kuolettanut,
17. Ja on tullut evankeliumin kautta rauhaa ilmoittamaan teille, jotka taampana olitte, ja niille, jotka läsnä olivat.
18. Sillä hänen kauttansa me molemmin yhdessä hengessä saamme Isää lähestyä.
19. Niin ettepä te silleen ole vieraat ja muukalaiset, vaan pyhäin kylänmiehet ja Jumalan perhe,
20. Apostolein ja prophetain perustuksen päälle rakennetut, jossa Jesus Kristus paras kulmakivi on,
Paavali ei kärännyt itselleen mitään. Hän elätti itseään teltantekijänä lähetysmatkoillaan:
14. Katso, minä olen valmis kolmannen kerran teidän tykönne tulemaan, ja en tahdo ensinkään teitä rasittaa; sillä enpä minä etsi teidän omaanne, vaan teitä; sillä ei lasten pidä tavaraa kokooman vanhempainsa varaksi, vaan vanhemmat lapsillensa.
15. Mutta mielelläni minä tahdon kuluttaa ja itseni annettaa ulos teidän sieluinne edestä, vaikka te vähän minua rakastatte, joka kuitenkin sangen paljon teitä rakastan.
16. Mutta olkoon sillänsä, etten minä ole teitä raskauttanut; mutta että minä olin kavala, niin minä olen teidät petoksella saavuttanut.
17. Olenko minä keltään mitään vaatinut niiden tähden, jotka minä teille lähettänyt olen?
18. Minä olen Titusta neuvonut, ja lähetin hänen kanssansa yhden veljen: onkos Titus jotakin teiltä vaatinut? Emmekö me ole yhdessä hengessä vaeltaneet? Emmekö me ole yksiä jälkiä myöten käyneet?
19. Luuletteko taas, että me vastaamme edestämme teidän edessänne? Me puhumme Kristuksessa, Jumalan edessä; mutta kaikki nämät, rakkaat veljet, teidän parannukseksenne;
20. Sillä minä pelkään, etten minä tultuani teitä löydä senkaltaisena kuin minä tahdon, ja te myös löydätte minun, ei niinkuin te tahtoisitte: ettei siellä riidat, kateudet, vihat, torat, panetukset, parjaukset, paisumiset ja kapinat olisi: