Kun siirryttiin puusuksiajasta tähän "muoviaikaan" niin sukset eivät ole sen jälkeen huimasti kehittyneet. Omistan "Joitakin" pareja .Kilometrit n. 1000 km/ vuosi.
Tänä talvena taas suurimmaksi osaksi alla Järvisen evolution musta pohja. Lähes joka kelillä riittävän hyvä. Ostettu alennuskorista muistaakseni v. 1987-88. Suksilla hiihdetty yli 10 000 km. Uudempia orsilla... eivät ole sen kummempia.
Kyllä suksen Profiililla on suuri merkitys.
Tänä talvena taas suurimmaksi osaksi alla Järvisen evolution musta pohja. Lähes joka kelillä riittävän hyvä. Ostettu alennuskorista muistaakseni v. 1987-88. Suksilla hiihdetty yli 10 000 km. Uudempia orsilla... eivät ole sen kummempia.
Kyllä suksen Profiililla on suuri merkitys.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Perinteisen suksen osalta saattaa olla näin, toki ero nykysukseen korostuu esimerkiksi märällä kelillä, kun hiihdetään transparent-suksella. Myös pitojen vedenkestävyys on parantunut. Luistoissa on tapahtunut iso harppaus. Sen näkee ammattihiihdon loppuajoista, ennen mentiin 15 km 45 min pintaa, nykyään alle 35 min.
Huomattavin kehitys on tapahtunut vapaan suksissa ja siteissä. Myös pelkkä tasuri on tuonut markkinoille oman suksiluokkansa.
Niin+ja+suksien+kehitystähän+rajoittaa+FIS:n+standardit.+Nykysuksessa++on+30%++turhaa+ainoastaan+standardien+miellyttämiseksi.
Onneksi omistan Järvisen puusukset ja porstuasta löytyy porkat. Meno maittaa ja hiki lentää, kun kynnöspella vetää pertsaa ja hanuri huutaa HAVUJA.
Kestävyyden suhteen sukset ovat kehittyneet paljonkin varsinkin karkeilla keleillä hiihdettäessä. Puusukset kyllä meni karkealla kelillä 50 km hiihdossa kerralla entisiksi.
Kokeilin juuri huonon lumitilanteen vuoksi 80-luvun monoja ja siteitä sekä vanhoja suksiani. Hyi helevetti, nilkka meinasi mennä sijoiltaan, nehän nilkkuu kuin hullun muna. Roskiin meni koko paketti.
Sukset säästin, ehkä joskus laitan uudet (vanhat) siteet, jos parempi pari hajoaa.
Ensimmäisiä Rottafelloja sanottiin Rotanloukuiksi ja ne olivat huonoja. Nykypäivänä tilanne on toinen, taitaa valtaosa kilpailijoista käyttää Rottaloukkuja.
Norjalainen Bror With kehitti Rottefelle (rotanloukku) suksisiteen vuonna 1927. Tässä siteessä ei ollut lainkaan kannan taakse ulottuvaa lenkkiä. Hiihtokengän pysymisen varmisti nastat, jotka painuivat hiihtokengän pohjassa oleviin reikiin. Siteet tulivat kuuluisiksi vuoden 1928 talvi-olympialaisissa saavutettujen voittojen ansiosta.
"Mora-Nisse" ruotsalainen mestarihiihtäjä kehitti rotanloukusta ns. Y-siteen, jota valmistettiin Suomessa.
Jos katsotaan Salpparin 10 km naiset, niin 2016 Björgen teki enkat 24 min 41 sek. Marja-Liisan aikoihin 30 min alitusta pidettiin mahdottomana.
2020 sekä Jouhauki että Ebba alittivat samassa kelissä 24 min, Krista 2 sek yli.
Kyllä kalusto on kehittynyt, liuku oli kohtalaisen samaa Björgenilläkin kuin nyt ja kunto aivan ääri-iskussa.
Kuluttajalle myytävä kalusto tosin on aina sitä mitä kaupoissa sattuu olemaan.
Niin, sellainen on arvio, että hiilikuiturunkoinen myös sivulta voideltava suksi voi tuoda tuon 3-5 sek/km eron täysiä puskettaessa.
Näin ovat ammatikseen suksia testaavat vihjanneet. Sivukitkan pieneneminen, tuo on todettu myös laboratorioiden anturitesteissä, Yhdysvalloissa ja Norjassa.
1989 mm-kisoissa M-L Kirvesniemi alitti tuon haamurajan, 29,19 tuli sunnuntaina tvstä, suomalaiset ottivat kolmoisvoiton ja Kirvesniemi hiihti aivan hurjana optimioloissa.
Kun nykyisin 6 min nopeampaa, ei voi kuin ihmetellä. Naapuri, aito mielensäpahoittaja, väitti, että Sirkka E. noihin aikoihinkin kisannut, ei tuolloin olisi 30 min pystynyt alittamaan, nykyään sen tekee. Kyllä suksikehitys tuota selittää, osaltaan.
Mutta kuten maailma on opettanut, kovennetut vaatimukset tuo räikeämmät huijaukset. Niin taloudessa, tekniikassa kuin urheilussakin.
Meinaatko, että Theresa ja Ebba oikaisivat, en siis tarkoita Statoilin kassakaapin kautta, vaan ihan ladullakin ?
Kuten aiemmin on todettu, kelloa ei voi huijata, vain ihmistä voi. Kristakin olisi saattanut alittaa 24 min rajan, mutta polvistui suomalaisen urheilupyhätön hevosenkengässä.
Uusi haamuraja on nyt 20 min, sen alittanee tulevan sukupolven kyberhumaanit. Kiinasta kajahtaa.
Kuka huijasi, että tuollaiset ajat saatiin ?
Luoja eli lumettaja.
Reitti ei ollut sama 2 x 5 km kuin ennen on ollut, mm Kärpänen puuttui.
Viralliset pohjat ovat yhä Marit Björgenillä, karhunaaraalla.
Kyllä ne pohjat on luotu laboratorioissa OlympiToppenin miljardeilla. MOT.
Jos tuosta 89 Marja-Liisan hiihdosta puhutaan, niin Harrihan voitti 15 km,
MUTTA
Jos M-L olisi vielä jatkanut 5 km, olisi hän ottanut kultaa myös miesten 15 km lyöden Kazakstanit Karhun Gunde Svanin jne.
Esim Matikainen otti minuutin takkiin ja taisi senaikainen Wada pistää M-Ln taas sukupuolitesteihin, norjalaisvaatimuksista.
Ainakin mitä nyt ylellä oli näitä skandaalinkäryisiä persfluoriuutisia, niin fluorin tulo muka mullisti hiihdon nopeudet.
Katinhännät, fluoria toki testattiin jo 1930 -luvulla, mutta silloin sitä ei saatu pysymään puusuksen pohjassa, kuten ei elohopeaakaan. Eikö oikein nykyäänkään.
Tarkempi tuotantotekniikka nopeutti hiihtoa, oikeat painealueet, painolle ja tyylille, se on taustalla.
Lahti 89, Suomen naiset olivat kovassa kunnossa, nousuissa haarakäynnillä ottivat tuon eron muihin. Luistot oli kaikilla sama liu-ussa.
Arenasta löytyy tuo hiihto, toivottavasti siirtävät sen lyhennelmän pysyvästi arkistoon.
Siitä tosiaan näkee, että suomen tytöt ovat panostaneet nousuihin, juoksevat ne haarakäyntiä vaativat mäet, eivät Kläbota, mutta melkein.
Tuosta mallia nykysukupolvelle ja tulevaisuuden toivoille !
Tuonaikaisesta tasurista ei juuri kannata ottaa oppia, vieläkin yrittävät työntää kädet suoriksi ja ranteet huonosti lukittu. Ski Classicin hiihtäjistä mallia.