yo-tutkinnolla ei ole mitään merkitystä, koska pisterajat vaihtelee vuosi vuodelta esim vuonna x 85p on M ja vuonna y 85p L eli mitenkä erivuosina kirjoittaneet on muka samanarvoisessa asemassa. Tähän kun vielä lisätään kaavailtu pääsykokeiden poisto yliopistoilta ja ammattikorkeilta et mitenkä tasavertaisuus sitten toteuisi?
Huippua on että pisterajoja muunnellaan niin että saadaan väenväkisin se maaginen 5% HYLÄTTYJÄ!!!
Huippua on että pisterajoja muunnellaan niin että saadaan väenväkisin se maaginen 5% HYLÄTTYJÄ!!!
Vastaukset 18
Vanhimmat
Hei!
Yritänpä valaistaa sinua vähäsen:
Nuo rajathan vaihtelee sen mukaan, miten vaikea koe on ollut. Eli 99pisteen L helppona vuonna on yhtä paljon arvoinen kuin 90pisteen L vaikeana vuonna. Joten voi noita arvosanoja vertailla vaikka pistemäärät ovat eri.
Ja tuo 5% I 5% L -jutut ovat juuri tätä varten. Eli niiten mukaan määrätään ne pisterajat jotta eri vuosien arvosanat olisi verrattavissa toisiinsa.
Miten kävisi jos pisterajat eivät vaihtelisi? Sanotaan vaikka että L:n raja enkussa olisi aina 280pistettä. Joku vuosi vain 3% oppilaista ylittää tämän rajan, seuraavana vuonna taas 10% ylittää sen rajan. Onko mielestäsi nämä arvosanat sitten verrattavissa toisiinsa? Eipä oikein!!! Tuommosessa tilanteessa se jonka L on kirjoitettu "vaikeana vuonna" eli matalilla rajoilla olisi enemmän arvoinen kuin helppona vuonna kirjoitettu L.
Jotta näin ei kävisi, on olemassa nuo 5%:n säännöt.
Tekstini saattoi olla sekava, toivottavasti silti ymmärsit tän asian.
Joo joo... Jos jotain pitäis lakkauttaa niin lukion päättötodistus. Arvosanathan perustuu vain yksittäisten opettajien näkemyksiin, jotka on joskus hyvinkin kaukana todellisuudesta. Itse käyn hyvätasosta lukiota ja tunnen tyyppejä, jotka on saanut meiän koulussa vitosia ja koulun vaihdon jälkeen numerot on pompannut seiskaan-kasiin. Ja vastaavasti toisin päin. Ja opetuksen tasosta se ei tosiaan johdu. Meiän koulussa vaan käydään asioita niin paljon enemmän kuin heikommissa lukioissa vastaavilla kursseilla. Joten miksi yo-tutkinto pitäis lakkauttaa? Se on kuitenkin kaikkein luotettavin menetelmä lukion käyneiden rankkaamiseen mitä tarjolla on.
Jos se päättötokari on sulle ongelma, niin meeppä sitten sinne helppoon lukioon napsimaan niitä hyviä arvosanoja. Sillähän tosta "ongelmastas" pääset.
Mitä mä numeroilla teen, kun oon kuitenkin menossa yliopistoon? Mä arvostan opetuksen laatua enemmän kun hyviä numeroita, joilla en tee tulevaisuudessa kerrassaan mitään. Sitä paitsi mun keskiarvoni on lähempänä kymppiä kuin ysiä nykysessä koulussanikin, joten koulunvaihtoruljanssi olis aika turha juttu. Eikä mun numeroitten "huonous" mua ollenkaan rassaa. Mä vaan ihmettelin sitä, miksi joku pitää kaikki lukion käyvät samalle viivalle asettavaa yo-tutkintoa turhana. Päättötodistuksethan tässä turhia on jos jotkin.
..on tosi luotettava jos erivuosina kirjoittaneet saavat saman pistemäärän mut toinen saa L:n ja toinen M:n ja hakupisteissä L=12p mut M=6p. Onko tämä sitä tasapuolisuutta. Turha perustella millään helpoilla ja vaikeilla kokeilla, sillä yo-kirjoitusten taso on sama joka vuonna.
Eri vuosina on eritasosia kokeita. Voidaanhan sitä aina väittää että jonain vuonna oppilasaines on tavallista heikompaa, mutta... Eräänä syksynä kuuntelusta saadaan keskimäärin 20 kohtaa oikein, sen jälkeisenä keväänä 15. Keskiarvot pitävät paikkaansa myös kokeen uusijoilla, eli vaikka kursseja on käyty lisää ennen kevään kirjotuksia, arvosana laskee. Selitätkö sen äkillisellä kielitaidon katoamisella? Se on hullun hommaa. Eihän kokeista voi millään tehdä sellasia, että samoilla taidoilla sais joka vuonna saman määrän pisteitä.
Täällähän tuntuu joku pro-YTL -guru olevan paikalla... Ydinkysymyshän on se, minkä vuoksi ylioppilastutkinto olisi nykyisellään säilytettävä. Yhtään pätevää perustelua ei vaan ole esitetty.
Lukion opettajien ammattitaito aliarvioidaan täysin sanottaessa, että vain ylioppilastutkintolautakunnan sensorit olisivat ainoita objektiiviseen arviointiin kykeneviä. Sensorit kun tuntuvat pisteyttävän niitä kokeita vähän sen mukaan millainen päivä on sattunut.
Lukion päästötodistus on ylivoimaisesti totuudenmukaisempi ja varmempi indikaattori opiskelijoiden tiedoista ja taidoista kuin yo-tutkinto. Palikkamatikallakin tajuaa, että muutamia tunteja kestävät kokeet eivät voi antaa varmoja tuloksia useita vuosia kestäneeseen lukion opiskelu- ja koerumbaan nähden ( => yo-päättötodistus). Esim. sattumalla on liian suuri sija yo-tutkinnoissa, ihan tilastollisestikin tarkasteltuna.
Korkeakouluihin pyrittäessä pääsykoe antaa valtaosan pisteistä, yo-tutkintotodistus on tähän nähden minoriteetti.
Tällaisella järkeilyllä on helppo ymmärtää, että yo-tutkinto on nykyisellään melkoista leikkimistä (kaikkine naurettavine sääntöineen ja pilkunviilauksineen). Yo-tutkinto on niin ikään auttamattoman vanhoillinen tutkintomuoto. Esim. (sur)reaalikokeen 6h jaettuna 8 kysymyksen kesken kuulostaa lähinnä vitsiltä. Varsinkin kun vastaukset on kirjoitettava käsin. Jos yo-tutkinto mielii säilyä hengissä ajan hampaan otteessa olisi YTL:n syytä astua tälle vuosituhannelle. Siirtyminen tietokoneaikaan olisi paikallaan.
>>Lukion opettajien ammattitaito aliarvioidaan täysin sanottaessa, että vain ylioppilastutkintolautakunnan sensorit olisivat ainoita objektiiviseen arviointiin kykeneviä.
Aivan oikein Matias! Yleensä se nyt on niin, että yo-kirjoituksissa epäonnistuneet puolustavat lukion päättötodistusta, vaikka siihen voisi vallan hyvin pyyhkästä pyllynsä. Tiedän omasta koulustani useita kilttejä oppilaita, jotka saivat hymyilemällä ja ulkoluvulla hyviä numeroita, mutta epäonnistuivat täysin yo-kirjoituksissa. Toisaalta sellaiset, jotka jo yläasteella olivat lahjakkaita, mutta eivät liikaa stressanneet lukiossa, kirjoittivat paremmat paperit kuin nämä hymyilevät ulkolukijat. Kysymys: kummatkohat oikeasti osaavat asiansa?
Vastaus: Jaa-a, enpä tiedä, mutta sen tiedän, että kaikki näistä hyvät yo-paperit kirjoittaneista opiskelee nykyään yliopistossa. Sen sijaan vain osa yo-kokeissa epäonnistuneista on päässyt yliopistoon lukuisista yrityksistä huolimatta.
Aivan oma lukunsa on tietenkin se, onko järkevää, että on sekä pääsykokeet että yo-kokeet. Mielestäni toisesta voisi vallan hyvin luopua, mutta pelkällä lukion päästötodituksella on aivan turha lähetä ihmisten taitoja arvioimaan.
Jos ei yo-tutkintoa olisi, millä perusteella ihmisten todellista osaamista mitattaisiin? Päättötodistuksen? Ne numerot ei paljoa kerro, jotkut opettajat antaa hyviä numeroita paljon kevyemmillä perusteilla kuin toiset ja jos sitä jaksaa opelle hymyillä niin joihinkin vaikuttaa jo sekin! Tosi tasapuolista. Pisterajat vaihtelee sen mukaan, että saadaan ne 5 % laudaturia, 15 eximiaa jne. vasta silloin ne on vertailukelpoisia. Yo-kokeet eivät todellakaan ole joka vuosi samaa vaikeustasoa, ja sen takia jonain vuonna ällän saa näennäisesti "helpommalla" kun siihen vaadittavat pisteet on paljon matalammalla kuin normaalisti. Tosi asiassa niitä pisteitä ei tollaisessa kokeessa niin vain otetakaan.
Oma juttunsa yo-kokeissa on tietty se, että jos sattuu olemaan sitä tyyppiä, joka jännittää tollasia tilanteita tai sattuu olemaan vähän flunssassa tai vastaavaa, mutta pääpiirteittäin yo-tutkinto on kuitenkin kunnon tapa ottaa selvää, mitä ihmiset todella osaavat.
Ihmisten todellinen osaaminen mitataan yleensä pääsykokeissa. Sitä vartenhan ne ovat. Yo-tutkinto on kyllä tätä nykyä melko huvittava systeemi kaikessa "ylivertaisuudessaan".
Yo-tutkinnolla on tarkoitus nimenomaan laittaa ikäluokka parhausjärjestykseen. Eihän nyt hyvänen aika äitisi vuonna -72 ja mummosi vuonna -40 kirjoittama englannin laudatur ole sama kuin laudatur tänään. Kyllähän se jotain sanoo, jos olet ikäluokastasi 5% parhaimmistoa, vaikkakin se ei välttämättä ole täysin vertailukelpoinen edellisvuoden abiturienttien tasoon.
Jos tuo on Yo-tutkinnon perimmäinen tehtävä, niin onnittelut YTL:lle! Kokeiden tasoerot ovat vuoden marginaalillakin huimaavia. Oma lukunsa on esim. kielikokeiden uudet osiot, jotka on nähtävästi kehitelty "istunnolla" kun ei ole sattunut sanomalehteä mukaan. On ne sensorit niin päätöntä sakkia.
Toi on muuten totta aj olen miettinyt ihan samaa...sitäpaitsi kaikissa kouluissa ei edes päde samat säännöt...toisissa kouluissa hyvä ettei valvoja tarkasta onko mitkä vastaukset väärin, että voit mennä ne vielä paikallesi muuttamaan oikeisksi!!
...että meillä ei oo samanlaista systeemiä kuten Ruotsissa. Siellä kaikki pääsee ylioppilaaksi ilman mitään koetta. Eli yo-tutkinnolla ei ole minkäänlaista arvoa siellä (tosin niillä ei ees oo amista, vaan 2-vuotisia ammattipainotteisia lukiolinjoja).
Eli suomalainen, joko suomen- tai ruotsinkielinen pääsee suomalaisella yo-todistuksella heti lähes mille linjalle tahansa ruotsalaiseen yliopistoon. Tunnen monta lääkäriksi opiskelevaa jotka opiskelee Ruotsissa.
Vastapainoksi siihen, että kaikki pääsee ylioppilaiks sama miten surkeita he ovat, niin Ruotsissa yliopistojen pääsykokeet ovat pahempia. Täällähän sentään yo-todistuksesta saa lisäpisteeitä, eli ei tarvitse lukea ja rehkiä liikaa pääsykokeita varten.
T: Minna (M-E-M-L-M-E-M)
Yo-koe tai pääsykoe, kumpi ja kampi. Toinen niistä on kaiken järjen mukaan ylimääräinen (luetaan: turha).
Nyt jo valitetaan siitä, että yo-todistus perustuu vaan siihen yhden päivän kokeeseen. Eli jos on huono päivä silloin, saa huonon todistuksen. Mutta sitten on vielä pääsykoe "turvaverkkona" eli jo se menee hyvin, pääsee yliopistoon ilman yo-todistuksen lisäpisteitä.
Olisko sun mielestä, jos koko tulevaisuus olisi kiinni vain yhden päivän kokeessa, eikä kahdessa eri kokeessa? (yleensä yliopistoon pääsee yo-todistuksen pisteillä pääsykokeen pisteet)
Ota kantaa!!
Onhan se tietty niinkin, että kirjotuksissa voi mennä joku tehtävä aivan perseelleen vaikka asia ois kuinka hanskassa. Sattuu vaan joku pieni kömmähdys, ja 6 pisteen tehtävästä tuleekin 0-1 pistettä. MUTTA harvemmin on niitä, jotka mitään tietämättä vetelee laudatureja. Siinä mielessä jopa "oikotie onneen" eli vaikkapa matikan L:llä ilman pääsykoetta sisään pääsy on ihan oikeutettua. Ja jos on yo-kokeessa epäonnistunut, SEN VOI UUSIA, ja viimeistään pääsykokeen kautta pääsee lahjakkaat mokanneetkin haluamaansa opiskelupaikkaan. Musta tollaset puheet yo-tutkinnon totaalisesta turhuudesta on aivan naurettavia. Olkoonkin että musta äidinkielen yo-kokeet on aika kyseenalaiset. Nehän perustuu hyvin pitkälti sensorin henk.koht. mieltymyksiin, kuten syksyinen Anna-Kaisa Paavolan tapaus osoitti. Siinähän Paavolan oma opettaja antoi pisteitä L:n tai E:n arvosta (siis 2 parasta mahdollista arvosanaa), mutta YTL arvosteli aineen improbaturiksi (hylätty). Muut aineet onkin ihan kohdallaan yo-kirjoituksiin. Sensorit ei tosiaankaan pisteytä tehtäviä silleen, että hyvänä päivänä annetaan laudatureja ja huonona improbatureja. Arvosteluohjeet on yhtenäiset ja selkeät, ja niiden soveltaminen ei suinkaan ole vaikeaa.