Ulottuuko totuudenpuhuisvelvoite taaksepäin? Eli jos ulosottomiehellä on olemassa esimrkiksi tiedot tuloista mitä on tilille rahaa tullut (esim tiliotteet), niin onko niitä asioita sen enempää kommentoitava, vai riittääkö se että sanoo että kaikki tarvittava tieto on tiliotteissa eikä muuta rahaliikennettä ole olemassa.
Käsittäisin että ulosottoselvityksessa on sitä että katsotaan ono rahaa, omaisuutta ja sit että tuleeko rahaa. Jos rahaa ei ole tilillä, niin ei kai sitä sen enempää tarvitse kommentoida? Tiliotteet olen hänelle toimittanut niin eikö se riitä?
Helsingin uo-mies sanoi minulle että minun on pakko selvittää taaksepäin se keneltä kaikilta olen rahaa laskuttanut 2018-2019 ja kuinka paljon ja mistä asiasta. E kai se noin olla? Ei kai uo-mies ole poliisi? Kyseessä on Tmi.
Käsittäisin että ulosottoselvityksessa on sitä että katsotaan ono rahaa, omaisuutta ja sit että tuleeko rahaa. Jos rahaa ei ole tilillä, niin ei kai sitä sen enempää tarvitse kommentoida? Tiliotteet olen hänelle toimittanut niin eikö se riitä?
Helsingin uo-mies sanoi minulle että minun on pakko selvittää taaksepäin se keneltä kaikilta olen rahaa laskuttanut 2018-2019 ja kuinka paljon ja mistä asiasta. E kai se noin olla? Ei kai uo-mies ole poliisi? Kyseessä on Tmi.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ulosottoselvityksessä velallisen tietojenantovelvollisuus ei ole oma-aloitteinen, vaan perustuu pelkästään ulosottomiehen velalliselle esittämiin kysymyksiin. Tällöin velallisella on totuudessa pysymisen velvollisuus.
Ulosottomieskään ei saa kysyä mitä tahansa, vaan kysymysten on liityttävä velallisen taloudelliseen asemaan ja toimintaan.
En nyt kylläkään vastannut aivan kysymykseesi, mutta en voi enää poistaakaan viestiä.
Kiitos Anonyymi, kyllä tuo vastasi hyvin kyymykseen. Se että "jos joskus on rahaa ollut" mutta se on jo mennyt, niin tuskin sitä tarvitsee enää selittää sen suuremmin. Se mitä on tai mitä tulee, toki pitää selvittä jos kysytään.
Jos et muista vuosien takaisia tilisiirtoja, voit vastata ”en muista”.
Itse olin siinä haastattelussa, valaehtoisessa, ulosottovirastossa käsittelyn alussa. Silloin käytiin läpi sen hetkiset tilitiedot (vain suullisesti ja sinnepäin), siis normikäyttötili, toinen säästötili saldoineen ja jopa S-bonustilikin kyseltiin. No, köyhä olin jo siinä vaiheessa ja rahat oli käytetty mitä oli saatu.
Samalla jouduin selvittämään mm. arvo-omaisuuttani, taidetta, koruja, laitteita, perittyä yms. ja sen hoidin miten kykenin, kertomalla ylimalkaan ja se riitti. Luovutin kiinteistön tiedot ja selvitin sen historian. Se on lunastettu pakkohuutokauppaa varten. Toiminimen papereita ei kyselty, koska velkaantuminen on yksityistä. Tosin toimintaakaan ei ole ollut.
Ok, aika tarkkaan ttällä Helsingissäkin kyseltiin. Kotieläimistä pilvenåiirtäjiin.
Otapa selvää, onko Suomessa lakia, joka antaa kansalaiselle oikeuden olla todistamatta itseään vastaan, omaksi vahingokseen. Vaikka olisi velkaantunut ja köyhä, pitäisi säilyä jonkinlainen kansalaisen perusturva.
En suosittele valehtelemaan, tietenkään, mutta kieltäytyminen vastaamasta täytyy olla yksi vaihtoehto. Ketään ei voi pakottaa puhumaan. Äänitä sen yrittämiset. Tapaa ulosottajaa todistajiesi läsnäollessa. Ja koeta kestää.
Myös verottajan kanssa tulee olla rehellinen eikä rangaistuksen uhalla saa olla valehdella. Kyse ei ole itseään vastaan todistamisesta.
Ette vain haluaisi maksaa niitä itse tehtyjä velkojanne, vaan teillä pitäisi aina olla oikeuksia enemmän kuin velvollisuuksia.
Perehdyttyäni asiaan enemmän huomasin joidenkin lakimiesten kuitenkin pitäneen ongelmallisena sitä, että ulosottoselvityksessä ei velallisella ole itsekriminalisointisuojaa.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/164915/Pro gradu -tutkielma, Tiina Sihvo.pdf
Professori Tuula Linna kirjoittaa ulsottoselvityksestä seuraavaa:
"ulosottoselvitys = toimitus, jossa ulosmittauskelpoisen omaisuuden löytämiseksi ulosottomies kysyy velalliselta tietoja tämän varallisuudesta sekä varallisuutta koskevista toimista ja määräysvallasta.
Ulosotossa velallisella ei ole aktiivista myötävaikutusvelvollisuutta niin, että hänen tulisi oma-aloitteisesti kertoa varallisuusoloistaan ulosottomiehelle. Velallisen tietojenantovelvollisuus syntyy vasta, kun ulosottomies pyytää velalliselta tietoja. Silloin tiedot on annettava totuudenmukaisesti. Ulosottomies voi pyytää tietoja vapaamuotoisesti tai toimittamalla ulosottoselvityksen.
Velallinen on velvollinen saapumaan ulosottoselvitykseen ja antamaan pyydetyt tiedot säädettyjen pakkokeinojen uhalla. Ulosottoselvitys voidaan toimittaa myös puhelimitse. Velallinen on velvollinen luovuttamaan ulosottomiehelle myös muun muassa kirjanpitomateriaalia. Jos velallinen salaa omaisuuttaan ulosottomiehen tiedustellessa, velallinen voidaan tuomita rangaistukseen velallisen petoksesta (rikoslain (39/1889) 39 luvun 2-3 § https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L39P2 ). Ulosottomiehen tulee muistuttaa velallista tästä. Säännökset ulosottoselvityksestä ovat ulosottokaaren (705/2007) 3 luvun 57–63 §:ssä. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070705#V25 "