tarvitsisin tietoa/apua.. itselläni ei ole ongelmaa(en juurikaan edes juo), mutta miehelläni..juominen ei ole aivan kokoaikaista, mutta kun se viinan himo tulee niin sitten on juotava..lääkkeitähän on olemassa(antabus, muita?), auttavatko ne? mies ei usko niihin..välistä myöntää että on ongelma, ja välillä ei kuulema ole mitään hätää(..miksei sitten voi olla juomatta..).
a-klinikallakin ollaan käyty yhessä ja mies yksin.siellä ollessa ei tullut repsahuksia, mutta kun ne kerrat vähenivät, niin alkoi taas tapahtua ja sitten ne jäi kokonaan.
mies sanoo, että haluaa lopettaa juomisen, mutta tarkottaakohan..??jos haluaa, niin miksei sitten myönnä suoraan ongelmaansa ja hae apua?vai onko kyse siitö ettei hän oikeasti halua?
onko toivoa(oikeasti toivoa)paranemisesta?
itse en kohta enää jaksa....
a-klinikallakin ollaan käyty yhessä ja mies yksin.siellä ollessa ei tullut repsahuksia, mutta kun ne kerrat vähenivät, niin alkoi taas tapahtua ja sitten ne jäi kokonaan.
mies sanoo, että haluaa lopettaa juomisen, mutta tarkottaakohan..??jos haluaa, niin miksei sitten myönnä suoraan ongelmaansa ja hae apua?vai onko kyse siitö ettei hän oikeasti halua?
onko toivoa(oikeasti toivoa)paranemisesta?
itse en kohta enää jaksa....
Vastaukset 11
Vanhimmat
Hei!
Itse käytän antabusta, oikea annostus tepsii. Ainut pointti on, jos kestää ne inhat olot mitä alkoholi antabuksen kera tuo. Ja tärkeetä on se, että alko antabuksen kanssa voipi viedä manan maille.
Eka askel on minusta se, että tunnustaa olevansa alkoholisti, ainakin minun kohdalla se oli ratkaiseva asia.
Yksilöitähän toki ollaan, mutta suosittelen ns. valvottua antabus-hoitoa, kunhan nyt edes A-klinikalle menette. Ja alkoholisti tietenkin (kuten minkä tahansa muunkin päihteen väärinkäyttäjä) pelkää lopettamista, koska tuleehan siinä erinäisiä oireita...ei ole helppoa, mutta vakuuta hänelle, että se on sen arvoista!
Toivon parasta, ja hyvää kevättä teille!
kiitoksia vastauksesta.toivon todella että saan hänet vakuuttuneeksi asiasta.toistahan ei voi pakottaa, jos ja kun hän on sitä mieltä että saa yksin lopetettua..voiko siihen edes pystyä yksin?kun yrittänyt on kuitenkin useamman kerran..
Kyllä hän itsekin on sen huomannut, että elämä oli laadukkaampaa hoitojen aikana ja varmasti hakeutuukin takaisin.
Alkoholistin on vain niin hirvittävän vaikeaa uskoa sitä, ettei hän pysty (tai hyvin harvoin) taistelemaan sitä vastan yksin.
Sitä pitää useammman kerran kokeilla josko sittenkin siellä klinikalla olivat väärässä ja pystyisikin ihan itse hallitsemaan viinan käytön.
Oletan, että sellaisia ihmisiä, jotka ovat lopettaneet viinan käytön kertaheitolla, on suht harvassa.
Jos tuntuu, ettei klinikan palvelut enää maistu, niin on olemassa AA ja A-kilta.
mikä se a-kilta oikeastaan on?
Ellen väärin muista, niin kimmokkeen kiltojen perustamiselle on antanut A-Klinikka.
Yksinkertaisuudessaan se on paikka, jonne raitistumaan pyrkivät alkoholistit voivat kokoontua ja porukan aktiivisudesta riippuen keksiä ajanvietettä itselleen yhdessä muiden vertaistensa kanssa. Ettei kenenkään esim työttömän tarvitse istua tönössä yksikseen.
Ainoa pääsyvaatimus on, että kynnyksen yli astuessaan pitää olla selvinpäin ja sieltäkään ei sitten jutut saa levitä ympärikyliä.
Monissa killoissa on miesten ja naisten keskusteluryhmiä, yhteisiä teemaryhmiä, sieltä käsin voidaan järjestää retkiä, mennä yleishyödyllisiin talkoisiin... mitä nyt vain saattaa keksi. Pääasiana on löytää ihmisille jotain mielekästä tekemistä alkoholinkäytön sijasta.
Meillä killassa järjestettiin erilaisia peli-iltoja viikonlopuksi(kriittiseksi ajaksi alkoholistin kannalta) napostuluineen päivineen.
Siellä on kokouksessa jaetut päivystysvuorot, joten käytännössä siellä on aina joku killan aukioloaikana, mutta meillä oli periaate, että jos juttua riittää, niin se on auki aamuun saakka.
Se on kokoontumispaikka jossa voi tavata ihmisiä ilman viinaa ja kaljaa. Se on turvallinen paikka, sillä jos jollakulla on huolta tai surua tai mitä sattuu sydämellään, niin oli helppo nykäistä kaveria hihasta ja sanoa, että tuus vähän tänne, mullon asiaa.
tutustunut A-kiltaan, joten siksi sitä ei tule aina täälläkään mainittua, vaikka tunnen ihmisiä jotka siellä(kin) käyvät.
A-kilta tarjoaa vertaistukea; ajanviettoa toisten toipuvien alkoholistien seurassa selvinpäin ilman mitään 12 askeleen ohjelmaa tms. Katsopa lisää täältä:
http://www.a-kiltojenliitto.fi/
Itse entisenä alkoholistina tiedän mistä puhun.
Jos ei itse myönnä alkoholiongelmaansa, ei ole aikeissakaan vähentää saati lopettaa juomista.
Ja toiseksi: YKSIN EI PÄRJÄÄ!
Itse tarbitsin monenlaista lääkettä, terapiaa ja hoitoa, enkä edes ollut mikään pahasti alkoholisoitunut!
Voin vain kuvitella miten vaikeaa on oikeasti juopoilla!
lisää tietoja esim. täältä: http://www.juwanet.org/sosterv/alkoholi/kuivahuikka.htm
Liittyen ongelman kieltämiseen kannattaa tsekata myös tämä:
http://www.juwanet.org/sosterv/alkoholi/kielto.htm
Ylipäänsä nuo Matti Rossin sivut antavat melkoisesti hyvää tietoa alkoholismista ja siitä toipumisesta, suosittelen tutustumaan.
Antabus ei poista viinanhimoa, psyykkistä riippuvuutta. Ainoa tapa päästä irti juomisesta on tehdä jotain sille himolle. Omalla kohdallani ratkaisu löytyi AA:sta. Sitä ennen olin monta monituista kertaa päättänyt (ja luvannut) vähentää/lopettaa - ja ihan varmasti tarkoitin sitä joka kerta kun päätin! Se ei vain ollut mahdollista, koska olin yksinkertaisesti koukussa päihteisiin.
Toipuminen on pitkä prosessi. Se alkaa ns. esiharkintavaiheesta, jolloin ympäristö alkaa olla huolissaan alkoholistin juomisesta. Pelkästään tämä vaihe jo voi kestää vuosia. Sen jälkeen tulee harkintavaihe, jolloin alkoholisti itsekin havahtuu huomaamaan ongelmansa. Jälleen puhutaan kuukausista tai jopa vuosista ennen kuin hän on valmis seuraavaan vaiheeseen eli muutoksen käynnistämiseen.
Toipuminen on mahdollista, mutta se on prosessi joka vie aikansa. Uskon ettei sinunkaan miehesi riko päätöksiään tahallaan vaan takana on todellinen riippuvuus, joka saa hänet itsensäkin hämilleen.
AA:sta löytyy tietoa mm. osoitteista
http://www.aasuomi.fi/ ja http://www.suomenaa.fi/
Sieltä löytyy myös puhelinnumeroita.
Muista kuitenkin huolehtia myös itsestäsi! Alkoholistien läheisille on olemassa Al-Anon (http://www.al-anon.fi/) ja heillä on mm. sähköinen keskustelupalsta jonka kautta voit vaihtaa ajatuksia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa.
Olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti muutosta, prosessi on käynnistynyt. Toivottavasti -ja varmasti- löydät apua ja perheenne tilanne muuttuu parempaan päin.
oli siis tarkoitettu alkuperäiselle kirjoittajalle)
Hyvin yleinen käsitys on, että luja päätös on kaikki, mitä alkoholiongelman voittamiseen tarvitaan. Epäilemättä tuollainen päätös edellyttää myös perusteellista harkintaa, mitä sAAmarikin korostaa. Senkin me juopot taidamme osata ;-D.
Meidän raitistuneiden maailmanlaajuinen yhteisö AA tuottaa hyviä tarinoita muun muassa lujien päätösten merkityksestä. Tämä joskus kuulemani arvoitus on minusta paras:
"Kolme sammakkoa istui joessa kelluvan tukin päällä. Yksi sammakoista päätti hypätä jokeen. Kuinka monta sammakkoa jäi tukille istumaan?"
Yleisin tähän tarjottu vastaus on: "Kaksi."
Oikea vastaus on: "Kolme."
Se sammakko vain päätti hypätä. Ei kuitenkaan hypännyt.
Ellei päätöksestä seuraa toimintaa, ei tapahdu mitään. Yksi AA:n iskulauseista painottaa: "Toiminta on taikasana."
Jos jostain lääkkeestä seuraa hyvän päätöksen lisäksi uudenlaista toimintaa niin mikäs siinä. Minun kokemukseni mukaan pelkkä viinattomuuden ylläpito ei oikein riitä laadukkaaseen elämään.
Minä olenkin ollut erilainen nuori jo joitakin vuosikymmeniä. Tänäänkin AA-kokoukseen, ilman ajanvarausta.
Hyvää pääsiäistä niin raittiille, tipattomille kuin vielä viinamäessä könyävillekin toivottaa
raittiutta haluavan tulokkaan kanssa työskentelemään päässyt kiitollinen kummisetä
Martti Mutteri
Aivan selkeästi miehesi on juonut jo pitkään ongelmallisesti ja SÄ haet apua jaksamiseesi. Ymmärrän että ihmisen luonteeseen kuuluu katsoa se viimeinenkin kortti varsinkin kun kyseessä on rakas ihminen mutta järkyttävintä on seurata kun selvät läheiset hajoaa vierellä. Mä en ymmärrä tätä et miksi hajoitetaan oma psyyke olemalla parisuhteessa niin kauan että polla sekoo tai juoppo aiheuttaa jotakin pahaa toiselle (fyysistä tai henkistä).
Alkoholisti on aina alkoholisti selviää se koskaan tai ei. Kyse on siitä että milloin ja kuinka. Tiedän että lopettaa ei voi toisen takia vaan syiden on aina lähdettävä omista itsekkäistä syistä. Halu välittää itsestään.
Kerro minulle "auttakaa....minä" ja tietenkin kaikki jotka haluavat että miksi te kattelette alkoholistia suhteessanne???
Turha se on katkeroitua ja ikävöidä menetettyjä vuosia kun kaikki on omasta tahdosta kiinni.
Turha se on myöskään sääliä alkoholistia ehkä ripaus ymmärrystä. Se ei varmasti ole rakkautta jos kumpikin osapuoli kärsii parisuhteessa.
Äitini on tällä hetkellä samassa tilanteessa kuin sinä enkä voi ymmärtää miksei se lähde helvettiin sieltä (en asu himassa enään).
KUINKA KAUAN ON TARPEEKSI?