Onko ulkonäkö aiheuttanut sinulle paineita?

Ei aiheuta mitään painetta. Nuorena ja teininä oli kompleksia jos jonkinlaista. Nykyään kantani on, että ihmisillä on silmät, nenä ja suu. Lähes jokaisella, jos on onnekas ettei ole sattunut onnettomuutta. Ei kannata ajatella hetkeäkään ulkonäköä, täysin merkityksetön. Siisteys, terveellisyys ja sisäinen kauneus ja sisäinen puhtaus. Sydämen sivistys kaunistaa. Moni korkeassa asemassa oleva ´menestynyt´ihminen näyttää sisäisesti tyhjältä kuin olisi kumiseva rumpu.

Eletty elämä on kaunista ja kaunistaa jokaisen ihmisen.

Nuorena lopetin telinevoimistelun ja urheiluharkoissa käymisen, kun häpesin liikenneonnettomuudessa saamiani arpia ja hiusten harveneminen jossakin vaiheessa vanhetessa koin epämiellyttäväksi. Joskus kyllä haluan näyttää puliukolta että ainakin itse huomaa eron kun laittaa itsensä siistiksi. En muuten välitä siitä miten ulkonäkööni suhtaudutan. Haluan ainoastaan miellyttää itseäni.

Ei ole ollut paineita ulkonäöstä koskaan. Ei nuorena, eikä nyt vanhempanakaan.

En tiedä, onko se paine, kun on koko ikänsä toivonut, että olisi olemassa vaihtopäitä. - Nm. Paitsi ei enää

En ole ottanut paineita koskaan. Olen sellainen kuin olen, enkä mieti sitä sen enempää.

Muija sanoo että nuorena muistutin Steve Mc Queen: iä :-*

Sääret oli liian paksut, eikä nätin malliset muutenkaan, en käyttänyt hametta. Ylähuuli pullotti ulospäin sivuprofiilissa. Punastuin herkästi, helahdin punaiseksi melkein missä tilanteessa vaan, se on psyykkinen ongelma, mutta vaikutti tietenkin ulkonäköön, saatoin punottaa vaalen puuterin tuhraamisesta huolimatta pitkän aikaa jännittävässä tilanteessa.
Olen kehittänyt itseäni ja kouluttautunut, joten itsetunto on parempi, harvoin punastun enkä enää välitä siitä, heitän huumorilla vaihdevuosien piikkiin. Olen kuntoillut, joten sääret ovat muuttuneet lihaksikkaiksi, eivät näytä enää niin rumilta. Varsisaapas hämää ihmeesti paksut nilkat. Pullottavaa ylähuulta ei ole, hampaita on kuoritettu ja fiksattu.
Painoa pidän kurissa helkkarin kovalla hommalla, narraan nälkää milloin milläkin konstilla, kuitenkin terveellisesti. Liikun paljon vaikka aina ei jaksaisi.
Äkkiä voisin sanoa että ulkonäkö ei merkitse mitään mutta on mukava kun sanotaan nuorennäköiseksi. Kun kuljen lastenlasten kanssa, minua pidetään heidän äitinään.

KYLLÄ! Lapsena olin sairalloisenh lihava "michelin" mainos. Kun joku setä hyvässä tarkoituksessa kehui pulskaksi pojaksi niin parahdin itkuun. Elimme pulavuosia mutta en ymmärtänyt yhteyttä.
Haja-asutusalueen luonteeseen liittynyt pakkoliikunta vähensi läskiä mutta olin edelleen lihava.
Murrosikä oli oli yhtä tuskaa. Harrastin varsinkin hiihtoa joka piti painon siedettävällä alueella mutta 17v ikäisenä vanhempieni pakottamana suoritettu yläleuan tyhjennysm ikenien kesän mittainen "kuivaminen" ja kellosepän tekemien, klonksuvien tekareiden kanssa söpöttäminen ei suosinut tyttöjen seuraan hakeutumista.
Tuohon mennessä oli paininut useamman vuoden ja aloittelin punttitreenejä. Olympianostoja kisamielessa.
Hahmo jatkoi muuttumista vaikka tarkoitus ei ollut lihasmassan hankkiminen vaan sen kertymisen minimointi.
Lopettaessani 23v iässä olosuhteiden pakosta (poliisi, tulli) treenaamisen en enää hävennyt ulkonäköäni.
Enkä häpeä vielä 55 myöhemminkään. Paino on pysynyt samassa mutta, on myönnettävä, että mitat ovat muuttuneet.

KYLLÄ! Lapsena olin sairalloisenh lihava "michelin" mainos. Kun joku setä hyvässä tarkoituksessa kehui pulskaksi pojaksi niin parahdin itkuun. Elimme pulavuosia mutta en ymmärtänyt yhteyttä.
Haja-asutusalueen luonteeseen liittynyt pakkoliikunta vähensi läskiä mutta olin edelleen lihava.
Murrosikä oli oli yhtä tuskaa. Harrastin varsinkin hiihtoa joka piti painon siedettävällä alueella mutta 17v ikäisenä vanhempieni pakottamana suoritettu yläleuan tyhjennysm ikenien kesän mittainen "kuivaminen" ja kellosepän tekemien, klonksuvien tekareiden kanssa söpöttäminen ei suosinut tyttöjen seuraan hakeutumista.
Tuohon mennessä oli paininut useamman vuoden ja aloittelin punttitreenejä. Olympianostoja kisamielessa.
Hahmo jatkoi muuttumista vaikka tarkoitus ei ollut lihasmassan hankkiminen vaan sen kertymisen minimointi.
Lopettaessani 23v iässä olosuhteiden pakosta (poliisi, tulli) treenaamisen en enää hävennyt ulkonäköäni.
Enkä häpeä vielä 55 myöhemminkään. Paino on pysynyt samassa mutta, on myönnettävä, että mitat ovat muuttuneet.

Asioita mihin ei voi itse vaikuttaa ei paljon kannata miettiä ja tressaantua ihmiset elävät liikaa ajatellen mitä muut sanoo tai ajattelee jos omista tekemisistä ei ole kellekkään mitään haittaa niin aivan sama ja jos ne jollain lailla siitä pahoittaa mielen sä niin se on kyllä ihan niitten oma ongelma.

Luoja on ollut armollinen koko luomistyön,siitä
kiitos.