Osallistuin viime viikolla kiinnostavaan ajatuspajaan, jonka aiheena oli Lahden 2020-luvun elinvoima- ja brändikäänne.
Lahti on monin eri tavoin hyvä verrokkikaupunki Porille. Rakennemuutoksia on tullut ja mennyt. On paljon vahvoja teollisuus- ja perheyrityksiä. Molemmat kaupungit ovat joutuneet keksimään itsensä uudelleen kerta toisensa jälkeen. Ne jäivät aikanaan ilman omaa yliopistoa. Alakulttuurit ovat vahvoja ja omaleimaisia. Henkinen ilmapiiri uhkuu rosoisuutta ja kulmikkuutta: anteeksi ei pyydellä eikä nöyristellä. Tylyys on positiivisella tavalla syvällä dna:ssa. Kaupunkien sielu on jotain aivan muuta kuin kiiltokuvamainen muumilaakso.
Lahti on tehnyt viime vuosina kaksi isoa elinvoimaloikkaa, joista on paljon opittavaa.
Ensimmäinen loikka liittyy korkeakouluihin. Lahti sai yliopistokaupunkistatuksen, kun eduskunta hyväksyi Lappeenrannan ja Lahden teknillinen yliopisto (LUT) syntymisen vuonna 2018. Lahdesta tuli samalla ensimmäinen yliopistokaupunki Kekkosen ajan jälkeen. Uudessa yliopistossa on yhteensä noin 6 000 opiskelijaa kahdella kampuksella. Samalla Saimaan ja Lahden ammattikorkeakoulu fuusioituivat LAB-ammattikorkeakouluksi.
LAB on 8 500 opiskelijalla koko maan kuudenneksi suurin ammattikorkeakoulu. Molemmilla korkeakouluilla yksi yhteinen missio: syvä yritysyhteistyö ensimmäisistä opiskelupäivistä alkaen.
Toinen loikka liittyy vihreän talouden edelläkävijyyteen. Lahden strategian ytimessä on ollut ympäristötietoisuus ja vähähiilisyys jo 1990-luvulta alkaen. Suurin mahdollinen tunnistus tuli viime vuonna, kun Lahti nimettiin Euroopan ympäristöpääkaupungiksi vuonna 2021. Green Capital City -status on mainekuvan, kiinnostavuuden ja muiden myönteisten vaikutusten ansiosta järisyttävä. Lahti on myös sitoutunut hiilineutraalisuuteen jo vuonna 2025. Lahden kunnianhimoisena tavoitteena on olla edelläkävijä ympäristön suhteen.
Mitkä ovat Porin vastaavat elinvoimaloikat? Entä sellaiset valinnat, teot ja päätökset, joihin Pori panostaa isosti 2020- ja 2030-lukujen aikana? Mikä on ylipäätään kunnianhimoisuuden aste? Lupaavia alkuja löytyy ainakin automaation, robotiikan, tekoälyn ja digitaalisuuden ympäriltä.
Lahti on innostava esimerkki halusta, kyvystä ja rohkeudesta think big -ajatteluun ja tekemiseen. Tuloksia saadaan määrätietoisen yhteistyön, edunajamisen ja poliittisen johtamisen tuloksena.
Lahden tarina tärkein opetus on, ettei tulevaisuutta tehdä menneisyyden ehdoilla ja rakenteilla.
Kirjoittaja on alue- ja väestönkehityksen asiantuntija ja valtiotieteen tohtori.
Timo Aro
Lahti on monin eri tavoin hyvä verrokkikaupunki Porille. Rakennemuutoksia on tullut ja mennyt. On paljon vahvoja teollisuus- ja perheyrityksiä. Molemmat kaupungit ovat joutuneet keksimään itsensä uudelleen kerta toisensa jälkeen. Ne jäivät aikanaan ilman omaa yliopistoa. Alakulttuurit ovat vahvoja ja omaleimaisia. Henkinen ilmapiiri uhkuu rosoisuutta ja kulmikkuutta: anteeksi ei pyydellä eikä nöyristellä. Tylyys on positiivisella tavalla syvällä dna:ssa. Kaupunkien sielu on jotain aivan muuta kuin kiiltokuvamainen muumilaakso.
Lahti on tehnyt viime vuosina kaksi isoa elinvoimaloikkaa, joista on paljon opittavaa.
Ensimmäinen loikka liittyy korkeakouluihin. Lahti sai yliopistokaupunkistatuksen, kun eduskunta hyväksyi Lappeenrannan ja Lahden teknillinen yliopisto (LUT) syntymisen vuonna 2018. Lahdesta tuli samalla ensimmäinen yliopistokaupunki Kekkosen ajan jälkeen. Uudessa yliopistossa on yhteensä noin 6 000 opiskelijaa kahdella kampuksella. Samalla Saimaan ja Lahden ammattikorkeakoulu fuusioituivat LAB-ammattikorkeakouluksi.
LAB on 8 500 opiskelijalla koko maan kuudenneksi suurin ammattikorkeakoulu. Molemmilla korkeakouluilla yksi yhteinen missio: syvä yritysyhteistyö ensimmäisistä opiskelupäivistä alkaen.
Toinen loikka liittyy vihreän talouden edelläkävijyyteen. Lahden strategian ytimessä on ollut ympäristötietoisuus ja vähähiilisyys jo 1990-luvulta alkaen. Suurin mahdollinen tunnistus tuli viime vuonna, kun Lahti nimettiin Euroopan ympäristöpääkaupungiksi vuonna 2021. Green Capital City -status on mainekuvan, kiinnostavuuden ja muiden myönteisten vaikutusten ansiosta järisyttävä. Lahti on myös sitoutunut hiilineutraalisuuteen jo vuonna 2025. Lahden kunnianhimoisena tavoitteena on olla edelläkävijä ympäristön suhteen.
Mitkä ovat Porin vastaavat elinvoimaloikat? Entä sellaiset valinnat, teot ja päätökset, joihin Pori panostaa isosti 2020- ja 2030-lukujen aikana? Mikä on ylipäätään kunnianhimoisuuden aste? Lupaavia alkuja löytyy ainakin automaation, robotiikan, tekoälyn ja digitaalisuuden ympäriltä.
Lahti on innostava esimerkki halusta, kyvystä ja rohkeudesta think big -ajatteluun ja tekemiseen. Tuloksia saadaan määrätietoisen yhteistyön, edunajamisen ja poliittisen johtamisen tuloksena.
Lahden tarina tärkein opetus on, ettei tulevaisuutta tehdä menneisyyden ehdoilla ja rakenteilla.
Kirjoittaja on alue- ja väestönkehityksen asiantuntija ja valtiotieteen tohtori.
Timo Aro
Vastaukset 1
Vanhimmat
Alue- ja väestönkehityksen asiantuntija ja valtiotieteen tohtori Timo Aro ylistää Lahden kaupungin ns. elinvoimaloikkia kirjotuksessaan Satakunnan kansassa (4.3.). Aro on tarkoittanut juttunsa pointiksi sen, että Lahdessa tehdään Porista poiketen jotain konkreettista elinvoimaisuudelle. Kolumnissaan Aro sortuu kuitenkin juuri samaan, mistä hän otsikossa varoittelee eli kiiltokuvamaiseen brändinrakenteluun.
Vaikka Lahti onkin pyrkinyt uusimaan brändiään juuri Aron kuvaamien ympäristökaupunki- ja yliopistohankkeiden kautta, kaupunki seisoo edelleen savijaloillaan. Lahden sielu ja ruumis ovat jotain muuta kuin Aronkin mainitsema Muumilaakso. Peruspalvelut sakkaavat, kaupunki velkaantuu ja väkiluku laskee.
Yliopisto- tai ympäristökaupunkibrändin sijaan Lahti on niittänyt mainetta Suomen amfetamiinipääkaupunkina. Erilaisten kokemusasiantuntijoiden mukaan sitä on hyvin helppo saada Lahdesta. Tämä näkyy myös jätevesissä.
Merkittävää on myös kaupungin halu investoida sellaisiin hankkeisiin, jotka vaativat paljon maankaivamista. Seuraavana listalla on 100 miljoonan euron hanke, jolla saadaan tunneli Salpausselän läpi. Jos rahat loppuvat kesken, tuloksena on suuri maakellari.
Edellinen suurkaivanto, 300 miljoonan euron itä-länsisuuntainen ohitustie useine kalliotunneleineen otetaan käyttöön vuoden sisällä. Ja siihen hankkeeseen pääsevät osallistumaan myös porilaiset valtion rahoittajina. Ympäristökaupunkibrändin rakentajia kyseinen tiehanke ei haittaa, vaikka se katkaisee suuren osan eteläisen Lahden viherväylistä.
Lahti ei muutenkaan ole kunnostautunut tähän saakka ympäristö- ja luontokaupunkina. Lahden kaupunki on kaavoituskiimassaan torpannut vuosien saatossa lukuisia ympäristöhankkeita ja asettanut rakentamisen aina etusijalle luontoon nähden. Tulevaan ympäristöpääkaupunkiin ei näytä mahtuvan myöskään uusi kierrätyspuisto, jota Lahti työntää väkisin neitseellisille luontoalueille naapurikuntiin Hollolaan ja Orimattilaan.
Lahden ympäristöpääkaupunkihankkeelle on ominaista paitsi Aron mainitsema brändäys, myös poliitikkojohtoisuus. Hanketta varten perustettiin virka, johon valittiin aluksi ilman julkista hakua kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Ja poliitikoillehan tärkeää on yleensä jokin muu asia kuin itse asia. Erityisesti se brändi.
Petri Honkanen
Valtiotieteiden tohtori, Lahti