kissa jou jou samsukki

kuinka saada kissa pois kaapin päältä

onko tämä vitsi?

jei sinä täällä vastaa miten saada kissa pois kaapin päältä

"Moikka olen Madame Mimmi ja kiipeily ja poseeraus on mun juttuja, lisäksi arvostan ihmisiä jotka puhuttelee mua molemmilla nimillä"

"Ootko Nero ikinä istunut tuolin selkänojalla, suosittelen !"

Kissa ei pärjää vain lihalla, vaan tarvitsee ehdottomasti seurakseen myös luut ja sisäelimet. Näitä on monipuolisesti tarjolla, varsinkin broilerista. Saatavilla on luista:
-broilerinsiipi
-broilerinselkä
-broilerinkaula

Sisäelimiä mm.
-sydäntä (joka luetaan lihakseksi)
-kivipiiraa (joka luetaan lihakseksi)
-maksaa
-sisäelinseosta (maksaa, kivipiiraa ja sydäntä)

Kattilassa on kissoja noin 80, joista noin puolet ovat eristyksessä ja toinen puoli kodinomaisessa tilassa, josta näkee, että tämä on kissojen koti. Kissoille löytyy jos jonkinmoista petiä ja koloa. On kiipeilypuita ja tasoja, joissa tassutella. Oikeasti oli varmasti mahdoton edes löytää jokaista kissaa, koska sen verran hyvin osasivat piiloutua. Pääsimme kurkistamaan myös eristyspuolen kissoihin, jotka olivat omissa häkeissään. Nämä kissat olivat jollain lailla sairaita, eikä niitä vielä voinut päästää muiden kissojen kanssa yhteiseen tilaan. Eristyspuolella olivat myös suloiset kissanpennut emoineen.

Kissa eli kesykissa tai kotikissa (Felis catus,[1][2] aiemmin Felis silvestris catus) on afrikanvillikissasta (Felis lybica) polveutuva ja petoeläinten (Carnivora) lahkon kissaeläinten (Felidae) heimoon kuuluva kesy nisäkäslaji. Kissat ovat suosittuja lemmikkieläimiä, ja etenkin maaseudulla ne ovat aina olleet hyödyllisiä hiirten ja muiden tuholaisten pyydystäjinä.

Ihminen alkoi pitää villikissoja viljavarastojen suojelijoina Lähi-idässä pian maanviljelyksen keksimisen jälkeen yli 10 000 vuotta sitten. Ensimmäisinä kissojen suurimittaista kesyttämistä harjoittivat muinaiset egyptiläiset, joille kissat olivat tärkeitä myös uskonnollisesti. Egyptistä kissojen pito levisi muuallekin Välimeren alueelle. Keskiajalla kissat kärsivät Euroopassa katolisen kirkon suorittamista vainoista. Kissat nousivat suosioon lemmikkieläiminä 1800-luvulla, ja vuosisadan lopulla aloitettiin myös kissojen jalostaminen eri roduiksi, joita nykyisin lasketaan järjestöstä riippuen olevan noin 50.

Kissalla on voimakas saalistusvietti, ja sillä on erittäin tarkka kuulo ja hyvä hämäränäkö. Kissat viihtyvät yksin ja muodostavat oman elinpiirin, jolla ne liikkuvat ja saalistavat. Kissa nukkuu paljon ja puhdistaa itseään ahkerasti. Kissa elää tavallisesti 14–20-vuotiaaksi, joskus yli 30-vuotiaaksi.


Sisällysluettelo
1 Fysiologia
1.1 Luusto
1.2 Lihakset ja liikkuminen
1.3 Hampaat
1.4 Turkki
1.5 Aistit
1.5.1 Näkö
1.5.2 Haju ja maku
1.5.3 Kuulo
1.5.4 Tunto
2 Terveys
2.1 Elinikä
2.2 Tartuntataudit
2.3 Hampaiden terveys
2.4 Kuurous
3 Rodut ja jalostus
4 Käyttäytyminen
4.1 Viestintä
4.2 Sosiaalisuus
4.3 Leikki, äly ja oppiminen
4.4 Elinpiiri
4.5 Ravinto ja saalistaminen
4.6 Lepo ja puhtaus
4.7 Lisääntyminen
4.8 Ikääntyminen
4.9 Vaikutus luontoon
5 Historia
5.1 Kesyttäminen
5.2 Lemmikiksi
5.3 Muinaisessa Egyptissä
5.4 Leviäminen koko maailmaan
6 Kissa ja ihminen
6.1 Hoito
6.1.1 Kastrointi ja sterilointi
6.1.2 Terveydenhoito
6.1.3 Ruokijvuzi<v<ud

Tällä sivustolla käytetään Googlen evästeitä palveluiden toimittamiseen ja liikenteen analysoimiseen. IP-osoitteesi ja käyttäjäagenttisi jaetaan Googlelle. Google saa myös suorituskyky‑ ja suojaustiedot, joiden avulla voidaan varmistaa laadukkaat palvelut, luoda käyttäjätilastoja, havaita väärinkäyttöä sekä reagoida siihen.