Mitä eroa on fokka- ja genuaveneillä?
Tuoss sunwind-ketjussa tällainen ero tuotiin esille ja alkoi kiinnostamaan.
Tuoss sunwind-ketjussa tällainen ero tuotiin esille ja alkoi kiinnostamaan.
Fokka- / genuavene?
Anonyymi
42353
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Fokka-veneessä on rustit veneen aivan reunoilla, eli ei pysty jalustamaan genoaa ja isopurjeen koko luokkaa iso, näin siis yksinkertaistettuna.
Fokkaveneessä suurin keulapurje ulottuu vain maston tienoille. Jos vene on alunperin sellaiseksi suunniteltu, on keulakolmio ehkä tehty hieman isommaksi ja rustitkin viety veneen laitaan. Myös genualle suunniteltua venettä voidaan purjehtia fokkaveneenä. syinä voivat olla helpompi hallittavuus tai mittaluvun optimointi.
Saisinko esimerkkejä fokkaveneistä. Näin olisi helpompi ymmärtää, mistä on kysymys.
H-veneestä löytyy paljon kuvia joka suunnasta. Malliesimerkki fokkaveneestä.
Genua keksittiin 1926 ja 2010-luvun uusissa venemalleissa sitä ei enää käytännössä ole. Tuossa välissäkin on tehty paljon fokkaveneitä. H, Albin Express, NF, Folkkari, X-34, X-35, X-41, Melges 24 jne.
Kapeissa veneissä on käytetty genuoita, vaikka rustit on laidalla ja leveissä on saattanut olla rustit kannella, vaikka ajatus on käyttää vain fokkaa. Nykyisissä veneissä rustit laidalla tekee genuan käyttämisen mahdottomaksi.
Yleensä fokkaveneessä isopurje on reilun kokoinen.
Pienistä Skippi 650R
Yksinkertaistettuna: fokkaveneessä et voi kulkea sivuvanttien ulkokautta koska rustiraudat veneen laidassa. Joudut menemään vanttien alta. Genuaveneessä voit ohittaa sivuvantit ulkokautta, koska rustiraudat eivät ole ihan laidassa.
Kiitos. Tämä on helppo aloittelijan ymmärtää.
Asia kiinnostaa sikäli, että en ole ikinä tykännyt genua-vendoista, koska purje tuntuu tarttuvan vantteihin ja staageihin. Olen nyt ostamassa ensimmäistä omaa venettä, enkä tiennyt tällaisesta venetyyppien eroista. Nyt fokkavene tuntuisi mieluisimmalta vaihtoehdolta. Olisi kiva kuulla lisää esimerkkejä fokka-veneistä, vaikka H-vene onkin erittäin mieluinen vaihtoehto kokoluokkansa perusteella.
Yksinkertaista kyllä, mutta rustien paikka ei määrittele fokkavenettä.
Voihan sillä genuaveneelläkin käyttää pelkkää fokkaa. Näin ei rajaisi valittavaa venemallia liikaa, jos on käytettynä ostamassa.
Ns.+Genua+vene+antaa+vapausparametreja.+Kovalla+kelillä+ja+avotuulissa+Iso+rullagenua+on+kätevä.+Pääset+rukonopeudella+tai+jopa+surffissa+etenemään+ja+voit+rullata+sen+tarvittaessa+sisään.+Reivaaminen+on+helppoa+ja+turvallisepaa+kuin+isopurjeella.
Tää on kyllä oma kokemuskin. Minulla on ollut vain toppirikejä, ja niissä genua on selkeästi tärkeämpi kuin isopurje, paitsi luovilla se on hankala. Toppirikissä spinnu ja genaakkeri on myös isompia eli tehokkaampia.
Ihan hyviä pointteja mutta alottelijoilla saattaa mennä pasmat sekaisin kun tuossa kirjoitit toppirikisestä. Osatakiloidussa genoaveneessä isopurjeen merkitys on huomattavasti suurempi verrattuna toppirikiseen.
Ei tuota voi yleistää. Vaikkapa IMX-38:ssa on toppiriki ja varsin suuri isopurje (40 m2 vs. n. 50 m2 G1). Aivan vastaava suhde kuin moderneissa osatakiloissa. Perinteisissä 3/4 ja 7/8 osatakiloissa genua on yleensä aika pieni ja varsinkin 70-luvun toppirikeissä isopurje varsin pieni.
Tuohan on varsin helppo yleistys perinteisissä 7/8 takiloissa. Pitkä puomi = iso isopurje. Genoa on juuri niin iso kuin genoaveneeseen laitetaan.
Makuja on tietysti monia. Itse purjehdin vuosikaudet erilaisilla genuaveneillä ja omistinkin yhden sellaisen. Sitten ostin fokkaveneen, jossa genuaa ei edes olisi voinut olla. Sen jälkeen en ole kyllä genuaa kaivannut. Nykyinen veneeni mahdollistaa genuan, mutta ei sitä kaipaa eikä sellausta ole ollut.
Modernit veneet 9/10 tai 19/20 rikillä ja suurella isopurjeella ovat mielestäni loistavia. Kovalla tuulella toimivat hyvin pelkällä fokalla (myös kryssillä) ja kevyellä monesti vauhti on erinomaista fokka isolla. Yhdellä fokalla pärjää hyvin. Kovassa sivutuulessa toimii hyvin myös ajaa pelkällä isolla.
Rullagenua on todella surkea fokaksi rullattuna ja iso genua on tympeä kryssittävä saaristossa, jossa vendoja tulee paljon.
Omassa veneessä sama juttu. Genoan saisi kyllä, mutta sitä en juurikaan kaipaa. Vene kulkee hyvin kevyessäkin kelissä, ja fokka toimii kryssillä paljon genoaa paremmin kun sen saa skuutattua genoaa sisemmäksi. Ja vendat on helpompi tehdä.
Varmasti isonpurjeen suhteellinen koko on tässä oleellinen parametri. Jos iso on pieni (heh), niinkuin monissa 70-luvun toppirikisissä on, ei vene taida kulkea mihinkään kevyessä kelissä fokalla. Ja pääasiallinen purjealan säätö tuulen koventuessa tapahtuu keulapurjetta pienentämällä.
Uudemmissa 9/10 ja 19/20 takiloissa isopurje on suurempi, ja vene kulkee hyvin kevyessäkin tuulessa fokalla. Ja purjealaa säädetään ensisijaisesti isoa reivaamalla.
Mulla on molemmat, fokka ja geunua. Omilla rullalaitteilla
Se on eittämättä parannus. Genua on luovilla huono. Tietysti isokokoinen isopurje on hankalampi reivata ja nostaa kuin pieni, mutta sitä ei tarvitse tehdä niin usein.
Johtopäätös: Osatakila = fokkavene, toppiriki = genuavene.
Ihan väärin määritelty
vaikuttaa hyvin hankalasti määriteltävältä asialta kun sitä ei määrittele rustien paikka, eikä takilatyyppikään.
Mikä voisi olla helpommin määriteltävä asia, Jos veneessä ei käytetä maston taakse meneviä keulapurjeita, se on fokkavene. Ihan se sama vene voi olla genuavenekin, kun genua otetaan käyttöön. Hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa IMX:t, toppirikisiä ja reilun kokoinen iso. IRC-sääntöön optimoituna fokkavene, ORC:iin optimoituna joko fokka- tai genuavene.
IMX-sarjasta ainoastaan 38 on toppirikinen. 40 ja 45 ovat 19/20 tai 9/10 osatakiloita.
En muista nähneeni IMX 38 fokkaveneenä, mutta voisihan se toimia. IMX 40 on kai usein "IRC-optimoitu" fokkaveneeksi. Samoin X-99.
Kyllä se halvempi riki ja rustit määrittelee fokkaveneen. Veistämön kate nääs.
Vai+pitäisikö+sanoa+parempi?+Mitä+iloa+on+laittaa+rustit+kannelle,+jos+on+tarkoitus+käyttää+fokkaa?+Rusteihin+tuleva+mitoittava+voima+on+kääntäen+verrannollinen+etäisyyteen+keskilnjalta.+Omassa+veneessäni+rustit+ovat+1+m+keskilinjalta+ja+laita+1,5+m.+Jos+rustit+olisivat+laidalla,+olisi+vanttien+kuormitus+samalla+kallistumalla+33%+pienempi+tai+toiseen+suuntaan+laskien+kuormitus+lisääntyisi+50%+siirrosta+keskemmälle.+
en kylläkään pidä Keski-eurooppalaista 'liimatehdasta' varsinaisesti veistämönä.
Minun purjeilumaailmassa fokkavene tarkoitaa venettä joka on suunniteltu fokalle JA mihin EI VOI rikata genoaa. Vene jossa on (vain) fokka ei siis välttämättä ole fokkavene. Esim H-vene ei mielestäni ole puhdas fokkavene, sitä voi mainiosti purjehtia genoalla kunhan asentaa sitä varten skuuttikiskot, vaikkakin H-vene on suunniteltu nimenomaan purjehdittavaksi fokalla. Esimerkki puhtaasta fokkaveneestä olisi esim X35 tai Swan Club 42.
Tuon ensimäisen lauseen ajatuksen ymmärrän. Mutta sitten menee vähän oudoksi. En näe mitään eroa tässä mielessä H:n ja X-35:n välillä. Molemmilla voi periaatteessa purjehtia genoalla jos niihin laittaa kiskot. Mutta ei siinä mitään järkeä ole, kun kummassakin on rustit laidalla ja pitkät saalingit. Ja lisäksi molemmat ovat yksityyppiveneitä. Sama toki pätee Clubswaniin.
H-vene on sikäli hauska tapaus, että vaikka sitä pidetään fokkaveneenä ja yleisesti sen keulapurjetta pidetään fokkana, sen fokka ylettyy maston peräpuolelle eli on oikeastaan genoa.
Fokkavene on suunnilteltu fokalla ajettavaksi, ei kai siinä sen kummempaa määritelmää tarvittane.
Perinteisesti+fokan+ja+genuan+rajana+on+pidetty+110%.+H:ssa+keulapurje+on+juuri+110%+ja+kaikissa+fokkaveneissä,+poislukien+itseskuuttaavat,+yli+100%+eli+vähintäänkin+maston+etureunan+taakse+tulee+skuuttikulma.
Kyllä H (kuten myös H35 ja H323) poikkeaa oleellisesti genoan soveltuvuudessa X35:stä. Niissä voi käyttää genoaa. X35:ssä ei käytännössä voi käyttää genoaa. Vene on niin leveä, että skuuttikulma jää kelvottoman suureksi jos jalustaa keulapurjeen vanttien ulkopuolelle.
Huomaatte itsekin, että lisäämällä ns. fokkaveneen varustukseen asioita, mahdollsiuudet kasvavat. Uudessa massatuotetussa peruspurjeveneessä ei kaikkea ole valmiina ja ne jotka löytyy on monesti hieman kintaalle mitoitettuja.
Alun perin jokin suunnittelija on oivaltanut kustannuksia laskevan tekijän, ikään kuin ruiskulaminoinnin...
Kyllä se veneen vauhti ja muut tekijät riippuvat paljolti FEM-laskennasta ja hydrodynaamisen muotoilun ymmärryksen kasvusta. Sopivasti lättänä silitysrauta nyt on vaan nopeampi muoto.
Onko se parempi kaikille, on sitten eri kysymys. Pogoillaan.
Mitä muita fokkaveneitä on tehty 80- ja 90-luvuilla kuin H-venettä? Etsin venettä hintaluokassa 2000 - 6000 €? Riittää kun löytyy tilat kahden hengen satunnaiseen yöpymiseen.
Aika vähissä ne on. Ensimmäisenä tulee mieleen Albin Express joka ehdottoman hyvä vaihtoehto. Mutta miksi rajata vain fokkaveneeseen? Osatakilainen genoavene kolmosgenoalla varustettuna on yhtä helppo purjehtia. Esim Avance 34/345 tai FE83.
Genua tosiaan keksittiin porsaanreikänä silloiseen sääntöön 1926 ja sillä kisattiin ensimmäistä kertaa Genovassa, jonka englanninkielinen nimi on Genoa, josta purje sai nimensä.
Sen käyttö kilpapurjehduksessa oli erittäin yleistä 70- ja 80-luvulla, joten se oli myös perheveneissä yleinen varuste. Kuintekin useissa veneissä oli jo tuolloin rustit laidoilla eli genuaa ei voinut käyttää kunnolla. Ei siis todellakaan ole mikään uusi keksintö laittaa rustit laidoille.
Vuosituhannen taitteessa alkoi yleistyä kisaaminen fokalla ja monet huomasivat kuinka turhaa on käyttää genuaa, jos veneessä on tarpeeksi purjealaa. 00-luvulla vielä suunniteltiin useisiin veneisiin genua, mutta aika usein se jätettiin käyttämättä. 00-luvun loppupuolella oli jo kaikissa uusissa konstruktioissa rustit laidalla ja joihinkin vanhoihin ne siirrettiin laidalle kesken tuotannon.
Eli siis jos hankin fokkaveneen code0:lla, niin en tarvitse genoaa (paitsi peltigenoan). Eli fokka (mielummin itseskuuttaava?) kryssiin ja sivutuuleen, code0 slööriin ja myötäiseen.
Enkä hanki siis edes Genaakeria (tai spinnua), kun mulla ei ole mihinkään kiire, en kisaa enkä tykkää brouchaamisesta.
Code nollalla pääset kyllä sivutuuleenkin, mutta kelpo suunnitelma.
Genoa on siis kipapurjehdussäännöissä olleen porsaanreijän tuotos, joka on aikanaan kopioitu kilpaveneistä matkapursiin samaan tapaan kuin laitataitteet tänä päivänä.
Nyt edellinen nimetön ei vertaa omenoita omenoihin. Code 0 on leikkaukseltaan litteä luovipurje. Genaakkeri on paljon pussikkaampi myötätuulipurje ja kooltaan puolet isompi. Code toimii lentävänä hyvin rullalta. Genaakkeri ei toimi alhaalta ylös rullatessa, ylhäältä alas ehkä välttävästi. ( ei omaa kokemusta). Myötäiselle code on genoaa paljon parempi vaikkei ole myötätuulipurje mutts heikossa myötäisesdä pinta-ala liian pieni. Hyvä myötätuulipurje siitä tulee vasta kun spinnu ei nouse, iso reivataan ja veto on keukana keulan codessa. Vältät ne broutsit. Ja ukkospuuskassa saat keulapurjeen pois rullalle kenenkään menemättä kannelle. Code on niin paljon monipuolisempi, että myin genaakkerit pois.
seppomartti
Nyt edellinen nimetön ei vertaa omenoita omenoihin. Code 0 on leikkaukseltaan litteä luovipurje. Genaakkeri on paljon pussikkaampi myötätuulipurje ja kooltaan puolet isompi. Code toimii lentävänä hyvin rullalta. Genaakkeri ei toimi alhaalta ylös rullatessa, ylhäältä alas ehkä välttävästi. ( ei omaa kokemusta). Myötäiselle code on genoaa paljon parempi vaikkei ole myötätuulipurje mutts heikossa myötäisesdä pinta-ala liian pieni. Hyvä myötätuulipurje siitä tulee vasta kun spinnu ei nouse, iso reivataan ja veto on keukana keulan codessa. Vältät ne broutsit. Ja ukkospuuskassa saat keulapurjeen pois rullalle kenenkään menemättä kannelle. Code on niin paljon monipuolisempi, että myin genaakkerit pois.
seppomartti
Säästöjä kisaveneisisiin ja perhepursiin. Rustit reunoille, ei paha.