Isä+tytär

Mutta olet vielä kovin nuori.:)
Aloitin itsekin hyvin nuorena. Avioliittoa siitä ei tullut, mutta lapseni on jo nyt aikuinen.

Se yhteinen aika meni liian nopeasti ja nyt ymmärrän, etten antanut riittävästi lapselleni huomiota. Oli vaikea yksin, yrittää opiskella ja tehdä töitä. Kaipaisin myös että olisi ollut oikea rakkaus ja perhe ja oltaisiin yhdessämme miehemme kanssa jaettu kaikkea ja kasvatettu lasta.

Unelmani eivät ikinä täyttyneet.

Näiltä palstoilta saat varmasti vastuksia ja voit kertoa omista kokemuksistasi.

Minä olin isän tyttö. Nyt kun olen nelikymppinen nainen niin isältä saamani rakkaus ja luottamus kantaa minua yhä eteen päin elämässäni, vaikka isäni kuoli 4v. sitten. Toivon että annat tytöllesi saman elämänvoiman rakastamalla ja olemalla paljon, paljon hänen kanssaan juuri nyt. Onnea teille!

Mä olin ihan pienestä pitäen isin tyttö, en koskaan tullu juttuun äitini kanssa niin hyvin kun isin kanssa. Me puuhattiin aina isin kanssa kaikkee kivaa, äiti vain komenteli ja antoi piiskaa. Isi jopa kertoi ja opetti mulle kaiken seksistäkin, niistäkään asioista äitini ei puhunut mitään. Äiti oli hyvin sulkeutunut luonne ja riiteli isin kanssa jatkuvasti. Vielä nytkin olen isin silmäterä, vaikka olenkin aviossa ja minulla on omia lapsia. Isi tykkää myös minun lapsista, joita äitini ei ota edes syliinsä.

Mulla oli perheessä äiti ja paraskaveri. Tehtiin kaikki yhessä, äiti ei jaksanu liikkuu sohvalta mihinkään. Käytiin kalastamassa, mökkeilemässä, ihan vaan ajeluilla kattomassa miltä naapuri kaupungit näyttää, jne.

Mulla on parivuotias tytär. Olen ollut koti-isänä aika pitkään ja homma toimii täysillä. Vaikka tyttömme on vielä sekä äidin että isin tyttö, niin siitä tulee varmasti "isin tyttö".

Itselläni esikoinen on ollut "Isin tyttö" ensi par-
kaisustaan lähtien ja on edelleen, minkä äiti on erosta lähtien kyllä huomioinut. Kyllä tyttö on saa-
nut kärsiä asiasta äidin ja ukin toimesta näihin päiviin saakka ja tulevaisuudessakin. Onneksi kai-
ki kolme lasta rakastaa isäänsä ja tulevat aina mie-
lellän käymään joka toinen viikonloppu kun on isän
vuoro saada lapset luokseen. Koska täällä morkataan
pääasiassa miehiä, niin sanottakoon että oma exäni
uskotteli lapsille että jos hän kuolee tms. Lapset eivät koskaan pääse isänsä luokse vaan joutuvat sijaiskotiin!? Selvitin asian sossussa, jossa asiaa ihmeteltiin kovasti ja kerroin myös asian lapsille. Aina olen kannattanut että lapsilla pitää olla äiti, enkä koskaan ole heiltä sitä koittanut riistää. ETTÄ TÄLLAI TÄÄLLÄ!